Talousvaikuttaja ja kirjailija Björn Wahlroos jatkaa Suomen talouden ruoskintaa varainhoitoyhtiö Mandatumin uusimmassa uutiskirjeessä.
Wahlroos avaa julkaisussa sitä, mitä 17 vuoden talouden nollakasvu on Suomelle ja suomalaisille merkinnyt.
Wahlroos kertoo laskeneensa, että jos Suomen talous olisi kasvanut 17 vuotena 1,5 prosenttia vuodessa, se olisi tehnyt 28 prosenttia lisää bruttokansantuotteeseen ja tuonut 70 miljardia euroa Suomen kansantalouteen. Wahlroos vertaa, että tuo summa on kaksi kertaa enemmän kuin valtiontalouden 12 miljardin alijäämä ja 24 miljardin sote-menot yhteensä.
LUE MYÖS
”Tämän voi konkretisoida myös toisella tavalla, eli jokaiselle suomalaiselle tuo kasvu tarkoittaisi tuhatta euroa kuussa. Tämä on häkellyttävää ja käsittämätön menetys”, Wahlroos sanoo.
Hänen mukaansa tuo 17 vuotta on myös todiste siitä, ettei kyse ole suhdanneongelmasta vaan siitä, että suomalaisessa systeemissä ei ole kasvun kannustimia.
Näin sen teki Ruotsi
Wahlroos on puhunut useasti verotuksesta tärkeimpänä keinona puuttua kannustavuusongelmaan. Hän näkee nytkin, että mallia voisi ottaa Ruotsista.
Se on kyennyt optimoimaan verotuksen tavalla, joka toi aikanaan, 1990-luvulta alkaen, Ruotsista paennutta pääomaa takaisin Ruotsiin ja siellä se on pysynyt. Näin on, vaikka Ruotsissakin osingoista maksetaan kohtuullisen korkeaa 30 prosentin pääomatuloveroa, joka on Wahlroosin mukaan ”aika lailla maksimi”.
LUE MYÖS
”Ruotsalaiset poliitikot ovat olleet fiksuja, koska he ovat poistaneet perintö- ja varallisuusveron kaltaisia valtiolle matalatuottoisia veroja. Ne eivät tuottaneet paljon, mutta todella häiritsivät näitä isoja veronmaksajia. Näin ruotsalaiset ovat löytäneet hintatason, jolla he voivat lähes maksimoida verotason ilman, että menettävät yhtään todella suurta veronmaksajaa”, Wahlroos arvioi.
Hänen mukaansa Ruotsi on esimerkki siitä, että hyvinvointiyhteiskuntaa kyetään ylläpitämään, kunhan kannustimet ovat kunnossa.
”On mahdollista rakentaa kaikista huolta pitävä yhteiskunta, joka myös on sellainen, että kapitalistit haluavat panostaa siihen”, Wahlroos päättelee.
Toiseksi menestyjäksi Wahlroos nostaa Irlannin, joka on matalalla yhteisöveroasteella, 12,5 prosentilla, houkutellut maahan mittavan määrän verotuloja. Wahlroosin huomion mukaan Irlanti on EU:n kärkipäätä, jos mittariksi otetaan bkt asukasta kohden.
”Irlanti on käsittämätön stoori. Reunavaltioaseman lisäksi Suomelle ja Irlannille on yhteistä samanlainen suhde alkoholiin ja se, että molemmat inhoavat itänaapuriaan”, Wahlroos veistelee.
LUE SEURAAVAKSI: