Siellä vedetään asfalttia kuin viimeistä päivää

Muodostuisiko kriisitilanteessa maanteiden huono kunto ongelmaksi Naton joukoille, jos Venäjä hyökkäisi Suomen ja Norjan pohjoisiin osiin?

Vaikeutuisiko joukkojen ja kaluston nopea siirtäminen, sekä huoltaminen merkittävästi, jos esimerkiksi tärkeänä huoltoreittinä pidetty Kilpisjärventie menisi tukkoon? Torniosta Kilpisjärvelle johtavan valtatie 21:n kunto on huolettanut monia tahoja pitkään. Tien surkean kunnon lisäksi ongelmaksi on mainittu sen kapeus ja pullonkaulamaisuus, sillä kiertoreittejä ei pohjoisimmalla osuudella ole lainkaan.

Lapin teiden surkea kunto Suomen puolella nousi huolenaiheeksi, kun turvallisuuspolitiikan asiantuntijat keskustelivat arktisesta taistelukentästä Sotatieteiden päivillä Helsingissä.

– Tiet ovat huonossa jamassa. Suunnitelmia tehdään kyllä. Jos tiukka paikka tulee, niin Norjan ja Ruotsin läpi joukot tuodaan Suomeen, puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkö Janne Kuusela sanoi Tieteiden talolla pidetyssä paneelikeskustelussa, johon osallistui edustajia myös Pääesikunnasta, Lapin yliopistosta, Ulkopoliittisesta instituutista ja Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Ulkopoliittisen instituutin arktiseen alueeseen erikoistunut ohjelmajohtaja Harri Mikkola nosti myös teiden huonon kunnon esille, kun keskustelussa puhuttiin Pohjoismailta puuttuvista sotilaallisista kyvykkyyksistä.

Kuusela kertoi, että Suomen valtio satsaa nyt Lapin infrastruktuuriin varoja ja mukaan saadaan myös EU-tukea, jotta erityisesti teiden kuntoa saataisiin parannettua.

– Tähän halutaan panostaa, kun turvallisuustilanne on näinkin vakava. Kilpisjärventie esimerkiksi. Nythän siellä vedetään asfalttia viimeistä päivää, mutta myös junaradat ovat tärkeitä. Niiden kunto palvelee kaikkia Pohjoismaita, Kuusela sanoi ja viittasi tien päällystämisellä hallituksen keväällä myöntämään Käsivarrentien parantamiseen suunnattuun rahaan.

Petteri Orpon (kok) hallitus sopi toukokuussa, että valtatie 21:n kunnostamiseen panostetaan 30 miljoonaa euroa. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) kertoi satsauksesta Ylelle toukokuun lopussa. Syyskuussa Ranne ilmoitti liikenne- ja viestintäfoorumissa pitämässään puheessa, että tien parannushanke on jo ”kuokkavalmis”.

”Ei mahdu kohtaamaan”

Käsivarrentie ja muut Lapin väylät olivat huoltoyhteytenä kovassa testissä viime keväänä, kun Naton jättimäinen Nordic Responce 24-harjoituksessa liikuteltiin joukkoja esimerkiksi Norjasta ja Ruotsista Suomeen. Kesällä Käsivarrentien kuntoon otti kantaa Puolustusvoimien tuolloinen sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Mikko Heiskanen, joka arvioi STT:lle, ettei tien kunnostusta voi lykätä kovin pitkään.

– Ei sillä tiellä mahdu nykyisin kaksi panssarivaunua kohtamaan, eikä kyllä kaksi lohirekkaakaan, Heiskanen sanoi.

Hänen mukaansa Käsivarrentie ja usea muukin Lapin väylä on huonossa kunnossa, liian kapea ja niissä on liian ahtaita siltoja.

Käsivarrentien huono kunto on ollut jo vuosia esillä, ja siitä ovat valittaneet pitkään myös paikalliset asukkaat. Väyläviraston elokuussa päivitetyssä arviossa kerrotaan, että tie palvelee erityisesti kalottialueen kuljetuksia Tromssan ja Finnmarkin alueille sekä Norjan suunnasta Suomeen tulevia kuljetuksia.

– Tien nykyinen palvelutaso ei vastaa Lapin vaihtelevissa, kylmissä ja liukkaissa olosuhteissa autoilemaan tottumattomien matkailijoiden turvallisuustarpeita. Puutteet korostuvat tulevaisuudessa raskaan liikenteen määrän kasvaessa vielä nykyisestä, Väyläviraston arviossa todetaan.

Viraston mukaan Norjan puolella on jo toteutettu E8-tien perusteellinen parantaminen ja tien tason olisi oltava mahdollisimman samanlainen molemmin puolin rajaa.

Väyläviraston mukaan koko Tornio-Kilpisjärvi -osuuden onnettomuusaste on keskimääräistä suurempi henkilövahinkoihin ja kuolemiin johtaneissa turmissa. Lisäksi Enontekiöllä välillä Palojoensuu-Kilpisjärvi tapahtuu runsaasti raskaan liikenteen suistumisia, joita ei merkitä virallisiin tilastoihin. Näitä tapahtuu vuosittain vähintään 40-60 kappaletta, mutta yhtenä talvena tieltä on saattanut suistua jopa 142 rekkaa.

Tärkeä Natolle

Janne Kuusela kertoi Sotatieteiden päivillä, että Lappi ja arktinen alue on nyt tärkeä Natolle, joka sai Suomen ja Ruotsin jäsenyyden myötä paljon uutta rajaa ja maa-aluetta. Hänen mukaansa alueelta tuskin alkaa merkittäviä konflikteja, mutta sellaiset heijastuvat sinne kyllä.

Kuusela listasi kaksi Natoon liittyvää asiaa, mitkä tekevät arktisen alueen nyt oleelliseksi sotilasliitolle. Toinen on vahvistusjoukkojen tuominen pohjoiseen konfliktin aikana. Tässä kohtaa kaikkien kuljetusten sujuvuus on tärkeää.

– Jos Venäjä katkaisee sen, niin olemme aika kiipelissä, Kuusela totesi huoltoyhteydestä.

Toinen tärkeä seikka on Kuuselan mukaan Naton ydinpelote, sillä arktinen alue on ydinsukellusveneiden päänäyttämö ja Venäjä on viime vuosina keskittynyt sinne tärkeimmät ydinaseensa ja ydinsukellusveneensä.

Suomessa vahvaa

Kuusela painotti, että pohjoisten olosuhteiden osaaminen ja tuntemus on Suomessa vahvaa ja tätä pitää viedä Naton pöytiin.

– Suomalaisille ehkä itsestäänselvyyksiä arktisesta alueesta ovat olosuhteiden vaihtelu, valaistus, kelirikko, hyvin vaihteleva maasto, pitkät etäisyydet ja hyvin olematon liikenneinfra, hän listasi.

Hänen mukaansa Naton harjoitustoiminnalle on tärkeä merkitys, että Suomen kumppanit pääsevät kokemaan Lapin olosuhteet. Tämä sen takia, että monien eteläisempien Nato-maiden joukoilla kokemukset olosuhteista ovat Lähi-idästä.

– Kun he pölähtävät Suomen Lappiin, niin tuppaa käymään niin, että ensin suomalaisille varusteille irvaillaan, mutta toisena päivänä niitä sitten jo kysellään lainaksi, Kuusela sanoi.