Orpon mukaan Suomi valmis keskustelemaan tästä kovasta vaatimuksesta – Trumpin kantaa odotetaan

Pääministeri Petteri Orpo kertoo Iltalehden haastattelussa, että Suomi on valmis aloittamaan keskustelun Naton puolustusmenovaatimuksen nostamisesta 2,5 prosenttiin suhteessa jokaisen jäsenmaan bruttokansantuotteeseen. Maarit Pohjanpalo

Pääministeri Petteri Orpo (kok) kertoo Iltalehdelle, että Suomi on valmis keskustelemaan Natossa puolustusmenojen nostamisesta 2,5 prosenttiin suhteessa maan bruttokansantuotteeseen.

Orpo arvioi, että Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump vaatii eurooppalaisilta Nato-liittolaisiltaan puolustusmenojen kasvattamista.

– Vuonna 2018 Trump vaati kuuluisaksi tulleella Euroopan-turneellaan Eurooppaa tekemään enemmän ja huolehtimaan omasta turvallisuudestaan. Viesti oli silloin todella vahva, Orpo huomauttaa.

Euroopassa ja etenkin Pohjoismaissa, Baltian maissa ja Puolassa on sen jälkeen tehty puolustuksen eteen paljon. Suomi on esimerkiksi päättänyt ostaa 64 amerikkalaista F-35-hävittäjää. Ruotsalaiset valmistavat sekä uusia Gripen-hävittäjiä että sukellusveneitä. Virolaiset ostavat Himars-raketinheittimiä.

Orpo sanoo, että nämä edistysaskeleet eivät yksin riitä Trumpin hallinnolle.

– Tiedän, että Yhdysvalloilla on omia ja erittäin suuria turvallisuusintressejä ja -huolia erityisesti Tyynenmeren alueella ja muualla maailmassa. On aivan selvää, että me joudumme kantamaan Euroopassa suurempaa vastuuta turvallisuudestamme ja puolustuksestamme. Se varmasti realisoituu, pääministeri painottaa.

Uusi Nato-vaatimus

Britannian hallitus nosti jo vuoden 2024 keväällä esille ajatuksen, että Naton jäsenmailleen asettama puolustusmenojen bkt-vaatimus korotettaisiin 2,5 prosenttiin.

Ulkomaiset diplomaattilähteet arvioivat IL:lle, että Trumpin hallinto edellyttää eurooppalaisilta Nato-mailta puolustusmenojen nostamista vähintään brittien esittämälle tasolle.

Onko Suomi valmis nostamaan vuotuiset puolustusmenonsa 2,5 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, pääministeri Petteri Orpo?

– Mehän olemme tällä hetkellä 2,4:ssä. Tiedämme, että luku laskee, kun HX-hävittäjähankinnat on maksettu vuonna 2028. Olemme voimakkaasti sitoutuneet Nato-päätöksessämme ja sen jälkeen käydyissä parlamentaarisissa keskusteluissa kahden prosentin tasoon, Orpo aloittaa vastauksensa ja jatkaa:

– Näen, että meillä pitää olla pelkästään oman turvallisuutemme tähden valmius nostaa puolustusmenojemme osuutta, koska meidän täytyy. Venäjän uhka on niin suuri.

– Ensin tulee se, että jokainen täyttää sen, mitä Nato vaatii. Kaikessa suunnittelussa lähdetään liikkeelle kahden prosentin tasosta, mutta me seuraamme koko ajan turvallisuusympäristömme kehittymistä ja uhka-arvioita. Sen pohjalta teemme yhdessä lisää tarvittavia päätöksiä sekä kotimaassa, Natossa että EU:ssa, Orpo sanoo.

”Täytyy olla valmiita”

Jos ja kun Trumpin hallinto nostaa pöydälle puolustusmenojen nostamisen Nato-maissa 2,5 prosenttiin suhteessa bkt:hen, onko Suomi valmis tällaiseen keskusteluun?

– Käymme sen keskustelun hallituksen piirissä, mutta myös parlamentaarisesti. Jos meidän turvallisuusympäristömme sitä vaatii, meidän täytyy olla siihen valmiita.

Siis keskustelemaan nostamisesta?

– Kyllä.

– Kaiken määrittävät isänmaan turvallisuus ja puolustus. Naton takia puolustusbudjetteja ei nosteta vaan siksi, että pidän Venäjää niin suurena uhkana, että meidän täytyy olla valmiita niihin keskusteluihin ja tehdä se, mikä meidän pitää tehdä, Orpo korostaa.

Iltalehti haastatteli Orpoa tiistaina Hanasaaressa, missä oli koolla suomalaisia ja ruotsalaisia turvallisuuspolitiikan vaikuttajia.

Orpo arvioi, että Trumpille vaalit hävinnyt Kamala Harris olisi myös vaatinut eurooppalaisilta Nato-mailta enemmän.

– Luulen, että se olisi tapahtunut myöskin, jos vaaleissa olisi käynyt toisin. Nyt se tapahtuu vahvemmin. Siksi on välttämätöntä, että siitä mistä olen puhunut – että Euroopan täytyy tehdä enemmän – tehdään nyt totta.

Pääministeri on optimistinen sen suhteen, että Euroopan unionin uusi komissio vahvistaa EU-maiden yhteistä puolustuskykyä.

– Meille avautuu siihen erinomainen mahdollisuus, koska uusi EU-komissio kirjoittaa työohjelmansa ja alkaa valmistella EU:n rahoituskehystä.

Suomen tuleva EU-komissaari Henna Virkkunen (kok) vastaa jäsenmaiden kilpailukyvyn parantamisesta.

Kilpailukyky USA:ta jäljessä

Vahva talous helpottaa investointeja puolustukseen.

– Kilpailukyky on turvallisuuden perusta. Olemme jääneet kilpailukyvyssä Yhdysvalloista jälkeen merkittävällä tavalla. Parissakymmenessä vuodessa Yhdysvaltojen bruttokansantuote on lähes kaksinkertaistunut. Me emme ole pysyneet perässä. Kilpailukyky pitää panna joka tapauksessa kuntoon, jotta voimme itse kantaa vastuuta, Orpo sanoo.

Ammustuotantoa on kasvatettava nopeasti.

Orpo varoittaa siitä mahdollisuudesta, että Euroopan maat häviävät varustautumisessa Venäjälle, elleivät ne ota hyökkäysuhkaa tosissaan.

Venäjän sotatalous

Venäjä on siirtynyt sotatalouteen, jossa ammus- ja ohjustuotanto asetetaan talouden muiden tuotantotarpeiden edelle.

Orpon mielestä todellisuus pitää pystyä hyväksymään.

– Puolustusteollisuuden kapasiteetin pitää olla merkittävästi suurempi kuin nyt, koska Venäjä koko ajan kehittää sotateollisuuttaan aloittamansa sodan aikana. Jokaisen Euroopan maan pitää kantaa Nato-velvoitteensa, Orpo vaatii.

Vaihtoehtoja ei ole. Muuten uhattuina ovat Orpon mukaan pahimmillaan valtiollinen suvereniteetti ja kansalaisten henget.

– Huoli Venäjästä on erittäin suuri: sen muodostamasta pysyvästä uhasta, aggressiivisuudesta ja sotavoimasta, pääministeri sanoo.