Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja oppositiojohtaja Antti Lindtman (sd) ovat painottaneet, että Suomen on varauduttava nostamaan puolustusmenonsa 2,5 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Korotus tarkoittaa, että vuodesta 2028 eteenpäin puolustukseen käytetään pysyvästi joka vuosi noin 2,0–2,5 miljardia euroa enemmän rahaa, kuin mihin Suomessa on 2000-luvulla totuttu.
Vuosikymmenessä kyse on yli 20 miljardista eurosta eli valtavasta summasta.
Orpo ja Lindtman – nykyinen pääministeri ja mahdollinen tuleva pääministeri – eivät puhu lämpimikseen. He käyttäisivät miljardit eurot paljon mieluummin terveyspalveluihin ja koulutukseen kuin aseisiin.
Heidän äänenpainojaan kannattaa kuunnella tarkkaan ja ennen kaikkea analysoida.
– Meillä pitää olla pelkästään oman turvallisuutemme tähden valmius nostaa puolustusmenojemme osuutta, koska meidän täytyy. Venäjän uhka on niin suuri, Orpo sanoi, kun haastattelin häntä Hanasaaressa 12. marraskuuta.
Pääministeri ja tasavallan presidentti ovat Suomen kaksi parhaiten informoitua ihmistä. Kun pääministeri puhuu miljardien panostuksista puolustukseen ja perustelee niitä sanomalla, että Venäjän muodostama uhka ”on niin suuri”, sanojen taakse kätkeytyy epämiellyttävä totuus.
On olemassa uhka-arvioita, joissa Venäjä hyökkää Suomeen.
Olen viime viikkojen aikana kuullut näiden uhka-arvioiden olemassaolosta useilta ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteiltä.
Oppositiojohtaja Lindtman on tietoinen uhan vakavuudesta.
– Johtopäätökseni on – sanon sen tässä nyt aivan suoraan – että Suomen on syytä varautua Naton puolustusbudjettitavoitteen nousuun 2,5 prosenttiin BKT:sta, Lindtman korosti 16. marraskuuta demareiden puoluevaltuuston kokouksessa Kokkolassa.
Orpon ja Lindtmanin sanat kuulostavat siltä kuin he haluaisivat takoa kaikkein naivimpienkin ihmisten tajuntaan sen, että suomalaisten on valmistauduttava pysäyttämään Venäjän aseellinen hyökkäys yhdessä Nato-liittolaistemme kanssa.
Sattumaa ei ole, että sisäministeriö julkaisi maanantaina 18. marraskuuta uuden oppaan siitä, miten kansalaiset voivat varautua häiriöihin ja kriiseihin.
Opas löytyy verkko-osoitteesta Suomi.fi otsikolla ”Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen”.
Oppaaseen perehtymällä käy nopeasti ilmi, että sota on yksi mahdollinen asia, johon suomalaisten pitää varautua. Venäjän hyökkäys olisi äärimmäinen tapahtuma, ja se pyritään estämään ennalta, mutta mahdollisena sitä silti pidetään.
Varautumista vaativia tilanteita ovat esimerkiksi pitkäkestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti.
Oppaassa annetaan suomalaisille ohjeita siitä, miten ihmisten pitää toimia, jos he joutuvat evakuoitumaan kodeistaan aseellisen hyökkäyksen takia.
– Voit mennä itse järjestämääsi majoituspaikkaan, kuten mökeille ja läheisten luokse. Ihmiset, jotka eivät pysty järjestämään majoitusta itse, menevät vastaanotto- ja järjestelykeskuksiin ja tilapäisiin majoituspaikkoihin viranomaisten ohjeistuksen mukaan. Jos tilanne pitkittyy, kunnat vastaavat pysyvämmän asumisen järjestämisestä, oppaassa kerrotaan.
Paniikkiin ei pidä mennä, mutta näin yksityiskohtaisia evakuoitumisohjeita ei julkaistaisi, ellei Venäjän hyökkäystä pidettäisi mahdollisena.
Ohjeiden antaminen lisää joka tapauksessa kansalaisten levottomuutta. Siksi viranomaiset ja poliittinen johto ovat punninneet, onko niiden julkistaminen välttämätöntä.
Kansalaisille kerrotaan, mitä arvioiden mukaan tapahtuisi, jos sähköä ei olisi saataville yli 24 tuntiin.
Käytännössä näin pitkä keskeytys on sähkönjakelussa mahdollinen taajamissa ja kaupungeissa vain, jos jakeluverkkoa tai voimalaitoksia on tuhottu.
– Yli vuorokauden kestävä katko tuntuu kuormittavalta. Kaupat ja muut palvelut ovat kiinni, internet ja puhelin eivät toimi, ja liikennevälineet eivät kulje. Talvipakkasilla -20 asteessa puisten pientalojen lämpötila on laskenut kymmeneen asteeseen. Näissä taloissa asuvilla on kylmä, jos toimivaa lämmitystapaa ei ole, oppaassa arvioidaan.
Oppaassa on listattu, millaiset asiat koettelevat suomalaisten jaksamista: kodin arjen muuttuminen ja arkisten palveluiden pysähtyminen, epämukavuus esimerkiksi janon, tekemisen puutteen tai kylmyyden takia sekä epävarmuus ja huoli.
– Kaikkia koskeva kokemus yhdistää ihmisiä, ja ajatus yhdessä pärjäämisestä auttaa kestämään tilannetta, oppaassa kannustetaan yhteisöllisyyteen.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet kertovat Iltalehdelle, että Vladimir Putinin hyökkäyssodalleen asettamat tavoitteet ovat ennallaan: venäläiset yrittävät miehittää Ukrainan ja luoda itselleen myös etupiirin muille rajoilleen. Gavriil Grigorov
Jos sähköä ei olisi saatavilla yli vuorokauteen, kaupungit ja kunnat ryhtyisivät yhdessä pelastuslaitoksen kanssa järjestämään lämmitettyä tilapäismajoitusta. Asuinalueille perustettaisiin myös vedenjakelupisteitä.
Kivisten pientalojen ja elementtikerrostalojen sisälämpötila putoaisi pakkasilla 30–48 tunnissa kymmeneen asteeseen. Vain jykevimmät kivikerrostalot pysyisivät lämpiminä kolme–neljä vuorokautta.
Tätä on todellisuus Ukrainassa, missä Venäjä tekee sotarikoksia tuhoamalla energiantuotannon.
Ukrainalaiset siviilit sytyttävät nuotioita pysyäkseen lämpiminä ja valmistaakseen ruokaa.
Suomi valmistautuu ja varautuu vastaavaan puolustussotaan – ja kansalaisille se halutaan kertoa aiempaa suoremmin.
Tosiasioiden kiistäminen ja kieltäminen olisi vastuutonta.
Avoimuuden tarkoitus on kahtalainen.
Ensinnäkin omien kansalaisten maanpuolustustahto halutaan pitää korkealla. Toisaalta Kremlille ja kaikille venäläisille halutaan lähettää viesti, että hyökkäystä Suomeen ei kannata edes ajatella – hyökkääjät lyötäisiin.
Suomen valtionjohto ei ottaisi pienintäkään riskiä jäätyneen konfliktin syntymisestä. Neuvotteluita venäläisten kanssa ei käytäisi, vaan esimerkiksi israelilaisten tavoin suomalaiset pyrkisivät tuhoamaan hyökkääjän voimalla.
Maavoimien esikuntapäällikkö, kenraalimajuri Jukka Jokinen kertoi viime maaliskuussa Naton Nordic Response –harjoituksessa, mikä oli Naton maavoimien sotasimulaatiossa pelin henki.
Venäläiset olivat miehittäneet laajan alueen Norjan ja Suomen tunturiylänköä.
– Norjalaiset tulevat pohjoisesta etelän suuntaan. Meidän divisioonamme hyökkäys etenee Kautokeinoon ja siihen tienristeykseen, josta päästään jatkamaan Altan suuntaan. Tärkeää on se, että saadaan muodostettua maayhteys Altan ja Suomen välillä, Jokinen painotti.
Kysyin Jokiselta, mitä se tarkoittaa, jos yritetään kahdella hyökkäysjoukolla paiskata kättä, eli mitä välissä oleville vihollisille oikeasti tapahtuisi.
– Kyllähän tarkoitus ilman muuta on saada itsenäisten maiden oma maa-alue takaisin ja lyötyä se maahan tunkeutunut vihollinen, Jokinen korosti ja täydensi vastaustaan:
– Ytimekästä ja yksinkertaista, niin kuin sotaliikkeiden pitää olla. Selvät askelmerkit, joilla eteenpäin mennään.
Valtionjohto, poliittinen oppositio, kenraalikunta ja siviilien suojelusta vastaavat viranomaiset välittävät kaikki samansuuntaista viestiä. Nämä tahot kertovat julkisesti valmiudesta puolustaa Suomea aseellisesti ja kaikkien suomalaisten voimat yhdistäen.
Viime viikkojen aikana äänenpainot ovat entisestään vakavoituneet.
Kolme ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttajaa kertoo Iltalehdelle syyn – kukin hiukan eri sanoin, mutta samoja asioita painottaen.
Venäjän diktaattori Vladimir Putin ei halua lopettaa hyökkäyssotaansa vaan haluaa miehittää koko Ukrainan. Jos Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump pakottaa Ukrainan luovuttamaan Venäjälle merkittäviä maa-alueita, eikä sijoita amerikkalaisia joukkoja Ukrainaan, Putin jatkaa varustautumista ja jatkaa ennemmin tai myöhemmin myös hyökkäystään.
Jos ja kun Venäjä tämän jälkeen kokisi voittaneensa Ukrainassa, se saattaisi tavoitella maa-alueidensa kasvattamista esimerkiksi Suomen Lapissa tai Baltiassa.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb kiertää aktiivisesti maailmalla hillitäkseen aseellisen voiman käyttöä ja vähentääkseen Venäjän hyökkäyssodalleen saamaa tukea. Jenni Gästgivar
Venäläisten ajatuskulku kulkisi siten, että kun sotilaallisen voiman käyttö tuotti palkinnon Ukrainassa, se tuottaisi palkinnon myös Suomessa tai Baltiassa.
Joulukuussa 2021 Venäjä lähetti demokratioille kirjeen, jossa se vaati rajoilleen sotilaallista etupiiriä. Lähteet arvioivat, että Venäjä ei ole luopunut tästäkään tavoitteestaan.
Venäjä on ilmoittanut muuttaneensa ydinasedoktriiniaan siten, että Venäjä voi jatkossa käyttää ydinasetta myös ydinasemaiden liittolaisia vastaan.
Tähän asti Venäjän sotilasopissa on lähdetty siitä, että ydinaseita voitaisiin käyttää vain toista ydinasevaltiota vastaan.
Doktriinin muutos on mahdollista tulkita siten, että venäläiset voisivat hyökätä pieneen Nato-maahan, valloittaa palan sitä ja uhata taktisten ydinaseiden käytöllä, elleivät suuret Nato-maat taipuisi neuvotteluihin alueluovutuksista pienemmän liittolaisensa kustannuksella.
Suomelle, Virolle, Latvialle ja Liettualle tällainen todellisuus olisi myrkkyä. Siksi maat vastustavat jyrkästi sitä, että demokratiat antaisivat Ukrainan hävitä sodan Venäjälle.
– Jos Ukraina pakotetaan huonoon rauhaan ja jätetään vaille todellista suojaa, Suomi ja Venäjän muut naapurimaat jätetään samalla valmistautumaan yksin Venäjän seuraavaan hyökkäykseen eli sotaan, eräs lähde arvioi.
Asemansa takia lähde ei halua sanoa nimellään sitä, miten vaarallisessa asemassa Suomi potentiaalisesti on. Sotaan valmistautumisesta puhuminen herättäisi hänen mielestään suomalaisissa levottomuutta, joka vaikuttaisi kielteisesti ponnistuksiin estää Venäjän hyökkäys ennalta.
Valtionjohto haluaa ennen kaikkea valaa uskoa siihen, että määrätietoisella toiminnalla ja Ukrainan aseistamisella demokratiat pystyvät patoamaan venäläisen imperialismin.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) kertoi IL:lle, että Lapissa pannaan Venäjän uhan takia alulle jättihanke.
Tarkoituksena on rakentaa junayhteys Oulun ja Kemin satamista Tornioon ja rajajoen yli Haaparantaan Ruotsin puolelle ja sieltä edelleen Kiirunan kaivoskaupunkiin ja Norjaan Narvikin satamaan.
Naton uusissa puolustussuunnitelmissa lähdetään siitä, että Suomeen toimitetaan raskasta aseistusta Narvikin satamasta.
– Tankit ja tykit pitää saada liikkumaan joka tilanteessa. Huoltovarmuus ja sotilaallinen liikkuvuus edellyttävät rautatieyhteyden toteuttamista Narvikista Kemiin, Ranne tähdentää.
Nähtäväksi jää, kuka poliitikoista esittää esimerkiksi maamiinojen palauttamista Puolustusvoimien aseistukseen.
Lämpö pysyy kodeissa varmasti talvellakin, eikä laukauksia tarvitse ampua, kun suomalaisen yhteiskunnan viesti on yhtenäinen ja järkähtämätön.