Suomi ottaa esiin sateenvarjon, Ruotsi rynnäkkökiväärin

Anni Emilia Alentola

Ruotsi lähetti koteihin varautumisoppaan, joka järkyttää suomalaista lukijaa, kirjoittaa Iltalehden toimittaja Anni Emilia Alentola Ruotsista.

Eilen klo 11:08

Tiistaina postilaatikostani löytyi Ruotsin valtion lähettämä varautumisopas ”Jos kriisi tulee tai sota syttyy”. Kannessa on etualalla sotilas rynnäkkökiväärin kanssa. Oikealla puolella on toinen sotilas aseineen, merivoimien alus ja hävittäjä. Vasemmalla on aikuinen lukemassa lapsille satukirjaa – tai ehkä tuota kyseistä opasta.

Opas on käännetty monille eri kielille. Suomenkielistä versiota voit katsoa tästä linkistä.

Olin jo ehtinyt nähdä tuon kansikuvan aiemmin, mutta kyllä se silti järkytti. Edellisessä, vuoden 2018 vihkossa kannessa oli kuva perheestä pakkaamassa kotivaraa. Jo silloin moni ruotsalainen pelästyi koko vihkoa, olihan sen kannessa sana sota.

Ruotsi on lähettänyt varautumisoppaan neljästi aiemmin. Vuoden 2024 versiossa sota tuodaan esiin kannen kuvituksessa. Anni Emilia Alentola

Ruotsin kriisivihko on viides laatuaan. Aiemmin ohjeet on lähetetty ruotsalaiskoteihin vuosina 2018, 1961, 1952 ja 1943. Vuosina 1943–1961 oppaan nimi oli yksinkertaisesti ”Jos sota syttyy”. Kriisi-sana lisättiin vasta vuoden 2018 versioon.

Tuore opas ei ole mitään kevyttä luettavaa. Reilun 30-sivuisen vihkon ensimmäiset 13 sivua käsittelevät sotaa. Kuvitetuissa ohjeissa esitellään esimerkiksi viisi eri tapaa suojautua ilmahyökkäykseltä. Paras on olla väestönsuojassa, mutta hätätapauksessa voi heittäytyä vaikka ojaan.

Minulle suomalaisena oppaan kielenkäyttö tuo sellaisen mielikuvan, että nyt ollaan jo todella lähellä sotaa.

– Jos Ruotsiin hyökätään, emme tule koskaan antamaan periksi. Kaikki tiedot vastarinnan loppumisesta ovat valheita.

Jälkimmäinen lause on muuten suoraan vuoden 1943 oppaasta.

Entäs se Suomen opas? Se julkaistiin yhtä aikaa Ruotsin kanssa, mutta koteihin sitä ei postitettu.

Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -nettisivu on jotenkin sekavasti klikkailtavissa sinne tänne, mutta löydän tulostettavaksi tarkoitetun version. Sen kannessa on kaksi naista: toinen sateenvarjon alla, toinen ilman. Oppaan otsikkona onkin osuvasti: Varautunut pärjää paremmin.

Suomessa sateenvarjolla, Ruotsissa rynnäkkökiväärillä.

Tulostettavassa versiossa on tiivistettynä tärkeimmät asiat. Sotaa siinä ei mainita. Ruotsin oppaassa pelkkä sota-sana on 29 kertaa, sen lisäksi mainitaan ilmahyökkäys, aseellinen hyökkäys ja niin edelleen.

Suomen tulostettava opas on lyhyt, 13 sivua. Tosin kyse on juuri tiivistelmästä. Ohjeet ovat tarkoitettu nettisivuilla luettavaksi sen mukaan, mistä aiheesta itse haluaa tietoa. Sieltä löytyy myös sotilaallinen konflikti -kohta.

Minkä vuoksi sitten näin suuret erot siinä, miten kansalaisia ohjeistetaan – erityisesti visuaalisesti ja puhuttelutavaltaan? Ehkä syy on historiassa. Sodasta on kaiketi helpompi puhua suoraan, kun oma moderni sotahistoria puuttuu, eikä sotaan liity samanlaista tunnelatausta kuin Suomessa.

(Toki sodat vaikuttivat välillisesti Ruotsiin: maahan tuli kymmeniätuhansia sotalapsia ja Ruotsista lähti talvi- ja jatkosotaan yhteensä noin 10 000 ihmistä vapaaehtoisina sotilaina.)

Ehkä Ruotsi ottaa myös takaisin sen naiivina pidettyä suhtautumista sotaan. Ruotsin on sanottu ”vammautuneen rauhasta” – reilun 200 vuoden rauhanaika on vieraannuttanut ihmiset siitä, mitä sota voisi tarkoittaa.

Nyt postitettu opas ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun Ruotsissa puhutaan sodasta suoraan. Viime tammikuussa maan silloinen puolustusvoimien komentaja Micael Bydén sanoi, että kaikkien ruotsalaisten on varauduttava sotaan. Se paitsi pysäytti, myös muistutti siitä, miten eri tavalla sodasta puhutaan Suomessa ja Ruotsissa. Jos Suomessa sanottaisiin noin, olisin varmaan jo matkalla väestönsuojaan.

Samoin on varautumisoppaan kanssa: jos Suomesta lähetettäisiin noilla kuvilla, sisällöillä ja sanamuodoilla varustettu vihko, lukisin sen loppuun siellä väestönsuojassa.