Merioikeuden asiantuntijan mukaan Tanskan viranomaiset voisivat nousta kiinalaisalukseen.

Kartta Yi Peng 3-aluksesta.

Avaa kuvien katselu

250 metriä pitkä kiinalaisalus on ankkuroituneena keskellä Kattegatin salmea Tanskan ja Ruotsin välissä. Kuva: Eeva Sarlin / Yle, Marine Traffic, MapCreator, OpenStreetMap

Teemu Juhola,

Hanna Visala,

Eeva Sarlin

Merikaapeleiden sabotaasista epäilty kiinalaisalus on jo päiväkausia pyörinyt kansainvälisellä merialueella, aivan Tanskan alueen vieressä.

Karttatietojen mukaan Yi Peng 3 liikkuu jopa vain sadan metrin päässä Tanskan aluevesistä.

Tarkalla sijainnilla on suuri merkitys siihen, voivatko Tanskan viranomaiset nousta alukseen ja tutkia sitä.

– Jos alus olisi Tanskan aluevesirajan sisällä, silloin voimassa on Tanskan lainkäyttövalta, sanoo merenkulkutieteen professori Kristina Siig Tanskan yleisradioyhtiölle.

Kartta Tanskan ja Ruotsin välisestä salmesta, jossa Yi Peng-alus on.

Avaa kuvien katselu

Eri maiden merivoimien alukset seuraavat kiinalaisalusta Kattegatin salmessa. Kuva: Laura Merikalla / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap, Vesselfinder

Laivojen liikkeitä seuraavan Marinetraffic-palvelun mukaan Tanskan, Saksan ja Ruotsin viranomaisalukset partioivat kiinalaisaluksen luona.

Aivan lähelle on ankkuroitunut Tanskan laivaston partioalus, joka on seurannut sitä alusta lähtien.

Tanskan puolustusvoimat ei ole vahvistanut laivan sijaintietoja tai sitä, onko sen henkilöstöä käynyt kiinalaisaluksella.

Vain muutaman kilometrin päässä aluksesta on myös saksalainen rannikkovartioston alus Bad Duben. Se on liikkunut Marinetrafficin paikannetietojen mukaan Yi Peng 3:n vieressä perjantaista lähtien.

Lisäksi Ruotsin rannikkovartioston alus on päivystänyt alusta lauantaista lähtien.

Video näyttää, miten tanskalainen luotsivene liikkui kiinalaisaluksen ympärillä tiiviisti torstaina.

Tanskan viranomaisilla on todennäköisesti vaikeuksia löytää lailliset perusteet alukselle nousemiseen, sen tutkimiseen ja aluksen pidättämiseen, sanoo merioikeuden asiantuntija Alexander Lott.

Hänen mukaansa tanskalaisten pitäisi toimia rohkeammin, vaikka oikeudellinen tilanne on monimutkainen

– Mielestäni lainvalvonnalliset toimet kiinalaisalusta vastaan ovat mahdollisia, Lott sanoo Ylelle videohaastattelussa.

Virolainen Lott työskentelee Norjan Tromssassa toimivassa merioikeuden tutkimuskeskuksessa. Hän toteaa, että Tanskan viranomaiset ovat tähän asti tulkinneet merioikeutta varovaisesti.

Hänen mukaansa useat lait ja sopimukset voivat mahdollistaa alukselle nousemisen, kun alusta epäillään merenalaisten kaapeleiden vaurioittamisesta.

Tanskan laivaston partioalus kiinalaisen rahtilaivan edustalla.

Avaa kuvien katselu

Tanskan merivoimien alus seurasi kiinalaisaluksen liikkeitä Kattegatin salmessa keskiviikkona 20. marraskuuta. Kuva: Mikkel Berg Pedersen / EPA

Lottin mielestä tärkeintä olisi välttää tilanne, jossa kiinalaisaluksen annettaisiin jatkaa matkaa. Näin kävi vuosi sitten, kun toinen kiinalainen rahtialus vaurioitti Balticconnector-kaasuputkea.

Lott toivoo, että Tanska pysäyttää kiinalaisaluksen, jos se pyrkii pois alueelta.

– Olisi suositeltavaa, että Tanska ryhtyisi toimiin, joita Suomi ja Viro eivät tehneet Balticconnector-tapauksen yhteydessä, hän sanoo.

Lottin mukaan kansainvälinen merioikeus ei nykyisellään tarjoa riittävää suojaa merenalaisille kaapeleille.

Tanskan nouseminen Yi Peng 3 -alukselle voisi johtaa ennakkotapauksen syntymiseen, kun asiaa mahdollisesti käsiteltäisiin tuomioistuimessa. Sitä kautta Itämeren maat saisivat selvyyttä siihen miten toimia, kun kyse on epäillystä hybridisodankäynnistä merenalaista infrastruktuuria vastaan, hän arvioi

– Hybriditoimijat voivat käyttää laissa olevia porsaanreikiä hyväkseen.

Saksan laivaston fregatti FGS Bayern.

Avaa kuvien katselu

Saksan rannikkovartiosto on lähettänyt paikalle tämän fregatin. Arkistokuva aluksesta. Kuva: Juahn Gaskins / AOPNeuvottelut Kiinan kanssa käynnissä

Aluksen sijaitessa Tanskan talousvyöhykkeellä viranomaiset voivat puuttua vain ympäristönsuojeluun liittyviin rikoksiin, selventää professori Kristiina Siig Etelä-Tanskan yliopistosta.

Siigin mukaan laivaan nouseminen ja sen tutkiminen vaatii luvan siltä valtiolta, jonka lipun alla laiva seilaa. Tässä tapauksessa lupa olisi saatava Kiinalta.

– Alus nähdään periaatteessa pienenä palana Kiinaa, Siig sanoo Tanskan yleisradioyhtiölle.

Tanskan ja Ruotsin yleisradioyhtiöiden saamien tietojen mukaan useat valtiot käyvätkin parhaillaan diplomaattisia neuvotteluita Kiinan kanssa keinoista, joilla ratkaista pattitilanne.

Tanskan yleisradioyhtiö DR:n mukaan neuvotteluita on käyty viime viikosta lähtien ”hyvässä hengessä”. Neuvotteluissa on tarkoitus saada Kiinalta hyväksyntä aluksen tutkimiselle.

Kiinan ulkoministeriö on sanonut, ettei se tiedä kiinalaisaluksen olevan millään tavoin yhteyksissä merikaapelien vaurioitumiseen.