Euroopan komission tiistaina julkistama EU-ohjausjakson syyspaketti arvioi EU-maiden talouksien tilan.
Komission mukaan arvioinnissa on kyse siitä, miten jäsenmaat saavuttavat makrotalouden tasapainon sekä realistisen ja hoidettavissa olevan velkatason.
Komission mukaan uudessa talouden ohjauskehyksessä keskitytään jäsenmaiden keskipitkän aikavälin suunnitelmien arviointiin ja maiden nettomenopolkuun.
EU:n yhteisten taloussääntöjen mukaan jäsenmaiden vuotuinen alijäämä ei saisi ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta.
Komission mukaan uusi ohjauskehys tehostaa talouden koordinointia ja parantaa talouspolitiikan sekä julkisen talouden valvontaa.
LUE MYÖS21 arviota
Komissio sai tehtyä arviot 21 maan suunnitelmista. Yhteensä niitä esitettiin 22.
Komission johtopäätösten mukaan 20 maan suunnitelmat täyttävät uuden talouskehyksen vaatimukset.
Komissio arvioi, että näillä mailla on ”uskottava polku sen varmistamiseksi, että velkataso on kestävällä lasku-uralla”.
Komission seulan läpäisseet maat ovat Kroatia, Kypros, Tsekki, Tanska, Viro, Suomi, Ranska Irlanti, Kreikka, Italia, Latvia, Luxembourg, Malta, Puola, Portugali, Romania, Slovakia, Slovenia, Espanja ja Ruotsi.
Näille maille komissio suosittaa, että neuvosto hyväksyy keskipitkän aikavälin suunnitelmiin sisältyvän nettomenouran.
Hollannin suhteen komissio ehdottaa, että neuvosto suosittelee maalle nettomenoja, jotka ovat yhdenmukaisia komission kesäkuussa toimittamien tietojen kanssa.
Unkarin keskipitkän aikavälin suunnitelmaa komissio yhä arvioi.
Suomi on niiden viiden maan joukossa – yhdessä Ranskan, Italian, Espanjan ja Romanian kanssa – joiden nettomenouraa komissio suostui pidentämään neljästä seitsemään vuoteen.
Komissio arvioi, että kaikkien viiden maan suunnitelmiin sisältyvät uudistustoimet ja investointisitoumukset täyttävät pidennyksen perusteet.
Tarkkailuluokalle
Komissio ei aio panna Suomea niin sanotulle talouden ”tarkkailuluokalle” eli liiallisen alijäämän menettelyyn (EDP), vaikka Suomen julkisen talouden menot ylittävät tänä vuonna tulot yli kolmella prosentilla.
Valtiovarainministeriön (VM) ennusteen mukaan alijäämä nousee tänä vuonna 3,7 prosenttiin, mutta alijäämän ylitys on arvioitu poikkeukselliseksi ja väliaikaiseksi.
VM ennakoi, että ensi vuonna julkisyhteisöjen alijäämä on 3,2 prosenttia.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus suunnittelee kuitenkin ensi vuodelle alle kolmen prosentin alijäämää.
LUE MYÖSTalouden uusi ohjausjärjestelmä
Uudistetussa talouden ohjausjärjestelmässä on käytössä aiempaa yksinkertaisemmat ja läpinäkyvämmät finanssipoliittiset säännöt.
Mittarina käytetään yhtä operatiivista indikaattoria eli jäsenmaan monivuotista nettomenopolkua. Sen uskotaan helpottavan sääntöjen noudattamisen valvontaa.
Lisäksi käytössä on riskiperusteinen valvonta, joka on räätälöity kunkin jäsenmaan julkisen talouden tilanteen mukaan. Se mahdollistaa asteittaisemman julkisen talouden sopeuttamisen, jos maat tekevät uudistuksia ja investointeja omien maakohtaisten suositustensa mukaan.
Investoinneilla tuetaan muun muassa vihreää ja digitaalista siirtymää, yhteiskunnan ja talouden resilienssiä, energiaturvallisuutta ja puolustusalan kehittämistä.
Komission tuoreen arvion mukaan Suomen alijäämän ei arvioida ylittävän viitearvoa vuonna 2025, vaikka uusia politiikkatoimenpiteitä ei tehtäisikään.
Tuoreessa syyspaketissa komissio esittää myös suositukset siitä, mitä toimia tällä hetkellä tarkkailuluokalla olevien kahdeksan maan pitää tehdä.
Komission mukaan korjaavat toimenpiteet perustuvat pääosin jäsenmaiden keskipitkän aikavälin suunnitelmiin.
Tarkkailuluokalla olevat maat ovat Belgia, Ranska, Unkari, Italia, Malta, Puola, Romania ja Slovakia.
Komission mukaan myös Itävaltaa voi uhata tarkkailuluokalle joutuminen, ellei maan uusi hallitus esitä uskottavia korjaavia toimenpiteitä talouteensa.
Budjetit syynissä
Komissio on myös arvioinut 17 euromaan vuoden 2025 talousarviosuunnitelmat (DBP) sekä sen, onko maiden nettomenojen kasvu linjassa keskipitkän aikavälin suunnitelmien kanssa.
Komission arvion mukaan kahdeksan euroalueen jäsenvaltiota noudattaa uuden linjan mukaisia finanssipoliittisia suosituksia.
LUE MYÖS
Nämä maat ovat Kreikka, Kypros, Latvia, Slovenia, Slovakia, Italia, Kroatia ja Ranska.
Komission mukaan seitsemän maata ”ei ole täysin linjassa” annettujen suositusten kanssa. Maat ovat Suomi, Viro, Saksa, Irlanti, Luxemburg, Malta ja Portugali.
Komission arvion mukaan Hollanti ”ei ole lainkaan linjassa” annettujen suositusten kanssa, koska sen nettomenot ylittävät komission antamat enimmäismäärät.
Myös Liettualla on riski, että sen menot ylittävät enimmäismäärät.
Seuraavaksi neuvosto ja euroryhmä keskustelevat talouspolitiikan EU-ohjausjakson syyspaketista.
Kun neuvosto on hyväksynyt jäsenmaiden keskipitkän aikavälin suunnitelmat, komissio seuraa, noudattavatko jäsenmaat suunnitelmissa esitettyjä sitoumuksia.