Eroavan Euroopan komission talouskomissaari Paolo Gentiloni nosti Suomen kielteisenä esimerkkinä esiin kommentoidessaan euroalueen taloutta italialaisille toimittajille jäähyväistiedotustilaisuudessaan tällä viikolla.
LUE MYÖS
Gentilonin mukaan Suomen ja Saksan talouspolitiikka ”ei ole täysin linjassa” komission suositusten kanssa. Kovimman ryöpytykset komissaarilta sai Hollanti, joka toimii ”täysin suositusten vastaisesti”.
Samalla Gentiloni muistutti, että täsmälleen samat maat vaativat kovaa budjettikuria, kun EU:n kasvu- ja vakaussopimusta uudistettiin.
”Se oli lähestymistapa, jolla on nyt kielteisiä vaikutuksia näihin samoihin maihin”, eroava talouskomissaari kuittasi.
Suomen suurimmat ongelmat ovat krooninen valtiontalouden alijäämä sekä valtionvelka. Suomen julkinen talous velkaantui viime vuonna vauhdikkaammin kuin yhdenkään muun EU:n jäsenmaan.
Suomen luottoluokitusnäkymät elokuussa negatiivisiksi pudottanut Fitch totesi harvinaisen suoraan, että hallituksen toimet julkisen talouden vakauttamiseksi ovat riittämättömiä. Myös Suomen luottoluokituksen lokakuun lopulla toistaneen ja vakaat näkymät ennallaan pitäneen S&P:n viesti on selvä: jos taloutta ei saada elpymään, luottoluokitukset laskevat.
Paolo Gentiloni varoitti tällaisesta kehityksestä jo kesäkuussa muistuttamalla, että valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) esillä pitämä “EU:n tarkkailuluokka” eli alijäämämenettely ei suinkaan ole suurin riski.
“Kielteinen reaktio ei tule komissiosta, minulta tai seuraajaltani, vaan markkinoilta”, Gentiloni sanoi.
LUE TARKEMMIN:
Itse asiassa komissio kirjoitti virallisessa Suomi-raportissaan tällä viikolla, ettei se aio ehdottaa liiallisen alijäämän menettelyn aloittamista Suomen osalta, koska alijäämän ennakoidaan jäävän viitearvon alapuolelle vuodesta 2025 alkaen myös ilman uusia politiikkatoimia
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn korosti puheessaan eduskunnan talousvaliokunnalle tällä viikolla, että hallituksen taloustoimissa tulisi nyt painottaa pysyvää muutosta parempaan.
“Jos hallitusohjelman ja kevään kehysriihen toimet toteutuvat täysimääräisesti, julkinen velkasuhde vakautuu hallituskauden lopulla. Tavoitteena tulisi kuitenkin olla velkasuhteen kääntäminen pysyvästi alenevalle uralle. Se tarkoittaa mitä todennäköisimmin merkittäviä lisäsopeutuksia seuraavalla hallituskaudella”, hän totesi.
LISÄÄ AIHEESTA: