Jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu, arki voi muuttua paljon. Jokaisen oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat siihen, miten hyvin pärjää itse ja pystyy auttamaan myös muita.
Sisäministeriö julkaisi marraskuussa koko väestölle suunnatun oppaan, miten häiriö- ja kriisitilanteisiin pitää varautua.
Sisäministeriön viestintäyksikön asiantuntija Aino Rautanen kertoo varautumisoppaan videolla, että mahdollisiin häiriöihin ja kriiseihin kannattaa olla valmistunut jollakin tavalla.
– Varautumisessa on hyvä huomioida omat lähtökohdat ja tarpeet. On hyvä muistaa, että varautuminen ei tee häiriöistä tai kriisistä sen todennäköisempää. Varautuminen ei ole turhaa hätäilyä, vaan se voi lievittää myös huolta.
Varautumisopas on julkaistu Suomi.fi -verkkopalvelussa. Kokosimme yhteen oppaan tärkeimpiä ohjeita.
1 Häiriöt, kriisi, poikkeusolot
Erilaisia varautumista vaativia tilanteita häiriöt, kriisit ja poikkeusolot.
Häiriötilanteessa yhteiskunnan elintärkeät palvelut tai toiminnot halvaantuvat. Elintärkeitä palveluja ja toimintoja ovat sähkö, lämmitys, juokseva vesi, internet ja viestintäyhteydet, maksamisen palvelut, jätehuolto ja tavaroiden kuljettaminen. Odottamattomat ja vakavat häiriöt voivat kestää pitkään.
Kriisi voi olla äkillinen tapahtuma, kuten suuronnettomuus. Kriisiksi voidaan kutsua myös esimerkiksi laajan alueen päiväkausia kestävää sähkökatkoa.
Poikkeusolot määritellään valmiuslaissa. Tällaisia laissa määriteltyjä tilanteita ovat esimerkiksi Suomeen kohdistuva aseellinen hyökkäys, hyökkäyksen uhka, erityisen vakava suuronnettomuuden uhka ja hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.
2 Varautuminen
Varautuminen tarkoittaa sitä, että on ennalta valmistautunut erilaisiin häiriöihin, kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin.
Häiriötilanteissa viranomaiset selvittävät tilannetta, mutta he eivät voi auttaa kaikkia samaan aikaan. Siksi jokaisen täytyy varautua.
Mieti, miten pärjäät, jos vettä ei tule moneen päivään tai jos sähköt ovat poikki pitkään. Millaisia keinoja silloin on ruoan valmistukseen?
Miten kodin saa pidettyä lämpimänä ja millaisia keinoja on valaistukseen?
Entä mitä teet, jos internet ja puhelinyhteydet ovat poikki pitkään? Keneltä tai mistä lähialueella voisit mennä kysymään lisätietoja?
Mikä auttaisi jaksamaan ja säilyttämään hyvän mielen hankalassa tilanteessa?
Muista, että varautuminen ei tarkoita sitä, että uskoisit jotakin pahaa tapahtuvan.
3 Kotivara
Varautumisen perusta on kotivara.
Kotivaraan kuuluu ruokaa, esimerkiksi säilykkeitä, juomavettä, välttämättömiä lääkkeitä, paristolla toimiva radio, paristolla toimiva taskulamppu, paristoja ja ladattu varavirtalähde, puhtaita kannellisia astioita veden säilyttämiseen, kosteuspyyhkeitä ja käsidesiä, pieni määrä käteistä rahaa, joditabletteja suositusten mukaisesta, ilmastointiteippiä ikkunoiden ja tuuletusaukkojen tiivistämiseen sekä ruokaa ja juomaa myös lemmikkieläimille.
Tärkeää on muistaa maltti hankinnoissa, jos häiriötilanne iskee.
4 Pysy rauhallisena
Monessa tilanteessa pärjää, kun pysyy rauhallisena ja pitää ajatukset kasassa.
Varautumisohjeessa kehotetaan miettimään, millaisesta tilanteesta on kyse, millaisia toimintaohjeita siihen liittyy ja miten tilanne vaikuttaa itseen, läheisiin ja lähialueen ihmisiin.
Tärkeää on seurata viranomaisten viestintää ja vaaratiedotteita sekä noudattaa ohjeita.
5 Suojautuminen
Vaaran uhatessa yleisin toimintatapa on sisälle suojautuminen. Jos viranomainen kertoo vaaratiedotteella, että pitää suojautua sisälle, ohjeistus on yksinkertainen:
1. Mene sisälle.
2. Pysäytä ilmanvaihto, sulje ovet ja ikkunat ja ilmanvaihtoaukot tiiviisti.
3. Seuraa viranomaisten ohjeita ja toimi ohjeiden mukaan.
4. Pysy suojassa sisällä, kunnes tilanne on ohi.
6 Hätänumero 112
Jos tarvitset kiireellisesti apua, soita hätänumeroon 112. Hätätilanne on esimerkiksi tulipalo, ihmisen loukkaantuminen tai muu tilanne, jolloin tarvitaan heti avuksi palokuntaa, ambulanssia tai poliisia.
7 Mistä tietoa häiriöstä
Luotettavaa tietoa tilanteesta saat viranomaisten verkkosivulta, Yleisradion verkkosivuilta (yle.fi) ja Ylen radiokanavilta.
Lataa puhelimeesi Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -sovellus. Saat alueesi vaaratiedotteet suoraan puhelimeesi, kun sallit tarvittavat ilmoitukset.
Kun häiriötilanne tai onnettomuus tapahtuu, viranomaisilta saa toimintaohjeita. Useimmiten asiasta kertoo ensimmäisenä pelastuslaitos.
Äkillisistä ulkona olevista vaaroista varoitetaan vaaratiedotteella ja yleisellä vaaramerkillä. Syynä varoitukseen voi olla esimerkiksi tulipalon aiheuttama savu, myrsky tai muu vaaratilanne.
Vaaratiedote luetaan radiossa ja näytetään tarvittaessa televisiossa.
Vaaramerkki on minuutin mittainen nouseva ja laskeva äänimerkki. Kun vaaramerkki kuuluu, silloin on mentävä sisätiloihin. Vaaramerkkiä testataan jokaisen kuuden ensimmäisenä maanantaina kello 12. Silloin ei tarvitse tehdä mitään.
8 Jokaisella on velvollisuus auttaa
Jokaisella on velvollisuus auttaa, jos joku on vaarassa. Muista, että auttamatta jättäminen on rangaistava teko.
9 Pysy kelkassa, opettele taitoja
Tarpeellisia taitoja häiriöiden ja kriisien varalta on hyvä opetella.
Kaikille avoimia koulutuksia varautumisesta ja turvallisuustaidoista järjestää esimerkiksi Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK.
Ensiapukursseja järjestää Suomen Punainen Risti.
Lähde: Suomi.fi-verkkopalvelu