“Ei saisi käydä niin, että tulevaisuudessa itsenäinen Suomi olisi itsestäänselvyys” – Kolme lappilaista nuorta kertoo, millainen suhde nuorilla on itsenäisyyspäivään

Itsenäisyyspäivän viettoon kuuluu monelle suomalaiselle Linnan juhlien katsominen, itsenäisyyspäivän kirkko ja astetta juhlallisempi ruokailu. Näitä perinteitä listaavat myös Keminmaalaiset 18-vuotiaat nuoret Tuukka Ojala, Emilia Aapajärvi ja Iida-Maija Pussila.

Nuoret ovat yhtä mieltä siitä, että esimerkiksi hienompi ruokailu kuuluu arvokkaan juhlapäivän viettoon.

Myös televisiosta tulevat Linnan juhlat ja Tuntematon sotilas ovat nuorille osa juhlapäivää. Tuukka Ojala mainitsee, että ei ole kuitenkaan innostunut tämän vuoden Linnan juhlien järjestelystä, jossa sotaveteraaneille järjestetään erillinen juhla.

– Olen ruukannut katsoa Linnan juhlia joka vuosi. Tänä vuonna jätän ne välistä, sillä boikotoin sitä, että veteraaneille järjestetään oma juhla, joka ei ole edes varsinaisena itsenäisyyspäivänä, Ojala sanoo.

Itsenäisyyspäivän merkitys nuorille vaihteleva

Nuorten keskuudessa itsenäisyyspäivän arvostus vaihtelee. Ojala kommentoi, että on huomannut ettei juhlapäivän vietto ole kaikille nuorille yhtä lailla arvossa.

– Itselleni ja omassa kaveriporukassani se on tärkeä ja arvokas juhla, mutta olen viime vuosina huomannut myös eriytymistä nuorten keskuudessa. Itselleni se on päivä, jolloin rauhoittuu, laittaa pyhähousut jalkaan ja viettää aikaa hartaasti ja kotona, Ojala pohtii.

– Kyllä itsenäisyyspäivä merkitsee todella paljon. Se on suuri etuoikeus. Yleisesti ottaen tuntuu, että nuoriso on nykypäivänä irtautunut historian tapahtumista. Ei ole oikeastaan hajua siitä millaista elämä on ollut, kertoo Emilia Aapajärvi.

Vanhemmille ihmisille itsenäisyyden merkitys on erilainen

Vanhemmat ihmiset ovat eläneet lähempänä sotaa ja aikaa ennen itsenäistä Suomea. Heille itsenäisyyden juhliminen voi olla erilaista, kuin nuorille, joille asia ei ole niin konkreettinen ja läheinen. Nuoret mainitsevat, että isovanhempien ja sukulaisten kertomusten pohjalta arvostus on noussut eri tavalla.

Iida-Maija Pussilalle itsenäisyyspäivä on iso ja tärkeä asia, mitä haluaa pitää arvossa. Hän kertoo ajatuksia herättävästä keskustelusta mummonsa kanssa, joka on ollut evakkona ja paennut Karjalasta.

– Mummo kertoi, etteivät nykynuoret hänen mielestään arvosta enää niin paljoa sitä, että ihmiset ovat oikeasti taistelleet ja möyrineet siellä kuopissa. Se, mitä he ovat silloin joutuneet kokemaan, on aivan kamalaa. Tämä on kuitenkin se hinta, minkä he ovat maksaneet siitä, että meillä on nykyään itsenäinen Suomi ja tällainen yhteiskunta ja vapaus.

Aapajärvi nostaa esiin myös sen, että tulevaisuutta ajatellen täytyisi pitää elossa sitä, että asioista kerrotaan eteenpäin tuleville sukupolville. Historian tapahtumia ei saisi unohtaa. Pussila on asiasta samaa mieltä.

– Ei saisi käydä niin, että tulevaisuudessa itsenäinen Suomi olisi itsestäänselvyys ja ajateltaisiin, että näin tämä on ja näin se on aina ollut, koska näin se ei ole aina ollut.

Nuorten kokemusta itsenäisyyspäivän arvokkuudesta vahvistaa oma kiinnostus historiaa kohtaan ja halu kunnioittaa ja ymmärtää päivän tärkeyttä. Ojala mainitsee, että hänelle on pienestä asti ollut selvää, että päivä on tärkeä ja sitä kuuluu arvostaa, sillä hänen omiakin sukulaisia on ollut sotimassa itsenäisyyden puolesta. Ojala kertoo myös, että hän on itse kiinnostunut historiasta ja tutustunut siihen paljon. Kokemukset tämän harrastuksen parissa ovat vahvistaneet omaa kunnioitusta itsenäisyyttä kohtaan.

– Olen itse tutustunut historiaan paljon ja käynyt Itärajalla poteroissa, missä on oikeasti taisteltu, niin siinä arvostus herää aivan eri tavalla entisiä sukupolvia kohtaan.

Sota Ukrainassa herättää ajatuksia

Nykyisessä maailmantilanteessa Ukrainan sota on herätellyt aivan uudella  tavalla ajattelemaan asioita. Nuoret kokevat, että sota ja itsenäisyys ovat tällä hetkellä hyvin vahvasti ja useasti ajatuksissa.

– Kyllä se tuntui karulta silloin, kun sota syttyi Ukrainassa ja tuntuu edelleenkin, kun sitä seuraa. Se iski päin kasvoja, kertoo Pussila.

– Nyt kun on nähnyt, että näin lähellekin voi tulla sota, niin se herättää pelkoa siitä. Tulee ajatus, että se onkin oikeasti mahdollista. Sota ei enää ole kaukainen asia, mistä historian tunneilla opetetaan, että joskus on ollut tämmöistä vaan se voikin olla ihan hyvin nytkin, kommentoi Aapajärvi.

On onni, että meillä on Suomi

Ojala, Aapajärvi ja Pussila kokevat kaikki olevansa isänmaallisia. Ulospäin isänmaallisuus näkyy valinnoissa, kuten siinä, että ostaa kotimaisia tuotteita ja valitsee ketä haluaa äänestää vaaleissa, jotta Suomen tulevaisuus olisi mahdollisimman valoisa. Isänmaallisuuden kokemisessa on heidän mukaansa kyse tunteesta, kuten ylpeydestä omaa maata sekä omia juuria kohtaan.

– Esimerkiksi eilen katsoin Suomessa kuvattua elokuvaa, missä näkyi upeaa suomalaista maisemaa. Silloin tuli olo, että on mahtavaa ja todella suuri onni, että meillä on täällä tällaista, kuvaa Aapajärvi.