Suomi perustaa Naton maaoperaatioihin valmiit joukot

Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola saapui keskiviikkona Helsingin yliopiston juhlasaliin kuuntelemaan ylipäällikkö Alexander Stubbin Max Jakobson -luentoa. ATTE KAJOVA

Valtioneuvoston puolustusselonteko on tarkoitus julkistaa ensi viikolla eli ennen joulua. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet kertovat asiasta Iltalehdelle.

Puolustusselonteon kirjoittamista ovat johtaneet puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) ja ylipäällikkö, tasavallan presidentti Alexander Stubb.

Puolustusselonteko on merkittävä linjapaperi, sillä se antaa ohjauksen Suomen Puolustusvoimien kehittämiselle osana puolustusliitto Natoa noin 10 vuoden aikajänteellä.

Suomi perustaa Naton maaoperaatioihin valmiit joukot, jotka voidaan lähettää kokonaan tai osittain Suomen rajojen ulkopuolelle puolustusliiton rauhan ajan tehtäviin tai puolustamaan aseellisesti jotakin toista Nato-maata.

Lähteiden mukaan joukkojen perustamisesta linjataan puolustusselonteossa, minkä jälkeen Puolustusvoimat alkaa valmistella asiaa.

Lähteet arvioivat, että kyse olisi esimerkiksi noin prikaatin eli 5 000 sotilaan vahvuisesta uudesta valmiusjoukosta. Natossa maavoimien prikaatia pidetään joukkona, joka pystyy tarvittaessa itsenäisiin taisteluoperaatioihin.

Natolta pääluku

Naton Euroopan joukkojen komentaja Christopher G. Cavoli on asettanut Suomelle tarkan pääluvun, kuinka monta sotilasta Puolustusvoimien on kyettävä osoittamaan Naton 5. artiklan mukaiseen yhteiseen puolustukseen.

Vaatimus koskee erityisesti tilannetta, jossa johonkin toiseen Nato-maahan hyökättäisiin.

Tarkka pääluku ja joukkojen aseistus on määritelty Naton uudessa pohjoisen alueen puolustussuunnitelmassa, joka laadittiin vuoden 2023 jälkipuoliskolla.

Suomelta on kuitenkin puuttunut maavoimien taistelujoukko, joka olisi nopeassa valmiudessa Naton 5. artiklan mukaisiin tehtäviin Suomen rajojen ulkopuolella. Samalla on puuttunut Naton rauhan ajan tehtäviin ulkomailla valmis joukko.

Tämä epäkohta on nyt tarkoitus korjata puolustusselonteon linjauksilla.

Ammattireservi

Stubb esitti presidentiksi pyrkiessään Iltalehden haastattelussa, että Suomi perustaa 5 000 sotilaan ammattireservin.

Se muodostaisi uuden valmiusprikaatin, jota voidaan käyttää niin Suomen puolustuksessa kuin vaativissa Nato-operaatioissa.

– Tarvitsemme reserviin noin 5 000 sotilaan ammattireservin, jota hyödynnetään erilaisissa vaativissa Nato-tehtävissä ja -operaatioissa. Joukko on myös Suomen turvana ja taisteluvalmiudessa erittäin nopeasti, Stubb esitti.

Ruotsilla on vastaavia valmiusprikaateja.

Ruotsin puolustusvoimien edellinen komentaja Micael Bydén kertoi tammikuussa 2023 Iltalehdelle, että Pohjois-Ruotsiin Bodeniin sijoitettu ruotsalaisprikaati oli harjoitellut Suomen Lappiin suomalaisten avuksi siirtymistä.

Ei varusmiehiä

Lähteet arvioivat Iltalehdelle, että suomalaisia varusmiehiä ja varusnaisia ei lähetetä osana valmiusjoukkoa ulkomaille.

Valmiusjoukon miehistö koostuisi armeijan käyneistä vapaaehtoisista, jotka tekisivät Puolustusvoimien kanssa sopimuksen joukkoon kuulumisesta. Heille maksettaisiin palkkaa säännöllisen harjoittelun ja mahdollisten operaatioiden ajalta.

Tämän takia on puhuttu ammattireservistä. Pääosa joukon sotilaista ei kuitenkaan olisi vakinaisessa palveluksessa Puolustusvoimissa. Näin lähteet arvioivat.

Mistä kuljetuskoneita?

Lähteet kertovat, että Nato on asettanut Suomelle vaatimuksen siitä, että kykyä kuljettaa maavoimien sotilaita ja kalustoa on parannettava.

Infrastruktuurin ja kuljetuskyvyn parantamisesta linjataan niin ikään puolustusselonteossa.

Suomen Ilmavoimilta puuttuvat kuljetuskoneet, joilla voitaisiin esimerkiksi kuljettaa panssarivaunuja.

Mahdollista on sekin, että Suomi joutuu hankkimaan omia kuljetuskoneita, joilla pystytään ilmateitse siirtämään myös panssaroitua kalustoa. Toinen vaihtoehto on, että Suomi tukeutuu jatkossakin liittolaismaiden kuljetuskapasiteettiin. Ruotsilla esimerkiksi on Hercules-kuljetuskoneita.