Suomi ja muut maat aikovat vastedes vaatia epäillyiltä varjolaivaston aluksilta vakuutustodistukset.
Volgoneft-luokan säiliöalus merihädässä Mustallamerellä. RUSSIAN MINISTRY NATURAL RESOURCES, ENVIRONMENT HANDOUT
Venäjän varjolaivaston aiheuttama öljykatastrofi oli vain ajan kysymys.
Parin päivän sisään kolme venäläistankkeria joutui merihätään Mustallamerellä.
Kaksi öljytankkeria haaksirikkoutui sunnuntaina Krimin ja Venäjän mannermaan erottavassa Kertšinsalmessa. Tiistaina kolmas venäläinen säiliöalus antoi hätäsignaalin samalta vesialueelta.
Sunnuntaina vaurioituneissa aluksissa oli yhteensä 9 200 tonnia raskasta polttoöljyä, joka on haaksirikon jälkeen vuotanut mereen.
Polttoöljyyn on peittynyt kymmeniä kilometrejä rantaviivaa. Paikallismediat ovat välittäneet kuvia muun muassa öljyn tahrimista merilinnuista, jotka eivät pääse lentoon.
Kuvien perusteella satojen metrien pituiset ja useiden senttien paksuiset öljylautat huuhtovat Mustanmeren koillisrannikkoa.
Alueelle on julistettu hätätila.
Ympäristöjärjestö Greenpeace arvioi, että onnettomuudesta uhkaa tulla yksi Mustanmeren pahimmista ekologisista katastrofeista, jolla on vakavia seurauksia alueen kasvi- ja eläinkunnalle.
Erityisen pahasti ovat kärsineet Anapan kylpyläkaupungin ranta-alueet. Kaupunki on suosittu ja luonnonkaunis lomakohde Mustanmeren koillisosassa.
Jokialukset merihädässä
Kaikki kolme merihätään joutunutta säiliöalusta ovat Volgoneft-luokan jokitankkialuksia. Neuvostoliiton aikainen alustyyppi on tarkoitettu liikennöimään jokia ja rannikkoja pitkin.
Yli 50 vuotta vanhat alukset olisi pitänyt venäläismedian tietojen mukaan poistaa liikennekäytöstä jo 10–15 vuotta sitten.
Volgoneft-luokan kaltaisista säiliöaluksista on tullut kuitenkin keskeinen osa Venäjän niin kutsuttua varjolaivastoa, jota Kreml käyttää kiertääkseen länsimaiden asettamia öljyn vientiä koskevia pakotteita.
Eräs Venäjän käyttämistä taktiikoista on kuljettaa öljyä pienillä ja vakuuttamattomilla aluksilla avomerelle, jossa lasti siirretään isompiin, pakotteista vapaisiin ”puhtaisiin” tankkereihin ja kuljetetaan kolmansien maiden satamiin.
Ukrainalaismedian mukaan haaksirikkoutuneet tankkerit ovat olleet tuttu näky Turkin öljysatamissa.
Greenpeacen mukaan Volgoneftin tankkerissa olisi kuitenkin ollut polttoainetta Venäjän laivaston sota-aluksille.
Myrsky
Kertšinsalmen katastrofi oli ukrainalaismedian tietojen mukaan seurausta Venäjän päätöksestä lähettää huonokuntoiset jokialukset keskelle kovaa merenkäyntiä.
Kyseinen alustyyppi pystyy selviytymään vain kohtalaisesta merenkäynnistä. Toinen aluksista katkesi ja upposi, toinen menetti ohjauskykynsä ja ajoi karille.
Venäjän varjolaivasto toimii Itämerellä aktiivisesti. Öljytankkeri Makalu matkalla kohti Primorskin öljysatamaa. Martin Witte / Alamy Stock Photo
Venäjän viranomaiset olivat Greenpeacen tietojen mukaan sota-ajan turvallisuussyistä kytkeneet pois päältä meriliikenteen GPS-paikannuksen, mikä lisää pohjakosketusten ja törmäysten mahdollisuutta.
Katastrofissa sai surmansa yksi merimies. Venäjän viranomaiset ovat käynnistäneet rikostutkinnan meriliikenteen turvallisuuden vaarantamisesta ja turvallisuussäännösten laiminlyönnistä.
Lisää pakotteita
Euroopan unioni kertoi maanantaina asettaneensa pakotteita kymmenille Venäjän varjolaivastoon kuuluville aluksille. Pakotteiden seurauksena eurooppalaiset yhtiöt eivät saa tarjota varjolaivaston aluksille palveluita tai vakuutuksia, eivätkä alukset saa käyttää EU-maiden satamia.
Pohjoismaiden ja Baltian maiden NB8-yhteistyöformaatti antoi yhteisen julkilausuman.
Suomi, Iso-Britannia, Ruotsi, Tanska, Puola, ja Viro kertovat antaneensa merenkulkuviranomaisilleen tehtäväksi vaatia asianmukaiset vakuutustodistukset varjolaivastoon kuuluvilta aluksilta silloin, kun ne kulkevat Suomenlahden, Englannin kanaalin, Tanskan Ison-Beltin salmen tai Tanskan ja Ruotsin välisen salmen kautta.