Eri viranomaiset ovat Suomessa laskeneet, kuinka paljon sota- tai muussa poikkeustilanteessa voisi väestöä menehtyä.
Erilaisia mahdollisia tulevaisuuskuvia poikkeustilanteiden uhrimääristä on tehty Puolustusvoimissa ja paikallisesti myös monien muiden viranomaisten toimesta. Mitään Suomea koskevia lukumääriä ei kuitenkaan kerrota julkisuuteen. Pyry Rantanen / Puolustusvoimat
– Varauduttu on, että voi tulla suuri määrä uhreja. Sotatilanteessa on eri tavalla haavoittuneita ja vammautuneita potilaita, mutta myös kuolleita, lääkintäneuvos Lasse Ilkka sosiaali- ja terveysministeriön (STM) valmiusyksiköstä sanoo.
Hän kertoo, että Suomessa varaudutaan sekä siviilipuolen isoon onnettomuuteen, että sotilaallisen voimankäytön tilanteisiin, joissa uhreja voi tulla paljon. Varsinaisia laskelmia erilaisista sotilaallisen voiman käytön poikkeusajan tilanteista tekee Puolustusvoimat. Näiden pohjalta muut viranomaiset laativat omia valmiussuunnitelmiaan ja esimerkiksi hyvinvointialueet laskevat miten terveydenhuollon voimavarat riittäisivät.
Valmiussuunnittelusta ja poikkeustilanteessa myös toiminnan johtamisesta siviilipuolella vastaa STM. Lasse Ilkka ja myös STM:n valmiusyksikköä johtava valmiusjohtaja Pekka Tulokas sanovat molemmat, ettei tarkempia arvioita tai lukuja poikkeustilanteen kuolonuhrien määrästä tai esimerkiksi hautausjärjestelyistä kuolonuhrien määrän kasvaessa suuriksi, voida kertoa julkisuuteen.
Iltalehti kysyi Suomen varautumissuunnitelmista sen jälkeen, kun Ruotsissa kerrottiin viranomaisten varautuneen järjestämään sodan tai muun katastrofin kohdatessa hautapaikkoja noin viidelle prosentille ruotsalaisista. Aiheesta kertoneen Aftonbladetin mukaan luku on peräisin Ruotsin turvallisuusvirasto MSB:ltä ja Ruotsin puolustusvoimilta, jotka ovat ohjeistaneet Ruotsin hautausurakoitsijoita suunnittelemaan, miten lyhyen ajan sisällä voitaisiin järjestää suuren ihmismäärän hautaus.
Pullonkaulat
Suomessa viranomaiset ovat harjoitelleet yhdessä sotilas- ja siviiliuhreista huolehtimista. Kuvassa Kaartin jääkärirykmentin johtama rauniopelastusharjoitus syyskuussa 2023 Espoossa, johon osallistuivat myös poliisi, pelastuslaitos ja ensimmäistä kertaa hautaustoimistojen liitto, sekä pääkaupunkiseudun seurakunnat. Antti Nikkanen
Suomessa on kuitenkin aloittanut juuri tänä syksynä työnsä viranomaisten yhteinen poikkihallinnollinen työryhmä, jossa käydään läpi esimerkiksi poikkeustilanteen uhrimääriä. Ilkka kertoo, että työryhmässä on mukana hyvin kattava edustus eri kokonaisturvallisuuteen liittyviä tahoja, esimerkiksi Puolustusvoimista, hyvinvointialueista, pelastustoimesta ja poliisista, päättyen kirkon ja hautaustoimialan edustajiin.
– Meidän tulokulma on, että varaudutaan erilaisiin siviilipuolen onnettomuuksiin ja sotilaalliseen voimankäyttöön. Miten toimittaisiin semmoisessa tilanteessa, kun uhriluvut ovat todella suuria. Käydään koko prosessi läpi. Työryhmässä tähdätään siihen, että läpikäynti tuottaa tuloksena tiedot erilaisista puutteista meidän varautumisessa ja sen miten niitä voisi taklata, työryhmässä mukana oleva Ilkka sanoo.
Erilaisia haasteita tilanteessa, jossa tulee paljon uhreja saattaa löytyä Suomen nykyisestä lainsäädännöstä, jossa määritellään miten vaikkapa poliisin, pelastuslaitoksen tai lääkärien tulee toimia.
Ilkka ja Tulokas nostavat yhdeksi pullonkaulaksi myös tänä vuonna julkisuudessa esillä olleen vainajien säilytystilojen loppumisen kesken. Yle on kertonut, että esimerkiksi Pirkanmaalla ja erityisesti Tampereella ruumiiden säilytystilat ovat loppuneet kesken ja vainajia on saatettu joutua pitämään lämpimissä aulatiloissa tai kuljettamaan edestakaisin ympäri maakuntaa.
– Hautapaikathan ovat vain yksi osa tuota ketjua. Siihen kuuluu myös esimerkiksi juuri ruumiiden kuljettamista ja tunnistamista, Ilkka sanoo.
Varautumistyöryhmän on määrä jatkaa läpikäyntiä ensi kevääseen asti, jonka jälkeen työn tuloksia voidaan jonkin verran kertoa myös julkisuuteen. Ilkka toteaa viranomaisten tekevän samalla yhteistyötä asiassa myös muiden Pohjoismaiden kanssa.
Suurta vaihtelua
Puolustusvoimat kertoo varautuneensa yhdessä muiden viranomaisten kanssa erillisten sotilashautausmaiden perustamiseen. Kuvassa sankarihautajaiset Joensuussa toukokuussa 1940. SA-Kuva
Iltalehti tiedusteli Suomen varautumista suuriin kuolonuhrien määrään myös Puolustusvoimista. Pääesikunnan logistiikkaosaston sähköpostilla antamissa vastauksissa korostetaan suomalaisten viranomaisten kiinteää yhteistyötä asiassa.
– Suomessa tehdään valmiussuunnittelua koko valtionhallinnossa. Vastuualueidensa mukaisesti ministeriöt ja virastot johtavat oman toimialueensa valmiussuunnittelua. Suomalainen kokonaismaanpuolustuksen toimintamalli ja eri viranomaisten välinen kiinteä yhteistyö mahdollistavat yhteiskunnan resurssien tehokkaan hyödyntämisen. Valmiussuunnitteluun kuuluvat riskiarviot ja erilaiset skenaariot (tulevaisuuskuvat) mahdollisista tilannekehityksistä, logistiikkaosaston asiantuntijat kertovat.
Onko laskettu jotain arviota siitä kuinka isoista määristä olisi kyse, kuten Ruotsissa on nyt tehty?
– Kuolonuhrien määrä voi vaihdella erittäin paljon tapahtumista riippuen. Eri vastuulliset toimijat esimerkiksi kunnat, hyvinvointialueet ja seurakunnat ovat omissa suunnitelmissaan varautuneet alueellisesti mahdollisten suuronnettomuusskenaarioiden mukaisesti potilas- ja kuolonuhrien hoitamiseen, Pääesikunnasta kerrotaan.
Kenttähautajaisia
Miten ruumiiden käsittelyyn ja hautauksen järjestämiseen on varauduttu, jos uhreja on paljon?
– Viranomaiset ovat eri tasoilla laatineet varautumissuunnitelmat. Suunnitelmissa varaudutaan myös tilanteisiin, joissa kuolonuhreja olisi paljon – suuronnettomuudet ja sotilaalliset vihollisuudet. Kaikissa tilanteissa järjestelyt toteutetaan niin, että uhrien ensihoito ja evakuoinnit toteutuvat. Lisäksi kuolonuhrien kuljetuksista, säilytyksestä ja hautaamisesta huolehditaan, logistiikkaosastolta kerrotaan.
Puolustusvoimissa on myös laskettu ja valmistauduttu sotatilanteeseen, jossa kuolonuhreja alkaa tulla isoja määriä taisteluissa. Tällöin kuolleille saatetaan joutua järjestämään kenttähautajaisia. Lisäksi Puolustusvoimissa on varauduttu yhdessä muiden viranomaisten kanssa myös sotilashautausmaiden perustamiseen.
Helsingin hiippakunnan valmiuspäällikkö Satu Huttunen vahvistaa puolestaan, että kirkossakin on varauduttu hyvin erilaisiin uhkakuviin.
– Tarkkoja lukuja en pysty antamaan. Ollaan varauduttu ja viranomaisten yhteistyötä on monin paikoin pyritty lisäämään Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Suomessa on toki myös pitkä perinne talvisodan ajoilta asti kaatuneiden huoltoon varautumisesta, hän sanoo.
Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) viestintäasiantuntija Auli Kurra kertoo keskuksen myös varautuneen poikkeustilanteiden uhrimääriin. HVK:n vastuulla ovat erilaiset kuolemiin liittyvät materiaalitarpeet. Näihin voisi laskea kuuluvan ainakin ruumispussit ja kylmäsäilytyskontit. Mitään materiaalien määriä tai tarkkoja nimikkeitä ei kuitenkaan HVK:sta kerrota julkisuuteen.
– Jos jotain materiaalia ei olisi valmiina, niin meillä olisi ainakin hankintakanavat olemassa sitä varten, Kurra sanoo.