Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö julkistivat joulukuussa uudet talousennusteensa. Ennusteista nousee neljä kiinnostavaa havaintoa.

1. Suuri ero

Ensinnäkin silmiinpistävää on, että valtiovarainministeriön kasvuennuste on selvästi Suomen Pankkia valoisampi ensi vuodelle.

Valtiovarainministeriö ennustaa ensi vuodelle 1,6 prosentin kasvua ja Suomen Pankki vain 0,8 prosentin kasvua. Täytyy toivoa, että VM:n ennuste osuu paremmin lankulle, koska kasvuvauhti säteilee niin työllisyyteen kuin julkisen talouden lukuihin.

2. Alijäämät todella rajuja

Toisekseen julkisen talouden alijäämät ovat tänä vuonna ja ensi vuonna todella rajuja.

Julkisyhteisöjen alijäämä ylittää ennusteiden mukaan selvästi kolme prosenttia, joka on EU:n finanssipolitiikan sääntöjen liiallisen alijäämän raja.

VM:n ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna peräti 4,2 prosenttia ja ensi vuonna 3,5 prosenttia. Suomen Pankin ennusteen mukaan se on tänä vuonna neljä prosenttia ja ensi vuonna 3,7 prosenttia.

Näiden lukujen perusteella Suomella on ilmeinen riski joutua EU:n alijäämenettelyyn. Joskin se ei ole mekaanisen suoraviivaista, ja luvut täsmentyvät ensi vuoden aikana.

Suomen Pankin ja VM:n ennusteita katsoen hallituksen pitäisi ensi vuoden aikana tehdä vähintään 1,5-2 miljardin euron lisäsopeutustoimet koskien ensi vuotta, jotta ensi vuoden alijäämä parantuisi kolmen prosentin paremmalle vuodelle.

Koska samaa vuotta koskevien julkisen talouden vahvistamistoimien tekemisessä on monet reunaehtonsa ja rajoitteensa, niin todennäköisesti kynnys lähteä niitä tekemään on merkittävä.

Tämä vuosi on näyttänyt, että vuoden sisällä tehtävissä toimissa keinovalikoima on helposti rajallinen. Kuluvaa vuotta koskevia säästöjä on vaikea toteuttaa ja mahdollisia veroruuvejakin on rajallisesti. Yleisen arvonlisäverokannan nostokortti käytettiin jo.

Syyskuussa valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) totesi, ettei tule itse esittämään uusia veronkorotusavauksia tällä vaalikaudella.

3. Perusteellinen analyysityö

Kolmas kysymys on julkisen talouden vahvistamien tulevina vuosina.

Purra kirjoitti torstaina olevansa valmis aloittamaan uusien sopeutustoimien valmistelun, jos ensi keväänä tehtävä talousennuste osoittaa, että velkasuhdetavoite on karkaamassa.

VM kertoo aloittavansa jo nyt perusteellisen analyysityön, jonka tavoitteena on luoda puoliväliriiheen tilannekuva finanssipoliittisten tavoitteiden täyttymisen osalta.

Alue- ja kuntavaalit pidetään 13. huhtikuuta. On mielenkiintoista, millaisia puheet ovat vaalitenteissä, sillä heti vaalien jälkeen luvassa ovat vauhtiviikot.

Puoliväliriihi on tällä tietoa 22.-23. hiuhtikuuta. Nähtäväksi jää, tuleeko välttämättömistä lisäpanostuksista puolustukseen riihen jokerikortti. Tavalla tai toisella ne nousevat joka tapauksessa esille. Puoliväliriihessä on tarkoitus linjata tulevien vuosien tarpeista liittyen Nato-integraatioon.

LUE MYÖS

Lisäksi kuntien ja hyvinvointialueiden keskeisiä työehtosopimuksia on päättymässä huhtikuun lopussa. Kuntien ja hyvinvointialueiden palkkaohjelma on jatkumassa vuoteen 2027 asti. Tämä virka- ja työehtosopimus kehittämisohjelmasta voidaan kuitenkin irtisanoa päättymään ensi vuoden toukokuun lopusta lähtien. Karkeallakin esimerkkilaskelmalla voi havaita, että työmarkkinakierroksella voi olla jopa useamman miljardin vaikutukset julkiselle taloudelle.

4. Maahanmuutto vaikuttaa kestävyysvajeeseen

Myönteistäkin tämän viikon talousennusteista löytyy.

VM arvioi, että kestävyysvaje on noin 1,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli noin viisi miljardia euroa vuoden 2029 tasolla. Verrattuna edelliseen ennusteeseen arvio kestävyysvajeesta on pienentynyt noin 0,5 prosenttiyksikköä.

Arvioon vaikuttavat päivitetty väestöskenaario ja ennustemuutokset. Nettomaahanmuutto on ollut viime vuodet vauhdikasta. VM:n skenaariossa vuotuisen nettomaahanmuuton oletetaan olevan pitkällä aikavälillä 25 000 hengen tasolla.

LUE MYÖS: