Eilen19:48
Palkkaverotus on Suomessa hyvin progressiivista, jos asiaa vertailee kansainvälisesti, selvää Veronmaksajien Keskusliiton tuoreesta tutkimuksesta.
Järjestön kansainvälisen palkkaverovertailun mukaan Suomessa keskipalkkaisen työntekijän marginaaliveroprosentti, eli verojen osuus tulonlisäyksestä, on kaikista vertailumaista kolmanneksi korkein. Suomessa marginaalivero on myös selvästi korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa.
Vertailun mukaan keskituloisella suomalaisella palkansaajalla sadan euron palkankorotuksesta 48,8 euroa menee veroihin.
”Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä erityispiirre palkkaverotuksessamme”, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola sanoo tiedotteessa.
Mitä suurempi palkka, sitä kireämpää verotus Suomessa on. Selvityksen keskipalkkaa eli 50 000 euroa vuodessa ansaitsevien veroprosentti on Suomessa reilu kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. 50 000 euron vuosittaista tuloa Suomi verottaa kuudenneksi eniten, vertailusta selviää.
Selvityksen suurituloisimmalta, 155 000 euroa ansaitsevalta palkansaajalta Suomi on hilannut veroprosentin kolmanneksi korkeimmaksi. Edelle menevät vain Belgia ja Italia. Samalla tulotasolla marginaaliveroprosentti on toiseksi korkein. Edellä on vain Belgia.
Palkkaverovertailussa matalin palkkataso on 32 500 euroa vuodessa, jonka verotus on eurooppalaista keskitasoa.
Ruotsalaiset pääsevät nauttimaan kevyemmästä tuloverotuksesta kaikilla tulotasoilla. Keskituloisten veroprosentti on Suomessa 5,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Ruotsissa. Tämä tarkoittaa sitä, että 50 000 vuosittaisesta tulosta jää suomalaisille käteen 2750 euroa vähemmän kuin ruotsalaisille.
Työnantajamaksut ovat Suomessa sen sijaan eurooppalaisten vertailumaiden keskitasoa matalammat. Työnantajamaksut ovat selkeästi korkeammat Virossa ja Ruotsissa, mikä nostaa näiden maiden palkkaverokiilaa. Vertailusta selviää, että Tanskassa työnantajamaksujen merkitys on lähes olematon.
”Suomen ei kannattaisi profiloitua jyrkän progression maaksi kansainvälisillä työmarkkinoilla, vaan työnteon ja uralla etenemisen kannusteista on pidettävä parempaa huolta”, pääekonomisti Kirkko-Jaakkola sanoo tiedotteessa.
Selvityksessä olivat mukana Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska, Viro, Australia, Kanada ja Yhdysvallat.