Suomen päättäväinen toiminta lähettää signaalin Moskovan lisäksi myös Washingtoniin, Aaltola arvioi.
Ölytankkeri Eagle S Suomen poliisin kuvaamana. Poliisi
Itämeren tapahtumat viime päivien aikana ovat saaneet poikkeuksellisia piirteitä. Suomen toimenpiteet sabotaasista epäiltyä Venäjän varjolaivaston alusta kohtaan ovat olleet ankaria.
Sabotaasista epäilty rahtialus Eagle S ohjattiin Suomen aluevesille ja poliisin erikoisjoukot ottivat aluksen haltuun laskeutumalla sen kannelle yön pimeydessä elokuvatyyliin.
Kokoomuksen europarlamentaarikko ja Ulkopoliittisen instituutin entinen johtaja Mika Aaltola arvioi Iltalehden haastattelussa, että Itämerestä käydään nyt kamppailua, jossa Venäjälle on jaettu huonot kortit.
– Venäjä on erilaisilla nikseillä koonnut varjolaivaston sanktioita kiertämään, ja nyt se toteuttaa sen avulla erilaisia erityisoperaatioita, jotka eivät ole sen kummempia kun ankkurin laahaaminen aluksen perässä.
Itämerellä on viime syksyn ja talven aikana vaurioitunut ainakin kahdeksan tietoliikenne- tai sähkökaapelia.
– Tästä kierteestä täytyy päästä pois, siksi Suomi muiden alueen Nato-maiden kanssa on päättänyt ripeyttää toimia.
Mika Aaltola uskoo Venäjän keksivän uusia konnuuksia Itämerellä. PASI LIESIMAA
Aaltolan mukaan nyt haetaan samaa vaikutusta kuin viime keväänä. Silloin Suomi sulki itärajan kokonaan, Venäjän ohjattua sinne turvapaikanhakijoita.
– Venäjähän ei ole sen jälkeen juuri mitään tehnyt, kun Suomi sulki 1 300 kilometriä rajaa. Eli reagoi juuri sillä tavalla, jota Venäjä ei osannut ennakoida.
Aaltolan mukaan tälläkin kertaa Suomi lopetti kissa ja hiiri -leikin pelaamisen ja osoitti selkeästi, että tämä ei käy enää päinsä.
Molemmilla kerroilla Aaltola kuvailee Suomen toimineen ”etupainotteisesti”.
Eagle S:n lastina kulki 35 000 tonnia lyijytöntä bensiiniä. Laiva ja sen lasti on mahdollista pitää pantteina, kunnes tapahtumien kulku on selvinnyt.
– Varjolaivaston idea on kiertää sanktioita ja tuottaa lisäarvoa Venäjän taloudelle. Jos Venäjä huomaakin joutuvansa maksumieheksi, nostaa se toiminnan riskejä ja laskee kannattavuutta.
Sanktioita ja sotavoimaa
Seuraavaksi Suomi aikonee yhdessä Naton ja EU:n kanssa lisätä varjolaivastoa kohtaan asetettuja sanktioita sekä lisätä sotilaallista läsnäoloa Itämerellä. Aaltolan mukaan näin Venäjälle luodaan vastapelote.
Vastapelotteen luominen tarkoittaa myös sitä, että molempien osapuolien sotilaallinen läsnäolo Itämerellä lisääntyy. Aaltola sanookin sotalaivojen välisten selkkausten riskien kasvavan väistämättä.
Venäjän mediassa ehdotettiin jo, että venäläiset sota-alukset alkaisivat saattaa sen kauppa-aluksia Itämerellä.
– Tilanne ei ole tällä ohitse, vaan tulee vuosina kiristymään. Itämerellä tullaan näkemään lisää vastaavia episodeja.
Venäjän Itämeren laivasto on kuitenkin heikko suhteessa Naton yhdistettyyn voimaan koko alueella.
Venäjän Itämeren laivastoon kuuluva hävittäjä Severomorsk Pietarin laivastoparaatissa kesällä 2023. ZumaWire / MVPHOTOS
Aaltolan mukaan olennaista on se, että Venäjällä on siitä huolimatta keinoja lisätä painetta. Toistaiseksi he ovat halunneet tehdä sen varjoissa eli varjolaivaston kautta.
– Ehkä se, että he käyttävät toistaiseksi siviilialuksia kertoo siitä, että Venäjä haluaa pitää asiat ei-sotilaallisella tasolla tällä hetkellä.
Kokeilee reaktioita
Toiminnan polttopiste on nyt Itämerellä, joka on Aaltolan mukaan ”melko lailla” Naton sisämeri, verrattuna Arktiseen alueeseen, jossa lännellä on suuria haavoittuvaisuuksia.
– Ehkäpä Venäjä siitä syystä toimii proaktiivisesti Itämerellä, eli he haluavat osoittaa edelleen olevansa varteenotettava toimija. Se kokeilee reaktioita ja katsoo miten pitkälle länsi on valmis menemään. Juuri siksi heille kannattaa iskeä luu kurkkuun.
Aaltola uskoo, että Suomen viesti on kuultu Moskovan lisäksi myös Washingtonissa.
– Suomi on toiminut etupainotteisesti myös Trumpin Yhdysvaltoja ajatellen. Siellä nähdään Eurooppa laiskana ja lähinnä turvallisuustaakkana. Suomen toiminta lähettää tässä mielessä positiivisia signaaleja Washingtonin suuntaan.