Los Angelesin maastopalot ovat asiantuntijan mukaan varoitusmerkki.
– Tämä on yksi esimerkki siitä, mitä me Euroopassa pelkäämme, kommentoi Ilmatieteen laitoksen sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimuksen yksikönpäällikkö Hilppa Gregow.
Los Angelesin maastopalot roihuavat Yhdysvalloissa nyt kolmatta päivää. Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin mukaan maastopalot ovat Kalifornian osavaltion historian tuhoisimmat.
Kaliforniassa vallinnut kova tuuli on voimistanut palojen leviämistä ja tehnyt palojen torjumisesta vaikeaa. Yhdysvaltain kansallinen sääpalvelu onkin ennustanut, että tulipalojen merkittävä kasvu on todennäköistä ainakin perjantaihin saakka.
– Tuuliolot usein sotkevat koko kuvion, kun ei voida tietää, mihin tuuli sitä tulta vie, Gregow sanoo.
Kaliforniassa on ollut pitkäkestoinen, hyvin kuiva jakso. Mitä kuivempaa ja kuumempaa on, sitä suuremmaksi metsä- ja maastopaloriski kasvaa. Los Angelesissa on myös vesi vähissä. Gregowin mukaan ankaran kuivuuden vallitessa kasteluvesi ja sammutukseen käytettävissä oleva vesi vähenevät. Pintakasvillisuuden kuivuus ja paloherkkyys sekä kasteluveden vähäisyys kytkeytyvät kumpikin ilmastonmuutokseen.
Maastopalot ovat tuhonneet rakennuksia Palisadesin alueella Los Angelesissa. REUTERS
Näin Eurooppa varautuu
– Euroopassa tehdään järjettömän paljon työtä sen eteen, että vastaavaa ei tapahdu meillä, Gregow sanoo.
Maastopaloriskejä tarkkaillaan Euroopassa tiiviisti satelliittien avulla niin, että nopea reagoiminen on mahdollista. Ennen kaikkea Euroopassa kuitenkin keskitytään Gregowin mukaan metsien oikeanlaiseen hoitoon ja esimerkiksi sen pohtimiseen, kuinka pitkä turvavyöhyke metsän ja kaupungin välillä tulee olla. Gregow sanoo, että kaupungin rakenne vaikuttaa paljon siihen, kuinka herkästi se syttyy.
Gregow on itse koordinaattorina kansainvälisessä PIISA-hankkeessa, jossa kehitetään ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista. Hankkeen yksi osa-alue on nimenomaan metsäpalojen torjunta, niihin liittyvien riskien hallinta ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen.
– Metsäpalojen osalta tavoite on muun muassa saada palojen torjuntaan liittyvä rahoitus ja päätöksenteko riittävälle turvallisuustasolle, Gregow sanoo.
Gregowin mukaan Suomessa on toistaiseksi hyvä tilanne niin palokalustojen, osaamisen kuin henkilökunnankin osalta.
– Toisaalta meiltä eläköityy valtavasti osaamista tällä hetkellä pelastajista, vapaapalokunnista ja ylipäätään siltä sektorilta, jossa kasvua tarvittaisiin.
Gregowin suurin huolenaihe on, saadaanko Suomessa ihmisten kiinnostus suunnattua tarvittavan turvallisuustoiminnan kehittämiseen.
Mitä jos Venäjällä palaa?
Gregowin mukaan maastopalokysymyksessä on kyse kokonaisturvallisuudesta globaalilla tasolla.
Jos Euroopassa roihuaa, lähettävät maat ympäri ympäri Eurooppaa joukkojaan tukemaan sammutustöissä. Esimerkiksi Ruotsissa nähtiin vuonna 2018 valtaisat maastopalot. Kreikassa puolestaan paloi niin viime kesänä kuin sitä edeltävänäkin kesänä.
Mutta mitä tehdään, jos Venäjällä palaa ja palo uhkaa levitä Suomeen, Gregow kysyy – maastopalot kun eivät tunne valtiollisia rajoja. Kysymys on Gregowin mukaan äärimmäisen olennainen nykypäivän turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, kun Ukrainan sota jatkuu jo kolmatta vuotta.
– On miljoona syytä saada aikaan rauha, mutta kaikkien pitäisi ymmärtää, että ilmastonmuutoskysymys on kaiken yläpuolella, hän sanoo.
Uusi normi?
Los Angelesin palojen on esitetty kuvaavan uutta normaalia. Allekirjoittaako Hilppa Gregow tämän arvion?
– Riskit [paloille] kasvavat koko ajan. Mitään uutta normaalia ei kuitenkaan ole eikä tule, koska olemme alati muuttuvassa tilanteessa. Joka ikinen tällainen tilanne on varoitusmerkki siitä, että vastaava pitäisi miettiä ja simuloida läpi ja varautua siihen, että tämä voisi tapahtua myös Suomessa tai meidän lähellämme, hän sanoo.
Ensimmäisen kysymyksen on hänen mukaansa oltava se, kuinka vastaavat maastopalot ehkäistään. Vasta toisena tulee se, kuinka sellaisten sattuessa toimitaan.
Rajut maastopalot kuitenkin piirtävä kuvaa siitä maailmasta, johon ilmastonmuutoksen myötä ollaan matkalla.
– Tämä pitäisi ottaa joka maassa todella vakavasti. Fossiilisten polttoaineiden kuluttamisella ei tule leikkiä enää lainkaan, Gregow sanoo.