Johdanto
Hesari 13.1.2024:
Toimittaja Anni Huttunen: ”Ilmastonmuutoksella on ollut merkittävä rooli Los Angelesissa parhaillaan riehuvissa maastopaloissa.”
Toimittaja Elina Väntönen: ”…voisiko Los Angelesin tulipaloista tulla vuosisadan ympäristötuho, joka saisi amerikkalaiset vihdoin pysähtymään ilmastonmuutoksen äärelle.”
Seuraamistani valtamedioista Hesari ja Yle ovat nimenneet lukijoille tarjotun uutisoinnin perusteella Los Angelesin alueen maastopalojen aiheuttajaksi ihmisestä johtuvan ilmastonmuutoksen. Tässä ei sinänsä ole mitään uutta, koska näin valtamedia on toiminut jo muutaman vuoden ajan. Siihen ne ovat saaneet tietyllä tavalla täyden tuen asiantuntijatahoilta kuten Yle esimerkiksi Ilmatieteenlaitokselta, joten heitä ei voi syyttää aivan yksipuolisesta uutisoinnista.
Tässä kirjoituksessa pyrin analysoimaan, että kestääkö tällainen uutisointi faktapohjaista ja tieteellistä tarkastelua. Siihen tarkasteluun riittää kyllä ihan hyvin ns. terve maalaisjärki, kuten lukija tulee havaitsemaan. Havaintojeni mukaan nykyajan ilmiöissä tuosta terveestä maalaisjärjestä näyttää olevan kova pula. Tavalliselle lukijalle ongelmaksi tällaisissa tapauksissa muodostuu yleensä faktatietojen hankinta, joihin perustuen tervettä maalaisjärkeä voisi käyttää. Valtamedia ei nimittäin tarjoa oikeita faktatietoja, koska ne laittaisivat tällaiset Kalifornian maastopalojen kaltaiset tapahtumat aivan eri valoon. Niinpä tarjoan tietyn kattauksen tällaisia faktoja. Lukija tehkööt johtopäätöksensä ja kommentit ovat tervetulleita, mutta en kommentoi henkilöön ja aiheen ulkopuolelle meneviä kommentteja.
Kalifornian alueen lämpötila- ja sademäärien kehitys
Ilmastonmuutosta syytetään siitä, että se nostaa lämpötilaa, lisää sademääriä ja lisää kuivuutta eli lisää äärisäiden esiintymistä.
Kuva 1. Kalifornian osavaltion lämpötilakehitys 1901-2024.
Kuva 1 osoittaa, että Kalifornian lämpötila on noussut lähinnä vuoden 1980 jälkeen, joka sopii yhteen myös maapallolla havaitun 60- ja 88-vuotisten syklien esiintymisestä viimeisen 1000 vuoden aikana. Näkypä tuossa käyrässä edellisenkin syklin maksimi 1930-luvulla.
Kuva 2. Kalifornian osavaltion sademäärien kehitys 1901-2023.
Kuvassa 2 on NOAA:n raportoima sademäärien trendi vuodesta 1901 lähtien. Siitä voi tehdä selkeän johtopäätöksen, että sademäärissä ei ole ollut mitään oleellista trendiä, vaan se on ollut samalla tasolla yli 120 vuotta. Metsäpalojen kannalta tällä on suurempi merkitys kuin lämpötilalla eli jos sademäärissä ei ole muutosta, niin ei sitä ole silloin kuivuuskausissakaan.
Kuvassa 2 olen osoittanut erikseen muutamat El Nino-vuodet, jotka tunnetusti ja mitatusti aiheuttavat runsaita sateita Kaliforniassa ja Los Angelesin seudulla. Vuosi 2024 oli perinteisen ENSO-luokituksen mukaan erittäin vahva El Nino-vuosi ja se aiheutti myös runsaita sateita. Valtamedia on suurelle yleisölle syöttänyt mielikuvaa, että El Nino nosti vuonna 2024 lämpötilaa ja nyt koettu Los Angelesissa pahimmat maastopalot. Kuitenkaan Kalifornian lämpötila ei ollut poikkeuksellisen korkea ja sademäärä oli keskiarvon yläpuolella. Myös talvella 2024 Sierra Nevadan vuoristossa oli tavallista enemmän lunta.
Kalifornia on aavikkoa ja sen yhdyskuntien ja hedelmäviljelmien kastelu perustuu sadekausina ja talven sulamisvesien keruuseen sadealtaisiin. Väitän, että kukaan ei tosissaan voi väittää, että kuvien 1 ja 2 perusteella on selvää, että tullaan kokemaan pahimmat maastopalot Kalifornian historiassa. Vai onko näin jonkun mielestä ihan tieteellisen perustein ja mitkä ne perusteet voisivat olla?
Esitän vielä kuvan 3, jossa on näkyvissä ENSO-ilmiön lämpötilavaikutus, joka tulee n. 5 kuukauden viipeellä ONI-indeksiin nähden.
Kuva 3. Lämpötilan, CO2-määrän ja ENSO-ilmiön aiheuttamat lämpötilavaikutusten trendit.
Olosuhteet Kalifornian metsäpalojen esiintymiselle
Jo aikaisemmin tuli esiin, että Kalifornia on olosuhteiltaan alun perin kuivaa autiomaata ja on sitä edelleen lämpötilojen, sademäärien ja kasvillisuuden tyypin ja määrän suhteen. Sen vuoksi on erikoista, että HS:n toimittaja kuvailee aluetta paratiisiksi ja vieläpä otsikossa. Se todellakaan ole sitä oikeastaan millään luonnon mittarilla mitattuna. Se on tänä päivänä asuinkelpoista ja maanviljelyskelpoista talojen ilmastointijärjestelmien ja keinokastelun ansiosta. Olen kerran vieraillut alueella talviaikaan ja silloin olosuhteet ovat vallan mainiot.
Kuivuudesta johtuen edellykset maastopaloille on kuivana aikana aina olemassa tällaisessa ilmastossa. Jos sattuu olemaan hieman korkeampi lämpötila, niin se ei vaikuta maastopaloon millään lailla. Palokuormaa kyllä riittää luonnostaan kuivaan aikaan.
Kalifornian ja varsinkin Los Angelesin alueella esiintyy luonnonilmiö, joka aikaansaa edellykset raivokkaille ja nopeasti eteneville maastopaloille, joita juuri nyt on koettu. Ilmiön nimi on Santa Anan tuulitapahtuma. Santa Anan tuulet ovat peräisin korkeapainejärjestelmästä Great Basinin (Suuri ylänkö) ja ylemmän Mojaven aavikon yllä ja paine-erosta Tyynenmeren rannikolle, joten ilmiö on hyvin ennustettavissa kuten näiden maastopalojen aikana. Tämä paine-ero tuo rajuja, kuivia tuulia alas Sierra Nevadan (=Lumiset vuoret) vuoriston rinteitä, jotka kuivattavat kasvillisuutta (erikoisesti vieraslajeja) ja ovat lietsoneet maastopaloja suureen voimaan ja saavat aikaan tuulennopeuksia, joita esiintyy hirmumyrskyjen yhteydessä. Ilmiö on tunnettu jo 1800-luvun puolesta välistä alkaen Los Angelesin alueella.
Alkuperäinen intiaaniväestö kulotti metsää säännöllisesti ja siitä on luovuttu aikoja sitten. Senpä vuoksi metsät aluskasvillisuuteineen ovat saanet kasvaa villisti ja rehevöityä.
Viranomaistoiminta Los Angelesin palojen ennaltaehkäisemiseksi
Hallituksen yksiköt ovat olleet kyvyttömiä sopeutua todellisuuteen, että Santa Ana -tuulet voivat aiheuttaa maastopaloja, jotka kehittyvät todella nopeiksi ja vaarallisiksi.
Tarvittavia vesivarastoja ei ole myöskään rakennettu palvelemaan kasvavaa väestöä ja vesihuoltojärjestelmät ovat vanhentuneita. Osavaltion viimeinen suuri tekoallashanke valmistui vuonna 1979, jolloin asukasluku oli noin 23 miljoonaa. Siitä on 50 vuotta, asukkaita on nyt 39 miljoonaa. Sen sijaan ainakin yksi pato on purettu jonkin kalalajin suojelemisen nimissä.
Kaliforniassa ei ole mitään syytä kokea vesipulaa. Luonnollinen ilmasto on syklinen: vuosien vähäsateisuus, jota rytmittävät vuosien äärimmäiset sateet. Yksitoista kuukautta sitten, vuoden 2024 alussa, Sierra Nevadan vuoristossa esiintyi eniten sadetta 25 vuoteen ja käytössä olevat säiliöt olivat täynnä. Ainakin yksi säiliö oli tyhjänä korjauksiin varautumisen vuoksi. Koska sammutusvesi loppui kesken, niin säiliökapasiteettia on ollut liian vähän. Kalifornian osavaltio on tullut tunnetuksi poliittisesta pelistä, jossa tyypillistä on huono varautuminen tulevaisuuteen. Kaksi paikallista sähköyhtiötä eivät ole saaneet rakentamislupia uusille voimaloille ja kuitenkin väestö kasvaa koko ajan.
Nykyisten maastopalojen syttyminen
Ilmastonmuutos ei pysty sytyttämään yhtään metsäpaloa, vaan syttyminen tapahtuu joko luonnonilmiön takia kuten salamointi, ihmisen teknisten järjestelmien takia kuten sähköjohtojen oikosulun aiheuttama valokaari ja yhä yleisemmin tuhopolton seurauksena.
Kansallinen sääpalvelu ennusti hyvin voimakkaita Santa Ana -tuulia. Sähköt olisi pitänyt katkaista niiltä alueilta, joilla on heikoimmat sähköpylväät ja avojohdot, mutta sähköjä ei katkaistu. Sama varotoimi jäi tekemättä taannoisissa Hawaijin maastopaloissa, joissa esiintyi lähistöllä liikkuneen hirmumyrskyn aiheuttama voimakas tuuli.
Palisaden alue on tunnettu varakkaasta väestöstään talojen keskihinnan ollessa yli 3 miljoonaa dollaria. Yksi Palisaden alueen paloista sai alkunsa pettäneen voimalinjan aiheuttamasta oikosulusta. Samanlainen tapahtuma käynnisti myös pari vuotta sitten poroksi palaneen Camp Firen katastrofaalisen palon, jossa kuoli 80 ihmistä. Eaton fire, joka oli toiseksi suurin nykyisistä maastopaloista, sai alkunsa voimalinjan oikosulusta, kuva 4.
Kuva 4. Eaton Firen alkutahdit voimalinjan oikosulusta.
Nykyistenkin maastopalojen syttymiselle on ollut tyypillistä, että paloja on alkanut useissa eri paikoissa suurin piirtein samaan aikaan. Se tarkoittaa, että tuhopolttaja on ollut asialla useimmissa tapauksissa. Sama ilmiö on havaittu myös Etelä-Euroopan maastopaloissa.
Johtopäätöksiä
Toimittaja Väntönen kirjoittaa, että edes rahalla ei pysty varmuudella suojautumaan luonnonvoimilta. Tarkkaan ottaen se pitää paikkansa, mutta näiltä Kalifornian maastopaloilta pystyisi suojautumaan rahalla varsin hyvin:
Rakennetaan palavasta materiaalista vapaat suojakäytävät taajama-asutuksen ympärille. Ei ole ylivoimainen ponnistus Kalifornian osavaltiolle, joka on USA:n suurin osavaltio ja maailman mittakaavassakin kuudenneksi suurin talousalue.
Rakennetaan riittävät vesivarannot sammutusvettä varten. Nyt sammutusvesi loppui.
Katkaistaan sähköt vaara-alueelta, kun havaitaan 1. maastopalo.
Peräkaneetti
Toimittaja Väntöseltä lähti mopo käsistä, kun hän kirjoittaa, että USA:aa uhkaa joillakin alueilla meren pinnan nousu, ja joillakin alueella kuivuus. Pysyvä merenpinnan nousu on tällä hetkellä varsin hyvin tiedossa oleva ja pieni uhka USA:ssa. Kuivuus voi olla edessä nykymenolla jossain, koska pohjavettä käytetään jo kilometrien syvyydestä, mutta syynä ei ole ilmastonmuutos.
Lukijoiden pitäisi saada puolueetonta ja asiallista tietoa tällaisesta perustapauksesta kuin Kalifornian maastopalo. Nyt uutisointi on väkisten ja perusteetta vedetty ilmastonmuutoksen aiheuttamaksi. Todellisia ja todennäköisiä syitä ei vaivauduta edes esittämään, vaan median agenda näyttää määräävän uutisten sisällön. Sama pätee Ylen uutisointiin.