Saksan liittokansleri Olaf Scholz painotti, että yhteistä keskustelua ja yhteistyötä tarvitaan myös siihen, että ratkaistaan, miten yksityinen sektori saadaan mukaan. Varjolaivasto edustaa kaupallista meriliikennettä, vaikka sen öljykuljetukset hyödyttävätkin Venäjän valtiota.
–Vaikka tilanne on vaikea, meidän on osoitettava että rajat vedetään. Tähänkin tarvitsemme yhteydenpitoa ja yhteisiä keskusteluja, Scholz sanoi. Infrastruktuurin suojaamisesta on keskusteltava myös infrastruktuurin omistavien yritysten kanssa – vedenalaiset sähkö- ja tietoliikennekaapelit ovat enimmäkseen yksityisessä omistuksessa.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson huomautti, että Ruotsilla on Itämeren maista kaikkein eniten rantaviivaa. Se myös tutkii parhaillaan omaan kaapeliinsa kohdistunutta vedenalaista sabotaasia. Kiinaan rekisteröidyn Yi Peng 3 -aluksen epäillään vahingoittaneen Ruotsin ja Liettuan välistä tietoliikennekaapelia marraskuussa.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin mielestä Itämerellä todella tarvitaan nyt tiiviimpää yhteistyötä. Tanskalla on siihen halu ja tahto.
-Meillä on erityinen velvollisuus ja vastuu. Varjolaivasto on yksi Venäjän tapa levittää omaa sotaansa, Frederiksen sanoi. Hän tunnisti sen, että juridisesti tilanne on vaikea, ja siksikin yhteinen dialogi ja yhteistyö ovat tärkeitä.
Nato-huippukokoukseen osallistuvat myös tasavallan presidentti Alexander Stubb, Naton pääsihteeri Mark Rutte, Viron pääministeri Kristen Michal sekä Puolan pääministeri Donald Tusk.