Ruotsin lennokit: Suomi ei innostu

Suomessa ei aiota ainakaan välittömästi seurata Ruotsin esimerkkiä autonomisten eli itseohjautuvien lennokkien käyttöönotossa. Maavoimien ilmailun päällikkö, everstiluutnantti Jaakko Kauppinen kertoo Iltalehdelle, että Suomessa toissa vuodesta lähtien käytössä olleet taistelijan Parrot -malliset mikrolennokit riittävät tällä hetkellä. Kauppinen muistuttaa, että nekin ovat jo alemman tason autonominen järjestelmä.

Puolustusvoimissa otettiin Parrot -lennokit käyttöön varusmieskoulutuksessa syksyllä 2023. Viime vuonna toimintaa niiden kanssa on jo koulutettu kaikissa Maavoimien joukko-osastoissa ja myös Meri- sekä Ilmavoimissa.

– Seuraamme Puolustusvoimissa aktiivisesti eri teknologioiden kehittymistä ja teemme laajaa tutkimus- ja kehitystyötä. Parveilu on yksi merkittävä suorituskyky miehittämättömissä j ärjestelmissä, Kauppinen sanoo.

– Hankintapäätöksiä lennokkiparvista meillä Maavoimilla ei ole. Seuraamme lennokkien kehitystä kuitenkin aktiivisesti, hän jatkaa ja vahvistaa, ettei Maavoimilla ole myöskään vielä käynnissä lennokkiparviin liittyvää hanketta.

Ruotsin puolustusvoimat kertoi tällä viikolla varustavansa kaikki maavoimien prikaatit autonomisilla lennokkiparvilla. Ruotsin maavoimien komentaja Jonny Lindfors kertoi maanantaina Sälenin turvallisuuskonferenssin yhteydessä pidetyssä tilaisuudessa, että ruotsalaisprikaatit saavat tuekseen Saabin kehittämät lennokkiparvet. Näin Ruotsi valmistautuu lyömään määrällisesti ylivoimaisen hyökkääjän.

Lindfors painotti, että lennokkien kehitystyössä muutosvauhti on kova. Tämän takia kyse on lennokkijärjestelmästä, jonka keskiössä on jatkuvasti päivitettävä ohjelmisto.

Tahti on kova myös autonomisten lennokkien käyttöönotossa, sillä se aiotaan viedä Ruotsissa läpi vuodessa. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan käyttöönotto olisi vienyt ainakin neljä-viisi vuotta. Ukrainan sodassa erilaiset lennokit ovat kuitenkin nousseet merkittävään rooliin sodankäynnissä.

Hyviin moneen sopivia

Lennokkien käyttö eri maiden asevoimissa on tähän asti asti perustunut siihen, että yksittäinen ohjaaja tai ohjausryhmä lennättää lennokkia tai muutamista lennokeista muodostuvaa parvea. Nyt Ruotsissa lähdetään siitä, että ihmiset eivät enää lennätä lennokkeja, vaan niistä koostuvat parvet suorittavat operaatioita itsenäisesti. Kulloiseenkin tilanteeseen sopivia ratkaisuja ohjaa tekoäly.

– Parvet koostuvat erikokoisista lennokeista, jotka ratkaisevat tehtäviä autonomisesti, Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson sanoi Sälenissä.

Ruotsalaiset kertoivat, että lennokit välittävät yhtä hyvin maalikoordinaatteja raskaalle aseistukselle kuin reaaliaikaista tilannekuvaa vihollisen liikkeistä. Ne myös pudottavat räjähteitä. Olennaista on tekoälyn ohjaaman lennokkiparven nopeus ja tehokkuus.

Everstiluutnantti Kauppinen kertoo, että Suomessa autonomisia lennokkiparvia voitaisiin käyttää samoihin tehtäviin mitä ruotsalaiset mainitsivat.

– Yleisesti voidaan todeta, että vain mielikuvitus on rajana. Karkeasti tehtävät voidaan jakaa kolmeen eri tehtävälajiin: tiedustelu, vaikuttaminen ja tukitehtävät, Kauppinen sanoo.

Näistä tiedustelutehtävissä lennokeista olisi hyötyä tiedusteluun, valvontaan ja maalinosoitukseen. Vaikuttamistehtävissä puolestaan esimerkiksi fyysiseen tuhoamiseen tai elektroniseen vaikuttamiseen ja tukitehtävissä muun muassa tietoverkon linkkinä toimimiseen tai materiaalinkuljetukseen.

– Miehittämättömät ilma-alukset voivat olla ilmassa pitkään ja niillä voidaan suorittaa monipuolisia tehtäviä taistelukentällä ilman, että sotilasta altistetaan riskeille. Lennokit tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia ja lisäävät monipuolisuutta toimia erilaisissa tilanteissa, Kauppinen painottaa.

Pystyttävä päivittämään

Ruotsin maavoimien Lindfors painotti, että lennokkitekniikka vanhentuu taistelukentällä jopa kuukaudessa, ellei järjestelmän ohjelmistoa pystytä päivittämään. Tämän takia Ruotsin maavoimat ei tee vanhanaikaisia massatilauksia yhdestä lennokkityypistä, koska vaarana olisi tekniikan vanhentuminen nopeasti.

– Emme halua ostaa sataatuhatta lennokkia, Lindfors kiteytti.

– Meidän on opittava menetelmä. Meidän on opittava tekniikka. Järjestelmän on oltava ohjelmistopohjainen, jotta voimme päivittää suorituskykyämme koko ajan, hän jatkoi.

Ruotsalaisvalmistaja Saab on nyt kehittänyt Ruotsin maavoimille sekä ohjelmiston että siihen kuuluvat lennokit. Ruotsin asevoimat ja Saab ovat myös Lindforsin mukaan valmiita tarjoamaan järjestelmää Suomellekin.

Jos lennokkijärjestelmiä tai lennokkeihin asennettavia ohjelmistoja ollaan hankkimassa Maavoimille, kuka ne toimittaa?

– Ohjelmistot ovat erittäin laaja kokonaisuus ja toimittajia voi olla samoissa järjestelmissä useampiakin, Kauppinen vastaa mutta ei tarkenna enempää.

Hänen mukaansa Maavoimille on tärkeää toimivuuden, päivitettävyyden lisäksi varmistaa ohjelmistojen yhteensopivuus niin Puolustusvoimien sisällä kuin kansainvälisestikin.

Testattu pitkään

Suomessa Puolustusvoimat on tutkinut ja testannut jo useampia vuosia autonomisten lennokkiparvien toimintaa muun muassa yhdessä Saksan asevoimien kanssa. Autonomista toimintaa varten puolustustarvikeyhtiö Patria on kehittänyt lennokkeihin koneisiin asennettavaa datalinkkiä, joka mahdollistaa myös eri lennokkien keskinäisen yhteydenpidon.

Puolustusvoimien tutkimusjohtaja insinöörieversti Jyri Kosola arvioi Iltalehdelle syksyllä 2021, että jo 2020-luvulla Puolustusvoimilla on käytössä valmiita ensimmäisen sukupolven lennokkeja.

– Siitä menee se kymmenen vuotta, että meillä on oikeasti kineettiseen (liikkuvaan) vaikuttamiseen kykenevä drooniparvi, Kosola sanoi tuolloin.

Hän piti selvänä myös, että tulevaisuudessa tavallisen Maavoimien jääkäriryhmän varustuksiin kuuluu jo parvi pieniä lennokkeja.

Ruotsin valtionjohto, puolustusvoimat ja Saab uskovat, että uusi lennokkijärjestelmä takaa Ruotsille etulyöntiaseman taistelussa, vaikka hyökkääjällä olisi määrällinen ylivoima eli enemmän sotilaita. Tämän kertominen korostaa sitä, että järjestelmä on kehitetty juuri venäläisten hyökkäyksen torjumiseen.

Ruotsin maavoimat on jo hankkinut koe-erän autonomisia lennokkeja, joita testataan arktisissa olosuhteissa maaliskuussa järjestettävässä Arctic Strike –taisteluharjoituksessa. Täällä on mukana myös suomalaisia joukkoja. Kauppinen kertoo, ettei suomalaisjoukoilla ole tarkoitus tehdä harjoituksessa mitään omia testejä autonomisten lennokkien kanssa. Hän ei kuitenkaan sulje pois vaihtoehtoa harjoitella toimintaa ruotsalaisten kanssa.

– Todennäköisesti käytämme jo nyt olemassa olevia järjestelmiä, kuten Parrotia, Kauppinen kertoo.