Suomi liittyi euroon 2002 Euroopan lippu koostuu kahdentoista kultaisen tähden kehästä sinisellä taustalla. Se on Euroopan kansojen yhtenäisyyden symboli. Lippu otettiin käyttöön Euroopan neuvostossa vuonna 1955 ja se on tarkoitettu kaikkien eurooppalaisten käyttöön. Euroopan yhteisö eli nykyinen Euroopan unioni otti sen käyttöön vuonna 1985. Lippu on Euroopan unionin ja laajemmin eurooppalaisen identiteetin tunnus
SYYT :MENETETTYYN VUOSIKYMMENEEN oli kolme isointa syytä Suomessa – Tupo 2007 anteliaat 9-11% TES :sit sekä finanssikriisi 2008 sekä Nokian mobiilivallan lähes samanaikainen kaatuminen. Lopputuloksena olikin, että vuonna 2008 Suomen bruttokansantuote laski järisyttävät 8,3%. Kuvaavaa on että se on mittaushistorian suurin pudotus.
Yllämainittujen jälkeen puhuttiin paljon menetetystä vuosikymmenestä. Menetetty vuosikymmen viittaa 2010-lukuun, jona aikana Suomen bruttokansantuote per asukas pysyi alempana kuin ennen finanssikriisiä. Suomeksi Suomen talous junnasi siis suhteessa paikallaan kokonaisen vuosikymmenen läpi – tarkalleen vuodesta 2007 vuoteen 2017 Suomen talous ei kasvanut laisinkaan.
Vuoden 2007 tulopoliittisella kokonaisratkaisulla (TUPO) oli merkittävä vaikutus Suomen talouteen. Aikakauden päätöksistä on seurannut paljon keskustelua.
Julkisesta sektorista tuli palkkaveturi.
TUPO 2007 sisälsi merkittäviä palkankorotuksia, jotka joidenkin mielestä olivat liian suuria vallitsevaan taloustilanteeseen nähden. Tämä nosti työnantajien kustannuksia ja heikensi kilpailukykyä.
Palkankorotusten myötä yritysten kannattavuus heikkeni, mikä johti jonkin verran irtisanomisiin ja korkeampaan työttömyyteen. Tämän lisäksi kasvavat palkkakustannukset haittasivat erityisesti vientiteollisuutta.
Kun finanssikriisi iski vuonna 2008, Suomen talous oli jo valmiiksi haavoittuvassa tilassa suuren palkkainflaation vuoksi. Tämä heikensi Suomen talouden kykyä selviytyä merkittävistä taloudellisista iskuista.
Talouden laskukausi ja suurten palkankorotusten aiheuttamat kustannuspaineet johtivat siihen, että Suomen valtio velkaantui voimakkaasti. Tämä asetti valtio talouden entistä haasteellisempaan tilanteeseen..
Antti Rinne Ay -pomona , joka oli aikoinaan vaikutusvaltaisessa roolissa tuolloin, on kertonut, että hänen mielestään ratkaisut olivat aikanaan virheitä, kun otettiin huomioon myöhempi talouskehitys
Menetetty vuosikymmen on nyt kuitenkin takanapäin, mutta todellisuudessa me suomalaiset olemme nyt tilanteessa, jossa itse asiassa tulemme menettämään lähes kaksi vuosikymmentä elintasostamme – suomalaisten elintaso ja ostovoima ei ole noussut laisinkaan vuoden 2008 finanssikriisistä! Ja kuten kaikissa talousasioissa, tästä kärsivät eniten ne, jotka eivät ole säästäneet ja sijoittaneet, yhteiskunnan vähävaraisimmat jotka ovat joutuneet kelan tuloloukkuihin.
SAK:n 10 prosentin palkankorotuksen vaikutus Suomen talouteen herättää monenlaisia keskusteluja. Kun talouskasvu on ollut vuodesta 2009-2024 alijäämäinen jota on jouduttu paikkaamaan jatkuvalla velalla.. Jonka seurauksena ostovoima on samalla tasolla kuin 2008 tasolla verrattuna euron ostovoimaan. Nyt velan maksajiksi ovat joutuneet koko kansantalous kaikilla rintamilla.
Pääomaltaan köyhä ja velkainen suomi Suomi on joutunut myymään merkittäviä osia tietyistä infrastruktuurin sektoreista, kuten energiasta ja teleoperaattorista. Kun suomalaisten suurin omaisuuserä on asunto ja sijoitusvarallisuus on vähäistä, on selvää emme naapuriamme saa kiinni.
Nyt kun devalvaation ollessa poissa pelistä joudutaan käyttämään sisäistä devalvaatiota/leikkauksia , jonka vaikutukset näkyvät nyt yhteiskunnan jokaisessa tasossa
inflaation vuoksi työntekijöiden ostovoima on laskenut merkittävästi viime vuosina. Palkankorotukset voivat auttaa palauttamaan ostovoimaa, mikä voisi puolestaan lisätä kulutusta ja tukea talouden elpymistä.
Merkittävät palkankorotukset voivat kiihdyttää inflaatiota, mikä taas voisi johtaa hintojen nousuun. Tämä puolestaan voisi heikentää reaalipalkkojen arvoa, eli kuinka paljon tavaroita ja palveluja pystytään ostamaan palkalla.
Jos palkankorotukset nostavat työnantajien työvoimakustannuksia liikaa, se saattaa heikentää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Tämä voisi vaikuttaa negatiivisesti työllisyyteen, erityisesti teollisuudessa ja vientiteollisuudessa.
Palkankorotukset voivat vaikuttaa myös julkiseen talouteen, erityisesti jos julkisen sektorin työntekijöille tulee vastaavia korotuksia. Tämä voisi lisätä julkisen sektorin kuluja, mikä on haaste, kun talous on kroonisesti 17 vuotta alijäämäinen.
.
EU /EKP rikkoo omia sääntöjään-Alijäämälle asetettu maksimi: 3 % BKT:stä julkiselle velalle asetettu enimmäismäärä: 60 % BKT:stä
Euroopan unionin (EU) maiden keskimääräinen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) on noin 82,6 %. Euroalueella tämä suhde on hieman korkeampi, 89,9 % vuodesta 2023.
Euroopan keskuspankki (EKP) on ollut äänessä viime aikoina liittyen velkaantumiseen ja inflaatioon. EKP on huolissaan jatkuvasta velkaantumisesta euroalueella ja inflaatiopaineista, erityisesti energian ja elintarvikkeiden hintojen nousun vuoksi. He ovat nostaneet ohjauskorkoja ja vähentäneet omaisuuserien osto-ohjelmia hillitäkseen inflaatiot. Jonka vaikutukset näkyvät suomen konkurssien määrässä sekä rajuina työttömyyden kasvussa. Velkaraha ei kierrätä enää kansantaloutta ei tuo kasvua kansantalouteen joka on syy nykyiseen tilanteeseen.
Euroopan maat ovat kohdanneet jatkuvaa inflaatiota, joka on nostanut kuluttajahintoja ja vähentänyt ostovoimaa. Energian hinnat ovat edelleen korkeita, mikä rasittaa sekä yrityksiä että kotitalouksia. Tämä vaikuttaa tuotantokustannuksiin ja siten myös kuluttajahintoihin.
Euroopan tuottavuuskasvu on ollut hidasta, millä on vaikutusta talouskasvun potentiaaliin. Tämä heijastuu myös kilpailukykyyn kansainvälisillä markkinoilla.
Monissa maissa työllisyys- ja palkkaneuvottelut ovat haastavia, mikä ilmenee myös SAK:n palkankorotuksen kaltaisissa tilanteissa..
Epävarmuus kansainvälisten suhteiden ja politiikan suunnasta vaikuttaa talouteen laajemmin, mikä saattaa estää investointeja ja talouskasvua.
On todella epäselvää, eletäänkö nyt sosialistista komentotaloutta, sekataloutta vai EU n markkinoimaa, vapaaseen kilpailuun nojaavaa markkinataloutta. Sellaista taloutta, jossa jokainen maa keskenään kilpailee tuottaakseen laadukkaampia palveluja ja tuotteita parantaen oman maansa kansalaisten elintasoa raamisopimusta noudattaen.
Muiden maiden subventointi vääristää keskinäistä kilpailua, luoden samalla mahdollisuuden poliitikkojen tekemille oman edun ajamisille, sekä vedätyksille ja vie pohjan pois yhdessä sovituista pelisäännöistä.
EU:n aluesuunnitelmat ja velkasäädökset ovat jatkuvasti kehityksen alla. Euroalan maat ovat sitoutuneet vakaus- ja kasvusopimukseen, joka asettaa rajoituksia julkisen talouden alijäämälle ja velalle:
Alijäämälle asetettu maksimi: 3 % BKT:stä Julkiselle velalle asetettu enimmäismäärä: 60 % BKT:stä Käytännössä monet maat kuitenkin ylittävät nämä rajat: EU:n keskimääräinen julkinen velka: 84 % BKT:stä Euroalueella velka: 91,6 % BKT:stä.
Suomen julkinen velka vuoden 2024 lopussa oli noin 224 790 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 81,6 % BKT:sta. Kyseessä on edustavan neljännesvuosikatsauksen tieto.
Tämä lukema sisältää valtion ja kuntien velat, mutta ei välttämättä muita julkisyhteisöjen velkoja.mm asuntovelalliset
Vuoden 2024 aikana Suomen kotitalouksien velkaantumisaste on jatkanut laskuaan. Ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa velkaantumisaste oli 125,3 %, mikä on 0,8 prosenttiyksikköä alhaisempi edellisestä neljänneksestä. Kotitalouksien lainavelat pysyivät lähes ennallaan ollen 173,4 miljardia euroa
HALPA RAHA PAISUTTI MONIEN MAIDEN VELAT – NYT ON LEIKKURIN AIKA?
Inflaatio sekä korkojen nousu teollisuusmaissa uhkaa imeä pääomia kehittyvistä talouksista. Pääomapako voi johtaa ongelmiin, jotka tuntuvat koko maailmassa ja koskevat myös rikkaita.
Koko EU- alueet ovat tulleet velasta riippuvaiseksi.