Pääministerin mukaan riittävä puolustus on eksistentiaalinen kysymys Suomelle
Euroopan unioni
Suomen hallitus on valmis keskusteluihin EU:n yhteisvelasta yhtenä vaihtoehtona puolustuksen rahoittamiseksi. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) vahvisti asian maanantaina saapuessaan Brysseliin EU-johtajien epäviralliseen kokoukseen, jonka pääaiheena oli puolustus.
Orpon mukaan linjan avaaminen johtuu siitä, että riittävä puolustus on eksistentiaalinen kysymys Suomelle.
Hänen mukaansa velan lähtökohtana pitää olla se, että puolustuksen tarpeisiin panostamisen tulee olla tarve- ja uhkaperusteista.
– Ja se, että niitä rahoja käytetään siellä, missä Eurooppaa puolustetaan. Silloin Suomi on selkeästi maa, jonka pitää olla selkeästi saamapuolella, Orpo sanoi.
Hallituksen EU-ministerivaliokunta linjasi perjantaina Suomen kannaksi, että Suomi on avoin erilaisille rahoitusratkaisuille Ukrainan tukemiseksi ja siihen kytkeytyen Euroopan kokonaisuusturvallisuuden vahvistamiseksi.
Suomen hallituksen kanta osoittaa muutosta aiempaan.
Vielä kevään 2023 eduskuntavaalikampanjoinnin yhteydessä Orpo sanoi, että yhteisvelan sijaan tulisi katsoa ensisijaisesti olemassa olevien varojen suuntaan Ukrainan puolustuksen rahoittamiseksi.
Velkaan on suhtautunut kriittisesti hallituspuolueista erityisesti perussuomalaiset. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) totesi tammikuussa Iltalehdelle pitävänsä epäuskottavana, että Suomi voisi neuvotella hyödyllisen velkapaketin.
Mitään konkreettisia päätöksiä siitä, miten Euroopan yhteistä puolustusta lähdettäisiin rahoittamaan, ei ole vielä tehty. Lisäksi EU-maat joutuvat käytännössä odottamaan ennen päätösten tekemistä, että Saksan helmikuun vaalit on käyty. Konkreettisia päätöksiä odotetaan todennäköisesti kesäkuun huippukokouksessa.
Rahoitukseen on ollut esillä myös muita vaihtoehtoja. Erityisesti Suomi on pitänyt esillä Euroopan investointipankin (EIP) roolin muuttamista puolustuksen rahoittamiseksi.
Orpon aloitteesta laaditussa kirjeessä Suomi ja valtaosa muista EU-maista esittivät perjantaina, että EIP lisäisi rahoitustaan Euroopan puolustusteollisuudelle. Nykyisellään Euroopan investointipankin mahdollisuudet rahoittaa puolustushankkeita ovat rajalliset. Viime vuonna rahoitussääntöihin tehdyistä joustoista huolimatta EIP ei voi tällä hetkellä osallistua suoraan esimerkiksi tuotannollisiin hankkeisiin.
Kirjeessä ehdotetaan, että EIP:n niin sanottu poissuljettujen sektorien lista tulisi arvioida uudelleen vastaamaan nykyisiä EU:n poliittisia painopisteitä. Tämä tarkoittaisi, että EIP voisi jatkossa rahoittaa perinteistä puolustusteollisuutta.
Orpon aloite ei ole saanut kuitenkaan taakseen kaikkia EU-jäsenmaita.
Yksi kiistanaihe on liittynyt myös siihen, mistä hankintoja tehtäisiin. Ennen kaikkea Ranska haluaisi EU:n tekevän puolustushankintoja yhteisellä rahalla eurooppalaisilta markkinoilta.
Muut EU-maat ovat suhtautuneet ajatukseen nihkeämmin.
– Tarpeet Euroopassa ovat niin suuria, että siitä riittää kyllä Ranskankin teollisuudelle, kuten Suomenkin kasvavalle teollisuudelle. Mutta meillä ei ole järkeä eikä mahdollisuutta irtautua Yhdysvalloista. Heidän järjestelmänsä ovat erittäin kehittyneitä, ja meillä on vuosiksi eteenpäin heiltä tilauksia, Orpo sanoi.