Puolustusmenovaatimus on Nato-lähteiden mukaan nousemassa Haagin huippukokouksessa kolmeen prosenttiin. Suomessa vuotuista rahoitusta pitäisi hävittäjähankintojen jälkeen korottaa noin 4–5 miljardilla eurolla.
Puolustusliitto Naton jäsenmaat valmistautuvat kesäkuussa Hollannissa järjestettävään huippukokoukseen.
Nato-lähteet kertovat Iltalehdelle, että huippukokouksessa jäsenmailta tullaan edellyttämään sitoutumista uuteen puolustusmenojen BKT-suhdelukuun.
Tällä hetkellä jäsenmaiden välisissä keskusteluissa on Nato-lähteiden mukaan esillä se, että puolustusmenovaatimus nostetaan kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
– Naton päämajassa 3 prosenttia on uusi 2 prosenttia, Nato-lähde kertoo.
Hän viittaa nykyiseen vaatimukseen, jonka mukaan jäsenmaan puolustusmenojen pitäisi vastata kahta prosenttia maan BKT:sta.
– Haagissa jäsenmaille asetetaan uusi puolustusmenovaatimus. Enää ei riitä, että se nostettaisiin 2,5 prosenttiin. Esillä on BKT-vaatimuksen nostaminen kolmeen prosenttiin, lähde sanoo Iltalehdelle.
Suomi tarkkailun alla
Toinen Nato-lähde arvioi, että Naton itäisen sivustan maista erityisesti Suomi on hankalassa paikassa, tarkkailun alla.
Kun puolustusmenovaatimus nousee, etulinjan mailta – Suomelta, Baltian mailta ja Puolalta – odotetaan yhteistä menovaatimusta suurempia panostuksia puolustukseen.
– Puola, Viro, Latvia ja Liettua ovat valmiita nostamaan puolustusmenonsa viiteen prosenttiin suhteessa BKT:hen. Suomi ei ole tällaista valmiutta ilmaissut, mikä on pantu Natossa kielteisesti merkille. Etulinjan maista Suomi on jäämässä yksin, elleivät suomalaiset herää, lähde kertoo IL:lle.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi tammikuussa jo ennen virkaanastujaisiaan, että hän haluaisi nostaa Nato-maiden puolustusmenovaatimuksen viiteen prosenttiin BKT:sta.
Puolan ulkoministeri Władysław Kosiniak-Kamysz antoi Financial Timesin haastattelussa välittömästi tukensa Trumpin tavoitteelle.
Kosiniak-Kamysz ilmoitti Puolan olevan halukas ryhtymään linkiksi Euroopan ja Trumpin johtaman Yhdysvaltojen välille.
Puola on Nato-maista lähimpänä Trumpin tavoitetta: vuonna 2024 puolalaiset käyttivät puolustukseen 4,1 prosenttia bruttokansantuotteestaan, ja suhdeluku nousee tänä vuonna arviolta 4,7 prosenttiin.
– Trumpia ei pitäisi kritisoida hyvin kunnianhimoisen tavoitteen asettamisesta, koska muuten löytyy edelleen maita, jotka jatkavat debattia, tarvitaanko lisää kuluttamista oikeasti, Kosiniak-Kamysz tuumasi FT:lle.
Puolan ulkoministeri arvioi, että viiden prosentin menotason saavuttaminen veisi Nato-mailta aikaa noin vuosikymmenen verran.
Viron pääministeri Kristen Michal, tasavallan presidentti Alexander Stubb ja Naton pääsihteeri Mark Rutte isännöivät tammikuussa Helsingissä Itämeren alueen Nato-maiden huippukokousta. Michal on antanut tukensa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin puheille puolustusmenojen nostamisesta jopa viiteen prosenttiin.
Virosta tuki Trumpille
Viron pääministeri Kristen Michal antoi Viron yleisradioyhtiön haastattelussa tukensa Trumpin tavoitteelle.
– Me tunnemme uhkaajamme. Aivan kuten Puolan, Latvian ja Liettuan täytyy asettaa tavoitteekseen puolustusmenojen viiden prosentin taso, niin pitää asettaa meidänkin, Michal sanoi.
Michal kertoi, että Viron puolustusmenot nousevat ensi vuonna noin 3,7 prosenttiin suhteessa bkt:hen.
Nato-lähteet arvioivat Iltalehdelle, että Haagissa puolustusmenovaatimusta ei nosteta kertarysäyksellä viiteen prosenttiin.
– Kolmesta prosentista vallitsee aika laaja yksimielisyys. Yhdysvallat ei itsekään kuluta puolustukseensa viittä prosenttia BKT:staan, eräs Nato-lähde huomauttaa.
Vuonna 2024 Yhdysvaltojen puolustusmenojen BKT-suhde oli 3,4 prosenttia.
Hävittäjärahat haihtuvat
Naton puolustusmenovaatimuksen nouseminen kolmeen prosenttiin BKT:sta tarkoittaa Suomelle miljardien eurojen vuotuista lisälaskua.
– Mehän olemme tällä hetkellä 2,4:ssä. Tiedämme, että luku laskee, kun HX-hävittäjähankinnat on maksettu vuonna 2028, pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoi IL:lle viime marraskuussa.
Kun Suomi vuonna 2021 tilasi 64 uutta monitoimihävittäjää, eduskuntapuolueet painottivat sitä, miten kymmenen miljardin euron hankintamääräraha olisi suuruusluokassaan poikkeuksellinen ja kertaluontoinen.
Valtiovarainministeriön (VM) budjettikirjasta käy ilmi, kuinka suuren osuuden F-35-hävittäjien hankinta muodostaa vuotuisesta puolustusbudjetista.
Viime vuonna hävittäjärahojen osuus oli yli puolitoista miljardia euroa. Tänä vuonna se kasvaa lähes 1,9 miljardiin euroon. Operatiiviseen käyttöön F-35-hävittäjiä saadaan Suomessa vuonna 2026.
Puolustusministeriölle on budjetoitu tälle vuodelle rahaa 6,527 miljardia euroa ja Rajavartiolaitokselle noin 433 miljoonaa euroa.
VM ennustaa, että Suomen BKT asettuisi vuonna 2025 noin 290 miljardiin euroon. Tällöin puolustusmenojen suhde siihen olisi arviolta 2,4 prosenttia.
Talviolosuhteissa Nato-maiden sotilaat tarvitsevat monenlaista varustusta. Kuvassa tunturissa etenevät norjalaiset kodinturvajoukot. JANI KORPELA
Miljardien lisälasku
Todellisuus muuttuu toisenlaiseksi, kun puolustusmenoista vähennetään hetkellinen hävittäjäkorotus.
Ilman hävittäjärahoja puolustusmenot olisivat Suomessa tänä vuonna noin 5,1 miljardia euroa – ja niiden suhde BKT:hen putoaisi 1,76 prosenttiin.
Jotta Suomi täyttäisi Natossa kolmen prosentin menovaatimuksen, vuotuista rahoitusta pitäisi hävittäjähankintojen jälkeen korottaa noin 4–5 miljardilla eurolla.
Suomen puolustusbudjetin koko lähestyisi kymmentä miljardia euroa.
– Suomalaisilla poliitikoilla on epäilemättä vaikeuksia löytää vaadittavia miljardeja. Ihmiset odottavat panostuksia terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan ja koulutukseen. Puolustukseen käytettävät lisämiljardit ovat pois niistä. Demokratioissa tämä on vaikea kysymys, Nato-lähde myöntää IL:lle.