SAK:n Eloranta ”Lakot olivat välttämättömiä ” 21.2.2025 vieraili MTV uutisten haastattelussa.
Suomi ei ole enää hyvinvointi/sopimusyhteiskunta olemme jämähtäneet markka aikaan. Kansalaisten luottamus poliittiseen järjestelmään on pahasti horjunut !
Useimmat asiatuntijat eivät ole ymmärtäneet, että maailman ja erityisesti euroalueen talous ovat kuilun partaalla sen vuoksi, että EKP:n keskuspankit ja pankit ovat luoneet edellisen kriisin helpottamiseksi valtavan määrän rahaa, jolla ei ole katetta reaalitaloudessa. On syntynyt suunnaton velkakupla, jossa valtioiden lisäksi elävät myös yritykset ja kotitaloudet. Nyt tämä kupla on puhjennut.
Talouspoliittista keskustelua johtavat etenkin pankkien ja elinkeinoelämän ekonomistit. Valtiota vaaditaan massiiviseen elvytykseen.
Niiden virheitten vuoksi valtiontaloutemme on pahasti velkaantunut. Tämä taakka on meidän lastemme ja heidän lastensa kannettavana. Nyt vaaditaan, että taakkaa tulisi tuntuvasti kasvattaa.
”Professori Sixten Korkman pitää Suomen eurojäsenyyttä tämän päivän näkökulmasta vakavana erehdyksenä.
Korkmanin mukaan Suomi on juuttunut pitkäkestoiseen taantumaan. Ennen muinoin ongelma olisi ratkaistu devalvoimalla, mutta euro-oloissa se ei onnistu. Hallitus ei ole kyennyt tarvittaviin rakenteellisiin uudistuksiin eivätkä työmarkkinajärjestöt sopeutuksiin kilpailukyvyn palauttamiseksi.
Tämän päivän näkökulmasta Suomen eurojäsenyys näyttää vakavalta talouspoliittisesti erehdykseltä Korkman kirjoittaa torstaina julkaistussa kirjassaan Väärää talouspolitiikkaa (Otava 2015).
Erehdyksen korjaaminen eurosta eroamalla ei kuitenkaan ole realistinen näkymä useista poliittisista, juridisista ja myös taloudellisista syistä hän jatkaa.
Korkmanin mielestä koko EU:n rahaliitto ja kriisinhoito ovat epäonnistuneet.”
Eurossa suomi ei ole osannut elää suljetusta taloudesta globaaliseen markkinatalouteen toi aivan toisenlaisen pelikentän.
Vaikutukset näkyvät rakennusteollisuudessa.
Rakennusala oli talouden veturina !
Suomen rakennusteollisuuden konkursseihin ja työttömyyteen on vaikuttanut useita tekijöitä. Viime vuosien aikana ala on kohdannut kolme suurta kriisiä: koronapandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja elinkustannusten sekä korkojen nousu. Nämä tekijät ovat johtaneet asuntorakentamisen hiipumiseen ja heikentyneeseen kysyntään, mikä on pakottanut monet rakennusyritykset keskeyttämään uusia hankkeita.
Vuonna 2022 rakennusala työllisti Suomessa merkittävän määrän ihmisiä. Rakennusalan työllisten määrä on vaihdellut 170 000 ja 200 000 henkilön välillä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä luku sisältää talonrakentamisen, infrarakentamisen ja erikoisurakoinnin työntekijät sekä toimihenkilöt ja yrittäjät. Lisäksi rakennustuoteteollisuus työllistää noin 80 000 henkilöä.
Rakennusalan työttömyys alihankintaketjuineen on myös noussut merkittävästi. Esimerkiksi betonituotealan yritykset ovat reagoineet kysynnän hiipumiseen ensimmäisten joukossa, ja useat yritykset ovat joutuneet keskeyttämään tuotantoaan tai lomauttamaan henkilöstöään. Viimeisen vuoden aikana konkurssiin on mennyt lähes 700 rakennusalan yritystä.
Rakennusteollisuus RT:n mukaan rakentaminen väheni viime vuonna historiallisen paljon, peräti 16 prosenttia. Asuntotuotannon pudotus on ollut dramaattisin, ja kunnollista käännettä ei ole vielä näköpiirissä.
Rakennusteollisuuden hiipumiseen vaikuttivat EKP: korkojen nousu : Halpa/velkaraha ei enää kierrättänyt suomen taloutta
Euroopan keskuspankki (EKP) nosti korkojaan useita kertoja viime vuosina hillitäkseen inflaatiota ja hintojen nousua. Korkojen nostaminen on yksi tapa vähentää markkinoilla olevan rahan määrää, mikä voi auttaa hillitsemään inflaatiota. Korkojen nostaminen tekee lainanotosta kalliimpaa, mikä vähentää kulutusta ja investointeja, ja siten voi auttaa laskemaan hintoja.
Vuonna 2023 EKP nosti ohjauskorkoaan useaan otteeseen, ja perusrahoitusoperaatioiden korko oli 4 %. Tämä oli osa EKP:n pyrkimystä hillitä inflaatiota, joka oli noussut merkittävästi viime vuosina.
Korkojen nostaminen on kuitenkin kaksiteräinen miekka. Vaikka se voi auttaa hillitsemään inflaatiota, se voi myös hidastaa talouskasvua ja lisätä työttömyyttä, kuten olemme nähneet rakennusteollisuuden kohdalla.
Euroopan keskuspankki (EKP) vaikuttaa euron arvoon ensisijaisesti rahapolitiikan kautta. EKP:n tehtävänä on ylläpitää hintavakautta euroalueella, mikä tarkoittaa inflaation hallintaa ja talouden vakautta. Tämä saavutetaan muun muassa seuraavilla keinoilla:
EKP asettaa ohjauskorot, joilla se vaikuttaa rahoituksen hintaan ja saatavuuteen. Ohjauskorot vaikuttavat talouden kokonaiskysyntään ja näin ollen inflaatioon.
Rahapolitiikan vaikutukset talouteen voivat olla monimutkaisia ja riippuvat monista tekijöistä, kuten globaalista taloustilanteesta, markkinoiden odotuksista ja muista talouspolitiikoista.
Euroopan keskuspankin (EKP) tavoitteena on pitää inflaatio noin 2 prosentissa keskipitkällä aikavälillä. Tämä tavoite auttaa ylläpitämään hintavakautta ja tukemaan kestävää talouskasvua euroalueella. EKP:n rahapolitiikkaa säädetään tarvittaessa, jotta inflaatio pysyy hallinnassa ja talouskasvu jatkuu vakaana.
Suomessa asuntolainojen korot ovat nousseet merkittävästi viime vuosina.. Vuonna 2023 Euroopan keskuspankin (EKP) ohjauskorko ylitti 4 % Euroopan keskuspankki nosti korkoja erittäin nopean inflaation vuoksi korkotason nousu 4 % vaikuttivat merkittävästi asuntolainaajien korkomenoihin. Kun korot nousevat, lainanottajat joutuvat maksamaan enemmän korkoa lainastaan, mikä voi lisätä heidän kuukausittaisia lainanhoitokustannuksiaan. Tämä voi olla erityisen haastavaa niille, joilla on muuttuvakorkoinen laina, sillä heidän lainansa korot nousevat suoraan markkinakoron mukana. Asuntolainaajien kuukausittaiset lyhennykset ja korkokulut kasvavat, mikä voi rasittaa perheiden taloutta.
Suuremmat lainanhoitokustannukset voivat vähentää kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja, mikä voi johtaa kulutuksen vähenemiseen ja taloudellisen toimeliaisuuden hidastumiseen.
Korkeammat korot voivat hillitä uusien asuntolainojen kysyntää, sillä lainanottajat voivat olla haluttomia ottamaan lainaa korkeammilla koroilla.
Korkojen nousu voi vaikuttaa asuntojen hintakehitykseen, ja asuntomarkkinat voivat hidastua, kun ostajien kysyntä vähenee.
Näiden vaikutusten vuoksi keskuspankit, kuten EKP, harkitsevat tarkkaan korkopäätöksiä ja niiden vaikutuksia talouteen.
Jos rahan määrää pienennetään liikaa astuu deflaation vaara esille ja siitä seuraa työttömyyden lisääntyminen koska teollisuus ei uskalla valmistaa mitään varastoon tai välttämättä edes suoraan myyntiin koska se ei tiedä onko ostajia.
Näin on meillä mm. käynyt asuntotuotannon kanssa. Myytävänä on suuret määrät asuntoja mutta ostajia ei. Niinpä tuotanto on laskenut konkursseja on tullut ja työttömyys noussut alalla hyvinkin korkeaksi.
Julkisen sektorin palkkainflaatio on vaikuttanut Suomen nykyiseen velkaantumiseen. Vuodesta 2008, jolloin suomen talous Nokian romahtamisena sekä tupo 2007 ja finanssikriisin seurauksena sukelsi 8,3 prosenttia, joka on mittaushistorian suurin pudotus vuodesta 1975.
Tämä on ollut merkittävä tekijä, joka on johtanut valtion ja kuntien velkaantumiseen. Tämä on johtunut siitä, että palkkojen nousu on lisännyt julkisen sektorin kustannuksia, mikä on pakottanut valtion ja kunnat turvautumaan velanottoon.
Palkkainflaatio on vaikuttanut myös ostovoiman heikkenemiseen ja talouskasvun hidastumiseen. Kun palkat nousevat, kuluttajien ostovoima ei välttämättä parane, jos hintataso nousee samanaikaisesti. Tämä voi hidastaa taloudellista kasvua, sillä kulutus ei lisäänny odotetulla tavalla.
Lisäksi palkkainflaatio on vaikuttanut työmarkkinoiden joustavuuteen ja yritysten kustannuksiin. Korkeampi hintataso ja inflaatio voivat lisätä työntekijöiden odotuksia palkankorotuksista, mikä voi johtaa työmarkkinoiden jännitteisiin ja mahdollisiin työtaisteluihin. Yritysten toimintakustannukset voivat myös nousta, mikä heikentää niiden kilpailukykyä ulkomaalaisilla markkinoilla.
Suomen talous on ollut haasteiden edessä, ja poliittiset päätökset ovat vaikuttaneet talouden kehitykseen. Ilman talouskasvua Suomi velkaantuu yhä enemmän, ja julkisen sektorin palkkainflaatio on ollut yksi merkittävä tekijä tässä kehityksessä.
Keneltäkään ei ole jäänyt huomaamatta, että hinnat ovat nousseet viime vuosina huimasti miten Inflaatio on laukannut.
Korkeat vuokrat ja pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista tuottavat asunnottomuutta. Elämän eri kriisitilanteet, kuten ero, sairastuminen, työttömäksi joutuminen tai puolison kuolema ovat tilanteita, joissa tulotaso muuttuu yllättäen.
Pienituloisella pelivaraa on vain vähän ja maksamattomat vuokrat johtavat usein asunnon menettämiseen ja luottotiedottomana asunnon saanti on vaikeaa. Häätöjen määrä on noussut vuonna 2024 tammi-kesäkuun aikana viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna.”
Palkkainflaatio on nostanut vuokrat pilviin Inflaatio ja korkojen nousu ovat vaikuttaneet merkittävästi asuntojen hintoihin Suomessa. Kun kuluttajahinnat nousevat, myös vuokrat nousevat yleensä mukana, koska vuokrahuolien kustannukset, kuten lämmitys, vesi ja energia, nouseva .ym. kiinteistöihin kohdistuvat kustannukset
Tämä on vaikuttanut asuntojen hintoihin. Palkkainflaatio ja korkojen nousu ovat yhdessä nostaneet asumiskustannuksia, mikä heijastuu erityisesti kaupungeissa. Kun palkat nousevat, myös kiinteistöjen hinnat ja vuokrat kipuavat ylös. Tämä voi tehdä asuntojen hankkimisesta vaikeampaa, erityisesti nuorille ja ensiasunnon ostajille sekä rakentajille.
Palkkainflaatio on myrkkyä kansantaloudelle , jonka seurauksena halpatuonti lisääntyy suomessa yrityksien kannattavuus heikkenee ja tulee työttömyyttä. Sekä euron ostovoima heikkenee joka tarkoittaa että ollaan euron ostovoimassa 2008 tasolla. (saat euroja enemmän mutta tavaraa vähemmän. )”