Suomi varautuu siihen, että USA ei olisi sitoutunut Naton 5. artiklaan

Suomessa on alkanut varautuminen siihen, että presidentti Donald Trumpin Yhdysvallat ei olisi sitoutunut Naton 5. artiklaan eli puolustusliiton yhteiseen puolustukseen.

Asiasta kertovat Iltalehdelle useat ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet.

Tähän asti Suomen valtionjohto, Puolustusvoimat ja eduskuntapuolueet ovat pitäneet Suomen ja Euroopan turvallisuuden selkänojana sitä, että Yhdysvaltain asevoimat puolustaisi esimerkiksi Suomea ja Baltian maita, jos Venäjä hyökkäisi niihin.

Lähteet kertovat Iltalehdelle, että tilannearvio on muuttunut viimeisen kahden–kolmen viikon aikana.

Tilannetta kuvaillaan siten, että alun epäuskon on korvannut turvallisuuspolitiikan sisäpiirissä tosiasioiden tunnustaminen.

”On pakko miettiä”

Enää Suomessa ei pidetä varmana sitä, että Trump sallisi Naton komentajille amerikkalaisten joukkojen käyttämisen sotilasoperaatioissa venäläisiä joukkoja vastaan.

– Trumpin valmiuteen vastustaa Vladimir Putinia ja Venäjää ei enää voi luottaa. Se tarkoittaa, että Naton 5. artiklaan ei voi täysin luottaa, eräs lähde kertoo Iltalehdelle.

Tunnelma valtionjohdossa ja puolueiden sisällä on vakava.

– On pakko miettiä muita vaihtoehtoja, toinen lähde painottaa.

Keskusteluja 5. artiklan uskottavuudesta ja Trumpin hallinnon sitoutumisesta Euroopan puolustukseen on lähteiden mukaan käyty politiikan ja hallinnon kaikilla tasoilla.

– Kauhistelun ja voivottelun asemesta pitää keskittyä toimimaan, kolmas lähde korostaa.

Lähteet kertovat IL:lle, että Suomen virallisena linjana pysyy Naton 5. artiklan pitävyyden korostaminen.

Puolustusvoimat varautuu

Samaan aikaan niin ulkopolitiikassa kuin Puolustusvoimissa tehdään asioita, jotka ovat varautumista tilanteeseen, jossa Trump ei vastustaisi venäläisten operaatioita Euroopassa.

Varautumisen vakavuudesta kertoo esimerkiksi se, että lähteiden mukaan Suomessa arvioidaan nyt, pystyisivätkö suomalaiset käyttämään kaikkia hankkimiaan amerikkalaisia asejärjestelmiä venäläisten pysäyttämisessä.

Pahimmassa vaihtoehdossa Yhdysvallat pystyisi estämään tai vaikeuttamaan tehokkaimpien amerikkalaisvalmisteisten asejärjestelmien käyttämistä Venäjää vastaan.

Puolustusvoimissa esimerkiksi annetaan painoarvoa Nato-liittolaisten välisille yhteistyörakenteille, joissa Yhdysvallat ei ole mukana.

JEF-huippukokous

Suomi on jäsen Britannian johtamissa erittäin nopean toiminnan JEF-joukoissa, joilla on valmiina oma sotilaallinen komentorakenteensa.

JEF-maat pitävät toukokuussa oman huippukokouksensa Norjan pääkaupungissa Oslossa. JEF-huippukokous järjestetään tarkoituksella ennen kuin puolustusliitto Nato pitää 24. ja 25. kesäkuuta huippukokouksensa Hollannin Haagissa.

Suomi on mukana Saksan johtamassa kehysvaltioryhmässä FNC:ssä (Framework Nation Concept), jonka tavoitteena on kehittää monikansallisia eurooppalaisia suorituskykyjä ja muodostaa tarvittaessa joukkokokonaisuuksia.

Pohjoismaat tekevät puolustusyhteistyötä Nordefcossa. Lisäksi Suomella on valmiina kahdenväliset operatiiviset puolustussuunnitelmat Ruotsin kanssa.

Komentajat Pariisiin

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on kutsunut Euroopan asevoimien komentajat ensi viikolla Pariisissa järjestettävään kokoukseen.

– Nyt syntyy eurooppalainen Nato siitä riippumatta, onko Trumpin Yhdysvallat siihen sitoutunut, eräs lähde arvioi.

Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok) aikoo antaa ensi viikolla eduskunnalle pääministerin ilmoituksen muuttuneesta turvallisuustilanteesta.

Lähteet arvioivat, että kansanedustajat keskustelevat silloin julkisesti Trumpin Venäjä-politiikasta ja USA:n presidentin sitoutumisesta Naton yhteiseen puolustukseen.

– Demokratiassa on tärkeää, että kansanedustajat puhuvat asioista sellaisina, miltä ne näyttävät. Tasavallan presidentti ja ministerit eivät voi yhtä vapaasti puhua, mikä on ymmärrettävää. Julkisia puheita tärkeämpää on, että maan johto reagoi ja toimii muuttuneessa tilanteessa, eräs lähde arvioi.

Lähteiden mukaan huolestuttavana pidetään sitä, että Trumpin Venäjä-myönteisissä lausunnoissa ja päätöksissä on ollut havaittavissa myös ideologista pohjaa.

– Hän näyttää ihailevan Putinia ja ehkä hän haluaisi olla samanlainen yksinvaltiasjohtaja, joka panee poliittiset vastustajat vankilaan, kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz sanoi keskiviikkona eduskunnan täysistunnossa.

Varoitus Britanniasta

Britannian ulkopoliittisen instituutin Chatham Housen tutkija Keir Giles arvioi Iltalehden haastattelussa, että Trump on heikentänyt Naton 5. artiklan uskottavuutta.

– Artikla 5:n vahvuus piilee uskossa, että sitä kunnioitetaan, ja Trump–Musk-presidenttiys on iskenyt suoraan tähän uskoon. Yhdysvaltojen ei tarvitse vetäytyä Natosta aiheuttaakseen sille vakavia vaikeuksia, Giles sanoi.

Brittiasiantuntija havainnollisti, miten Trumpin hallinto saattaa romahduttaa Naton 5. artiklan uskottavuuden Venäjän valloitushalujen vastaisena pelotteena.

– Esimerkiksi kieltäytymällä täyttämästä sopimusvelvoitteitaan ja jopa lopettamalla Yhdysvaltojen yhteistyön Naton kanssa tai vetämällä amerikkalaisen henkilöstön pois Naton organisaatioista. Amerikkalaiset täyttävät Natossa suuren määrän keskeisiä rooleja, Giles huomautti.

Gilesin arvion mukaan myös Suomen Puolustusvoimien on välttämätöntä laatia suunnitelmat Venäjän hyökkäyksen pysäyttämisestä ilman Yhdysvaltain apua.

– Joukkojen on nyt tehtävä varautumissuunnitelmia sen mukaan, mitä heillä on Yhdysvaltojen tuella tai sitä ilman, koska tukivaihtoehto ei välttämättä ole saatavilla, Giles sanoi.

Kiireellisintä on Gilesin mielestä Ukrainan puolustuskyvyn varmistaminen tilanteessa, jossa Yhdysvallat ei enää tue ukrainalaisten puolustustaistelua.