Suomen talous ei ole kasvanut juurikaan lähes 20 vuoteen. Uusia kasvuideoita on haettu muun muassa eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murron työryhmän avulla. Kasvuryhmä julkaisi viime viikolla oman listan ehdotuksia.

Tiistaina julkaistiin taloustieteen Aalto-yliopiston emeritusprofessori Matti Pohjolan tekemä selvitys Suomen hitaan talouskasvun syistä. Sen tilasi Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa Sitra.

”Meidän hitaan talouskasvumme ongelmaa ei voi selittää finanssikriisillä ja Nokialla, koska niistä on jo aikaa”, sanoi Pohjola selvityksen julkistamistilaisuudessa.

Pohjolan mielestä syynä ei myöskään ole ”liian antelias hyvinvointivaltio”, sillä verrokkimaissa kuten Ruotsissa ja Tanskassa hyvinvointivaltio on samantasoinen.

”Suomen vientimarkkinakin on kasvanut yhtä hyvin kuin verrokkimailla, ja yritysten kannattavuus on jopa parempaa kuin Ruotsissa, osittain siksi, että ruotsalaiset firmat ovat investoineet enemmän.”

Pohjolan mukaan juurisyynä on yrityssektorin heikko tuottavuus. Tarkemmin ottaen Pohjola tarkastelee markkinasektoria eli kaikkea yritystoimintaa pois lukien alkutuotanto, kiinteistöala, julkinen hallinto, sote-palvelut ja taiteet.

Markkinasektori on muita verrokkimaita eli Ruotsia, Tanskaa ja Saksaa pienempi. Syynä on muiden maiden suurempi palvelualan osuus.

”Jopa Saksa on Suomea palveluvaltaisempi.”

Pohjolan mukaan Suomi on jäänyt jälkeen elinkeinorakenteen muutoksessa teollisuudesta digitaalisiin palveluihin. Etenkin ero Ruotsiin on merkittävä.

20 viime vuoden aikana Ruotsin parempi elintason kasvu on syntynyt työn tuottavuudesta tietointensiivisissä palveluissa.

Tanska on puolestaan kasvanut teollisuuden, eritoten lääketeollisuuden, kuten lihavuuslääkkeitä valmistavan Novo Nordiskin vaikutuksesta.

Ideoita tarvitaan lisää

Pohjolan mielestä Suomi häviää kilpailijoille ideoissa.

”Meillä on pula ideoista, uusista tavaroista, palveluista ja tavoista toimia.”

Mittarina Pohjola käyttää kokonaistuottavuutta, joka pitkällä aikavälillä mittaa teknologian kehityksen vaikutusta. Kokonaistuottavuudessa on kyse liiketoiminnan tehokkuudesta eli kuinka paljon tehoa ja tuottavuutta saadaan irti pääomasta ja työvoimasta yhdessä.

”Suomi pitää palauttaa teknologisen kehityksen eturintamaan. Nykyään se tarkoittaa ict:tä, tutkimusta ja tuotekehitystä ja ohjelmistoja.”

Pohjolan mielestä pitää panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, koulutuksen lisäämiseen, koulutettujen maahanmuuttajien houkutteluun Suomeen, sääntelyn purkamiseen ja kilpailun lisäämiseen.

Teollisuuspolitiikka on yksi keino, esimerkiksi edistämällä vihreää siirtymää voi luoda uutta ja tuhota vanhaa. Pohjola pitää kuitenkin ongelmallisempana.

”Se on riskialtista, koska tukipolitiikka on maiden välistä nollasummapeliä, eivätkä pienet maat siinä pärjää.”