Suomi-Viro-liittovaltio jää ajatusleikiksi, arvioi poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma.
Poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma ei pidä Suomen ja Viron välistä liittovaltiota millään tavalla realistisena.
Viron johtava päivälehti Postimees julkaisi helmikuun lopulla analyysin, jossa palloteltiin ajatuksella, että Suomi ja Viro voisivat yhdistyä liitovaltioksi. Ajatuksena oli, että mailla olisi yhteinen armeija, mutta edelleen omat perustuslait, parlamentit, koululaitokset ja veromallit.
– Tämäntyyppiset rakennelmat ovat sellaisia ajatusharjoituksia, joita välillä pohditaan. Niitä ei ehkä ole tarkoitettukaan vakavasti otettaviksi valtiollisiksi aloitteiksi, Aunesluoma sanoo.
Esimerkiksi vuonna 2009 ruotsalainen historioitsija Gunnar Wetterberg ehdotti, että Pohjoismaat perustaisivat liittovaltion.
– Näitä tulee aina välillä, Aunesluoma hymähtää.
Vaikka Viron ja Suomen välillä on Aunesluoman mukaan identiteettiin liittyviä yhdistäviä tekijöitä, on maiden välillä myös paljon eroja alkaen jo siitä, kuinka Suomen ja Viron lainsäädännöt on rakennettu. Isoja eroja on esimerkiksi siinä, kuinka suomalainen ja virolainen hyvinvointivaltio toimivat.
– En myöskään tiedä, kuinka laajaa tällaisen valtioliiton kannatus olisi, jos sitä jostakin syystä lähdettäisiin puuhaamaan, Aunesluoma sanoo.
– Pidän näitä lähinnä kahvipöytäkeskusteluina.
Juhana Aunesluoma toimii poliittisen historian professorina Helsingin yliopistossa. Arkistokuva. Petteri Paalasmaa
Liittovaltioajatuksia kriisitilanteissa
Aunesluoma sanoo, että liittovaltioajatusten esiin nostaminen kertoo syvemmällä tasolla siitä, mitkä valtiot koetaan todellisiksi ystäviksi ja keiden kanssa koetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kun maailmalla myrskyää, halutaan tietää, kehen voi luottaa ja kenen kanssa ollaan samassa veneessä.
Aunesluoman mukaan valtioliitot ovat nykyään kuitenkin hyvin harvinaisia ja globaali trendi on ollut päinvastainen: valtioita tulee pikemminkin lisää.
Ajatus Suomen ja Viron liittovaltiosta ei sinänsä ole uusi. Viron presidentti Konstantin Päts esitti samankaltaisen hahmotelman ensimmäisen kerran jo Viron vapaussodan aikana vuosina 1918–1920. Hän toisti kaksoisvaltiohaaveensa myös heinäkuussa 1940, kun Neuvostoliitto oli jo miehittänyt Viron.
Talvisodan jälkeen poliittisessa keskustelussa oli hetken aikaa esillä ajatus suomalais-ruotsalaisesta valtioliitosta. Winston Churchill puolestaan ehdotti vuonna 1940 valtioliittoa Ranskan ja Britannian välille.
– Siitä ei tullut mitään, ja Saksa miehitti Ranskan nopeasti, Aunesluoma sanoo.
Aunesluoman mukaan valtioliittoajatukset pulpahtavat tyypillisesti pintaan erilaisissa kriisitilanteissa.
– Tällaisia ajatuksia esitetään yleensä ison epätoivon hetkellä. Kaksi pientä hakee isoa vastaan turvaa toisistaan.
Aunesluoma sanoo, että suomalainen perinteisen ajatustavan mukaan kaksi pientä valtiota ei vielä riitä vaan taakse tarvitaan vielä yksi iso valtio. Paasikiven sanoin: suurvallan voi pysäyttää ainoastaan toinen suurvalta.
– Kaavailut pienempien valtioiden yhteistyöstä uhkaavat jäädä riittämättömiksi, Aunesluoma sanoo.
Onko Viro sysätty syrjään?
Viron puolustusvoimien entinen komentaja Martin Herem esitti synkkiä arvioita Viron tämänhetkisest ä tilanteesta Postimeesissa. Heremin mukaan tällä hetkellä sopimuksia tehdään Viron ohi.
Viroa, Latviaa tai Liettuaa, ei kutsuttu Lontoon hätäkokoukseen, jossa käsiteltiin Ukrainan tilannetta. Brittimedia Sky Newsin mukaan Baltian maat olivat ”erittäin tyytymättömiä” siihen, että niitä ei kutsuttu.
Juhana Aunesluoma ei näe, että Viroa olisi sysätty syrjään sen enempää kuin muitakaan Euroopan maita. Aunesluoman mukaan Euroopan maat voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan. Toiseen niistä kuuluvat ennen kaikkea vanhat Euroopan suurvallat, Britannia, Ranska ja Saksa. Nämä maat ovat Aunesluoman mukaan tällä hetkellä avainasemassa, kun käydään mitä tahansa keskusteluja tai tehdään linjauksia. Toisessa ryhmässä ovat oikeastaan kaikki muut maat, jotka tulevat perässä väkiluvultaan, taloudeltaan ja sotilaalliselta suorituskyvyltään.
Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa mennään isot edellä, Aunesluoma sanoo.
– Se saattaa näyttää kyllä huolestuttavalta Suomestakin katsottuna.
Aunesluoma näkee kuitenkin, että Suomelle ovia tärkeisiin keskusteluihin on avannut kaksi tekijää: Suomen sotilaallinen suorituskyky ja hyvin pitkä raja Venäjän kanssa. Raja on vieläpä yhteinen kahden Venäjälle strategisesti merkittävän alueen, Pietarin ja arktisen alueen, kanssa.
Suomen presidentti Alexander Stubb teki valtiovierailun Viroon toukokuussa 2024. Kuvassa Stubbin kanssa Viron presidentti Alar Karis. Inka Soveri
Katseet kohti Suomea
Martin Herem arvioi Postimeesille, että Viro on tuudittautunut liikaa Yhdysvaltojen tukeen. Kun Yhdysvaltojen arvaamattomuus kasvaa, Viro on kääntänyt katseitaan Suomea kohti.
Viron entinen pääministeri, nykyinen EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas ilmaisi vuosi sitten tyytymättömyytensä siihen, että Suomi pyrki Naton sisällä pohjoismaisen Norfolkin alaisuuteen sen sijaan, että olisi osa Itämereen keskittyvää Hollannin Brunssumin johtoporrasta.
– Todella toivon, että Suomi katsoo myös etelään eikä ainoastaan pohjoiseen, sillä puolustuksen ja turvallisuuden näkökulmasta Itämerestä tuleva uhka on valtava, Kallas sanoi maaliskuussa 2024.
Onko Suomella puolustuksellisesti jotakin annettavaa Virolle, ja kannattaako Suomen tarjota apuaan Virolle?
Aunesluoma muistuttaa, että tämänkaltaiset asiat ratkotaan Naton puolustussuunnittelun puolella.
– Jäsenvaltiot eivät ala näitä improvisoimaan keskenään. Olemme saman sotilasliiton jäseni ä, ja kaikki koordinointi tehdään yhdessä, hän sanoo.
Naton puolustussuunnitelmissa on määritelty se, miten jäsenmaiden puolustusvoimat mahdollisesti tukevat toisiaan ja tekevät yhteistyötä erilaisissa tilanteissa.
– Realismin nimessä täytyy myös sanoa, että Suomella on täysi tekeminen omien alueidensa puolustamisessa, Aunesluoma sanoo.