EU:n maaseuturahoituksesta hyötyy koko Suomi – yli 15 000 työpaikkaa viime rahoituskaudella

Tänään23:00

Lukijalta. Vaikean talous- ja maailmantilanteen keskellä Suomi tarvitsee kaikki keinot talouskasvuun ja yrittäjyyden tukemiseen. Tässä tilanteessa EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus on ollut todistetusti vaikuttavaa.

Ruoantuottajien lisäksi rahoitus tukee maaseudun muita yrityksiä käynnistymään, kasvamaan ja investoimaan.

Maaseudun yrittäjyys on paljon muutakin kuin maanviljelyä: 90 prosenttia maaseudun työpaikoista on muualla kuin alkutuotannossa, esimerkiksi ruoanjalostuksessa, matkailuyrityksissä, konepajoissa ja uuden teknologian mikro- ja pk-yrityksissä.

Lähes puoli miljardia rahoitusta

Vuosina 2014–2022 suomalaisyritykset saivat julkista rahoitusta 470 miljoonaa euroa, mikä antoi sysäyksen yli miljardin euron yksityisille investoinneille.

Yritysrahoitus on vahvasti vastikkeellista – jotta tukea voi saada, yritysten tulee investoida itse merkittävästi omalla osuudellaan. Tuet kohdennetaan tarkasti kasvukykyisiin pk-yrityksiin, joilla on vahvat menestymisen mahdollisuudet.

Maaseudun yritysrahoitus vauhdittaa yrityksiä kehittymään, menestymään ja työllistämään. Suomalaiset pitävät maaseutua tutkitusti tärkeänä koko maan tulevaisuuden kannalta. Tuoreen tunnettuustutkimuksemme mukaan jopa 85 prosenttia suomalaisista kokee, että koko Suomi hyötyy elinvoimaisesta maaseudusta.

Yli 15 000 uutta työpaikkaa

Vuosina 2014–2022 myönnetyn yritysrahoituksen tulokset puhuvat tämän puolesta: maahan on luotu sen avulla yli 15 000 uutta työpaikkaa ja perustettu lähes 6 200 yritystä.

Rahoitusta saaneet yritykset myös levittävät hyvää ympärilleen: yksi uusi työpaikka rahoitetussa yrityksessä synnyttää keskimäärin 0,5 työpaikkaa ympärillä toimiviin yrityksiin.

Epävarmoina aikoina turvallisuus, ruokaturva ja huoltovarmuus nousevat uudenlaiseen arvoon. Tunnettuustutkimuksemme mukaan puolet suomalaisista on sitä mieltä, että EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen tärkein tehtävä on turvata Suomen huoltovarmuutta ja varmistaa kotimaisen ruoan saatavuus.

Suomalaiseen maaseutuun ja yrittäjyyteen tulee siis suomalaisten mielestä panostaa – ja se on myös taloudellisesti kannattavaa.

Pekka Pesonen

kansliapäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö