Tänään7:30
Työtarjous tässä taloustilanteessa voi tuntua onnenpotkulta. Liian hätäisesti allekirjoitettu työsopimus voi kuitenkin johtaa ikävyyksiin, joista kärsii pahimmassa tapauksessa vielä vuosien päästä.
Suomessa on työsopimuslaki, jonka säännökset ovat suurilta osin pakottavaa lainsäädäntöä. Silti työsopimuksissa näkyy toisinaan todella kummallisia kirjauksia, sanoo Tradenomiliiton työsuhdejuristi Salla Viitanen.
”Olen nähnyt perusduunarille tehdyn johtajasopimuksen, jossa kaikki työehdot olivat aivan lainvastaisia. Kerran törmäsin sopimusehtoon, joka velvoitti antamaan työnantajalle tietoja omista parisuhdekuvioistaan.”
Tällaiset ääriesimerkit ovat harvinaisia. Oma työsopimus kannattaa silti pyytää itselleen katsottavaksi ennen allekirjoitustilaisuutta ja jos kuuluu ammattiliittoon, luetuttaa se oman liiton juristilla.
Olennaista on, että ymmärtää kaikki sopimuksen ehdot ennen kuin allekirjoittaa sen, painottaa Viitanen.
”Jos kaikkea ei ymmärrä, voi aivan hyvin kysyä työnantajalta, mitä ehto tarkoittaa ja miksi se on siellä. Hälytysmerkki on, jos työnantaja vastaa, että emme me tuollaista ehtoa käytännössä oikeasti noudata.”
Tässäpä on minulle eläkevirka. Harva ajattelee enää näin, kun ottaa vastaan uuden työpaikan. Siksi uuteen työhön sitoutuessaan olisi hyvä ajatella myös sitä, mitä tapahtuu tuon työsuhteen jälkeen.
Viime vuosina työsopimuksissa ovat yleistyneet sellaiset velvoitteet, jotka ulottuvat työsuhteen päättymistä pidemmälle.
Näitä ovat esimerkiksi kilpailukieltoon ja houkuttelukieltoon liittyvät ehdot sekä laajat salassapitoehdot, jotka voivat olla voimassa vuosikausia. Myös irtisanoutumisajat voivat olla kuukausien mittaisia.
”Näillä kaikilla asioilla voivat vaikuttaa siihen, miten työllistyy seuraavaan työpaikkaan”, sanoo Viitanen.
Enemmän lomaa ja palkankorotuksia – tästä kaikesta voit neuvotella
Työsopimuksen solmiminen on kahden kauppa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikesta on mahdollista neuvotella lain puitteissa. Tässä kohtaa on siis konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa omiin työehtoihinsa.
Palkan ohella pöydällä voivat olla esimerkiksi etätyömahdollisuudet, mahdollinen ensimmäisen vuoden ylimääräinen vuosiloma, lomaoikeudet, irtisanomisajan pituus, koeajan pituus ja mahdollinen palkankorotus sen jälkeen.
Neuvottelutilanteessa voi myös pyrkiä pääsemään eroon sopimussakkojen kaltaisista erityisen ankarista ehdoista. Viitanen pitää sopimussakkoehtojen yleistymistä työsopimuksissa kehnona kehityksenä, sillä ne koskevat yleensä vain työntekijää.
Sopimussakko on ennalta sovittu rahasumma, joka lankeaa maksettavaksi, jos sopimusta rikkoo – vaikka sen rikkominen ei aiheuttaisi varsinaista vahinkoa. Summat ovat suuria, ja ne voivat vastata esimerkiksi puolen vuoden tai vuoden palkkaa.
Kohtuutonta sopimussakkoehtoa voi olla mahdollista kohtuullistaa jälkikäteen oikeudessa. Riskiä tällaisesta oikeusriidasta ei kuitenkaan kannata ottaa, painottaa Viitanen.
”Jos sitoutuu maksamaan jotain, on hyvä miettiä, onko summa oikeasti realistinen. Itse suosittelen joko neuvottelemaan sakkosumman kohtuulliseksi tai pyrkimään siitä kokonaan eroon.”
Erityinen hälytysmerkki Viitasen mukaan on kirjaus siitä, että mahdolliset riitatilanteet ratkaistaan käräjäoikeuden sijaan välimiesmenettelystä. Tämä kirjaus kannattaa hänen mukaansa neuvotella pois.
Nämä asiat työsopimuksessa on ainakin oltava
Keskellä alkuinnostusta omaa uutta työpaikkaa voi katsoa ruusunpunaisten lasien läpi. Sopimukset solmitaan kuitenkin ennen muuta pahan päivän varalle. Työsopimus on asiakirja, johon palataan heti, jos asiat alkavat mennä pieleen. Mitä omassa työsopimuksessa tulisi siis ehdottomasti olla?
Ensinnäkin työajan tulisi olla tarkasti määritelty. Jos oma työaika on liukuva, siitäkin on hyvä saada sopimukseen tarkka kirjaus. Toiseksi työnkuva olisi hyvä määritellä sopimuksessa siten, että työnantajalla ja -tekijällä on jaettu kuva oikeuksista ja velvoitteista. Pelkkä titteli tai tehtävänimike ei usein ole riittävän tarkka määritelmä, sanoo Viitanen.
Työnkuvan voi määritellä esimerkiksi muutamalla ranskalaisella viivalla pääasiallisista tehtävistä tai erillisellä tarkemmalla työnkuvaliitteellä.
”Jos työnkuvaa ei ole kirjattu lainkaan, voi tulla riitaa siitä, mitä työ sisältää. Yleensä jos ihminen hakee johonkin työhön, hänellä on ajatus siitä, mitä haluaa siellä tehdä.”
Jos omaan työsuhteeseen ei sovelleta jotakin työehtosopimusta, kannattaa olla erityisen tarkkana. Työehtosopimuksista tulevat esimerkiksi yleiskorotukset, oikeus lomarahaan, perhevapaiden palkallisuus, oikeus hoitaa sairasta lasta kotona sekä sairausajan lakisääteistä pidempi palkka.
Lakisääteisesti palkallista sairauslomaa saa vain sairastumispäivältä ja sitä seuraavan yhdeksän päivän ajalta. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että myös ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä on tarkoitus tehdä tulevaisuudessa palkaton, ellei työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa ole toisin sovittu.
Jos työsuhteeseen ei sovelleta työehtosopimusta, näistä asioista tulee siis sopia työsopimuksessa. Tällaisilla työpaikoilla on usein käytössä myös työnantajan sisäinen ohje, jossa linjataan, että työntekijöille myönnetään esimerkiksi lakisääteistä pidempi sairausloma tai palkalliset perhevapaat.
”Työnantajalla on kuitenkin vapaat kädet muuttaa sisäisiä ohjeita ja poistaa sieltä asioita”, sanoo Viitanen. ”Siksi ne on hyvä kirjata työsopimukseen, koska sitä kukaan ei voi muuttaa yksipuolisesti jälkikäteen.”