Päivitettytänään15:36
Euroopan komissio julkisti keskiviikkona suunnitelman Euroopan uudelleen aseistamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Tavoite on, että EU:sta tulee uskottava, itsenäinen toimija puolustuksessa jo vuoteen 2030 mennessä. Rahaa tähän on käytettävissä noin 800 miljardia euroa.
Valkoisen kirjan keskeisenä tavoitteena on myös jatkaa tukea Ukrainalle.
Syy kiireeseen johtuu siitä, että komission saamien tiedustelutietojen mukaan Venäjä voi hyökätä Eurooppaan 3–5 vuoden kuluessa.
Komission virkamieslähde kuvasi keskiviikkona Venäjän uhkaa Euroopalle sellaiseksi, joka ”manifestoituu jo Ukrainassa”.
”Meidän pitää luoda pelotetta Putinille, ja siksi tämän paperin implementointi on tärkeää”, sanoi puolustuskomissaari Andrius Kubilius keskiviikkona komission tiedotustilaisuudessa.
Toinen syy kiireelle on geopoliittisen tilanteen nopea heikkeneminen.
”Yhdysvaltain tukea Euroopalle ei voida pitää varmana”, komission virkamieslähde sanoi keskiviikkona.
Mitä uutta?
Puolustuskomissaari.
Komissaari Andrius Kubilius esitteli keskiviikkona toimittajille komission valkoista kirjaa Brysselissä. Arkistokuva.
KUVA: OLIVIER HOSLET
Keskiviikkona julkistetussa valkoisessa kirjassa ei sinänsä ole mitään uutta. Siinä kuvataan, mitä kyvykkyyksiä Euroopalta puuttuu, kun Yhdysvallat on tähän mennessä kantanut päävastuun vaativien sotilasoperaatioiden toteuttamisesta Euroopan puolustamiseksi.
Parikymmensivuisessa esityksessä ei myöskään esitetty uusia rahoituskeinoja.
Komission mukaan uutta valkoisessa kirjassa on se, että ensimmäistä kertaa komissio yhdistää rahoituksen, kärkihankkeet, puolustusteollisuuden vahvistamisen sekä sääntelyn yksinkertaistamisen.
Uutta on myös haastava tilannekuva ja sen alleviivaaminen, että EU-maiden yhteistyön lisäämisellä unionimaat saavat enemmän aikaan.
EU:n sotilaallisten kyvykkyysvajeiden korjaamiseksi valkoisessa kirjassa esitetään seitsemän keskeistä hanketta, jotka koskevat ilma- ja ohjuspuolustusta, tykistöjärjestelmiä, ammuksia ja ohjuksia, drooneja, sotilaallista liikkuvuutta, AI, kvantti, kyber ja elektronista sodankäyntiä, sekä strategisia mahdollistajia, kuten taistelukykyjä ja kriittistä infraa.
Ilma- ja ohjuspuolustus:
Eurooppa tarvitsee integroidun monikerroksisen ilma- ja ohjuspuolustuksen, joka suojaa kaikenlaisilta ilmauhkilta (risteilyohjukset, ballistiset ja hypersooniset ohjukset, lentokoneet ja miehittämättömät alukset ja laitteet).
Tykistöjärjestelmät:
Eurooppaan pitää saada kehittyneet tulijärjestelmät, joihin kuuluvat moderni tykistö ja pitkän kantaman ohjusjärjestelmät, jotka on suunniteltu suorittamaan tarkkoja, pitkän kantaman iskuja maamaaleihin.
Ammukset ja ohjukset:
Euroopan ulkosuhdehallinnon aloitteen “Ammusohjelma 2.0” pohjalta pitää saada strateginen ammusten, ohjusten ja komponenttien varasto sekä riittävä puolustusteollisuuden tuotantokapasiteetti, samalla pitää varmistaa ammusvarastojen täydennys.
Droonit ja vastadroonijärjestelmät:
EU tarvitsee miehittämättömät järjestelmät, mukaan lukien ilma-, maa-, pinta- ja vedenalaiset ajoneuvot, joita voidaan ohjata etänä, tai jotka toimivat itsenäisesti käyttäen kehittynyttä ohjelmistoa ja sensoreita sekä parantavat näiden teknologioiden mahdollistamia kykyjä.
Sotilaallinen liikkuvuus:
EU:hun pitää saada koko unionin laajuinen verkosto maareittejä, lentokenttiä, satamia ja tukielementtejä ja -palveluja, jotka mahdollistavat joukkojen ja sotilasvarusteiden saumattoman ja nopean kuljetuksen EU:n ja kumppanimaiden välillä.
AI, kvantti, kyber- ja elektroninen sodankäynti:
Eurooppaan tarvitaan puolustussovellukset, jotka käyttävät sotilaallista tekoälyä ja kvanttilaskentaa. Lisäksi tarvitaan EU:n laajuiset kehittyneet elektroniset järjestelmät, jotka on suunniteltu suojaamaan ja varmistamaan elektromagneettisen spektrin esteetöntä käyttöä maa-, ilma-, avaruus- ja merivoimille sekä operaatioille.
Lisäksi järjestelmiä tarvitaan tukahduttamaan, häiritsemään ja estämään vastustajan elektromagneettisen spektrin käyttöä ja suojaamaan kyberavaruudessa toimimisen vapautta sekä varmistamaan kyberkyvykkyyksien esteetöntä käyttöä. Myös puolustuksellisia ja hyökkäyksellisiä kyberkyvykkyyksiä tarvitaan kyberavaruuden suojelun ja toimintavapauden varmistamiseksi.
Strategiset mahdollistajat ja kriittisen infran suojaus:
Näihin kuuluvat strategiset ilmakuljetukset sekä ilmatankkauslentokoneet, tiedustelu ja valvonta sekä merialueiden ja avaruuden suojaus, samoin kuin muut turvalliset viestintäresurssit sekä sotilaallinen polttoaineinfrastruktuuri.
Suomi ja muut EU:n Venäjän vastaiset rajamaat saivat valkoiseen kirjaan erityismaininnan EU:n itärajan puolustamisen tärkeydestä eli niin sanotun ”itärajakilven”.
Itärajakilpiprojektissa osa jäsenmaista voisi perustaa integroidun maarajan hallintamekanismin Venäjän ja Valko-Venäjän hyökkäyksiä ja hybridihyökkäyksiä vastaan.
Valkoisessa kirjassa todetaan, että hanke voi sisältää kattavan yhdistelmän erilaisia fyysisiä esteitä, infrastruktuurin kehittämistä sekä moderneja valvontajärjestelmiä.
Suomen toive
Suomen ajama muutos.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoi aiemmin Brysselissä, että Suomi ja jotkut muut jäsenmaat ajavat alijäämähöllennysten vertailuvuodeksi vuotta 2021. Arkistokuva.
KUVA: KIMMO HAAPALA
Rahaa Euroopan aseistamiseksi vuoteen 2030 mennessä on tulossa arviolta 800 miljardia euroa.
Keskeisenä rahoituskeinona komissio on esittänyt jo aiemmin 150 miljardin yhteisvelkaan perustuvaa Safe-rahoitusvälinettä, josta jäsenvaltioille voidaan myöntää lainaa yhteisten puolustusinvestointien tukemiseksi.
Väline mahdollistaa yhteishankinnat sekä yhteiset kehityshankkeet, jotka keskittyvät seitsemään kriittiseen kyvykkyysalueeseen.
Komissio on esittänyt toiseksi rahoituskeinoksi kansallisen poikkeuslausekkeen soveltamiseen joustoa.
Käytännössä se tarkoittaa niin sanotun alijäämäsäännön joustamista, jolla voitaisiin nostaa neljän vuoden aikana jäsenmaiden puolustusmenoja 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Koko EU-tasolla summan arvioidaan olevan 650 miljardia euroa.
Suomen kannalta oli huolestuttavaa, että komission aiemmissa suunnitelmissa alijäämän vertailuvuodeksi oli esitetty vuotta 2023, jolloin Suomi investoi paljon puolustukseen.
Käytännössä vuosi 2023 olisi tarkoittanut, että Suomella ei olisi ollut varaa investoida puolustusmenoihin yhtä paljon kuin jos vertailuvuodeksi olisi otettu aiemmat vuodet.
Keskiviikkona julkistetussa valkoisessa kirjassa vertailuvuodeksi on asetettu Suomen toiveiden mukaisesti vuosi 2021. Se mahdollistaa suuremmat puolustusinvestoinnit ilman vaaraa joutua komission ”tarkkailuluokalle”.
Puolustuksen rahoituskeinoihin kuuluvat myös jo olemassa olevien EU:n tukivälineiden käyttö, kuten käyttämättömien aluekehitysrahojen käytön puolustukseen.
Muita rahoituskeinoja ovat Euroopan investointipankin lisäpanostukset sekä yksityisen pääoman käytön lisääminen puolustusinvestointeihin.
Puolustusteollisuus sotavalmiuteen
Komission mukaan eurooppalaisen puolustusteollisuuden pitää siirtyä rauhanajan valmiudesta sotavalmiuteen.
Siihen siirtyminen vaatii useita toimia, kuten teollisen kapasiteettien kasvattamista esimerkiksi yhteishankinnoilla ja pitkillä tilaussopimuksilla.
Keskeistä on myös eurooppalaisten yhteismarkkinoiden syventäminen, säätelyn yksinkertaistaminen ja tutkimus- ja kehitystoiminnan lisääminen.
150 miljardin euron lainarahalla rahoitettavat yhteishankkeet ovat avoimia vain EU-maiden puolustusteollisuudelle sekä niille kolmansille maille, jotka ovat tehneet puolustussopimuksen EU:n kanssa.
Komission mukaan lainan hakijoita pitää olla vähintään kaksi, ja ainakin yhden pitää olla EU-maa. Kumppanimaana voi olla esimerkiksi Ukraina, tai jokin muu kolmas maa – tietyin edellytyksin.
Lisäksi vähintään 65 prosenttia yhteishankintatuotteiden kuluista pitää käyttää EU:ssa Norjassa ja Ukrainassa.
Suosi eurooppalaista
Komissio esittää, että jos yhteishankkeissa on puolustusjärjestelmiä, joille ei ole saatavilla kohtuuhintaista EU-ratkaisua, jäsenvaltioiden pitäisi käynnistää vastaavien eurooppalaisten teknologioiden ja kykyjen kehittämistä.
Suosi eurooppalaista -lähestymistapa sulkee ulos Yhdysvallat, Iso-Britannian ja Turkin, elleivät ne tee erikseen puolustussopimusta EU:n kanssa.
Kubilius muistutti keskiviikkona, että EU on valmis tekemään uusia puolustussopimuksia.
”Ketään ei ole suljettu pois”, Kubilius sanoi.
Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas puolestaan korosti, että esimerkiksi Ison-Britannian kanssa ollaan valmistelemassa puolustussopimusta, joka on hänen mukaansa toivottavasti valmis toukokuussa.
150 miljardin euron lainaelementin ulkopuolelle jäävät myös hankkeet, joissa kolmannella maalla, esimerkiksi Yhdysvalloilla on ”suunnitteluetuoikeus”, joka voi koskea tiettyjä komponentteja tai rajoituksia.
Tämä rajoitus sulkee esimerkiksi Yhdysvaltojen Patriot ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmän sekä ja muut USA:n asejärjestelmät, joihin heillä on käyttörajoituksia.
EU:n jäsenvaltiot lopulta päättävät, mitkä Euroopan laajuiset puolustusprojektit käynnistetään ja mikä toteutusmuoto niihin valitaan.
Puolustuskomissaari Kubiliuksen mukaan ensimmäiset hankkeet voitaisiin hyväksyä jo kesään mennessä.