Tänään21:00
Tätä on jo odotettu. Parin viikon päästä Suomen ja Ruotsin välinen uusi sähkön siirtolinja – Aurora-linja – yhdistetään fyysisesti toisiinsa Ruotsin Ylitorniossa.
Kyseessä on eittämättä tämän vuosikymmenen tärkein uusi rajasiirtoyhteys Suomen ja Ruotsin välillä.
Lopullisesti reilut 300 miljoonaa euroa maksava sähkölinja valmistuu ensi syksyn aikana ja se lisää sähkönsiirtokapasiteettia Suomesta Ruotsiin noin 900 megawatilla ja Ruotsista Suomeen noin 800 megawatilla. Käytännössä Suomi saa lisätehoa Ruotsista lähes yhden Olkiluoto 1 ydinvoimalaitoksen verran.
Pohjois-Ruotsissa on varaa
Asian merkitystä ei pidä vähätellä. Pohjois-Ruotsissa eli Ruotsin SE1-alueella on vesi- ja tuulivoimatuotantokapasiteettia tuhansia megawatteja. Viime vuonna alue tuotti sähköä 25 terawattituntia eli laskennallisesti yli 30 prosenttia Suomen tarpeesta. Ja resursseja alueella on suurempaankin tuotantoon.
Tällä hetkellä Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirtokapasiteetti on noin 2 500 megawattia, mutta vuoden lopussa valmistuva Aurora-linja kasvattaa kapasiteetin 3 300 megawattiin.
Tämä parantaa merkittävästi pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimintaa ja tuo Suomen ja Ruotsin sähkönhintoja ja erityisesti Pohjoisen Ruotsin ja Suomen sähkönhintoja lähemmäksi toisiaan. Muutos hyödyttää erityisesti suomalaisia kuluttajia.
SE1-alueella pörssisähkön veroton keskihinta oli viime vuonna 2,5 senttiä , kun se Suomessa oli 4,56 senttiä kilowattitunnilta. Kuluvan vuoden alun keskihinta on pörssisähkössä ollut Pohjois-Ruotsissa vajaa 1,7 senttiä ja Suomessa 5,1 senttiä kilowattitunnilta.
Maksu tästä kehityksestä menee länsinaapurille.
Suomeen tulee siten tarjolle entistä enemmän halpaa sähköenergiaa, jota erityisesti Ruotsissa tehdään vesivoimalla. Näin sähköä on jatkossa tarjolla selvästi enemmän kuin nyt, jolloin Suomen sähköjärjestelmän käyttövarmuus myös lisääntyy.
Suomen hintavolatiliteetti voi rauhoittua
Suurempi vesisähkön tarjonta hillitsee ehkä myös Suomen sähkönhinnan valtavaa volatiliteettia eli vesisähköllä pystytään paremmin vastaamaan jatkuvasti muuttuviin tuuliolosuhteisiin.
Maksu tästä kehityksestä menee länsinaapurille, koska lisääntynyt kysyntä nostaa automaattisesti SE1-alueen hintoja – toki maltillisesti. Pohjois-Ruotsin kulutus suhteessa tuotantoon on vaatimatonta, jota akkujätti Northvoltin konkurssi edelleen korostaa.
Maltillinen hintamuutos tapahtui myös Suomessa, kun Suomen ja Viron siirtoyhteydet paranivat. Baltian maat hyötyivät pohjoisen halpasähköstä.
Sähkönsiirron pullonkaulojen vuoksi Suomessa hintataso nousi, kun Suomi oli moneen otteeseen enemmän samaa hinta-aluetta Baltian kuin Pohjois-Ruotsin kanssa. Aurora-linja tuo tähän muutoksen.
Kirjoittaja on Kauppalehden pääkirjoitustoimittaja.