Eilen21:00
Suomalaiset kotitaloudet kuluttavat sähköä kuin viimeistä päivää, eikä se ole hyvä juttu. Käytämme sähköä lähes kolme kertaa EU-keskiarvoa enemmän. Suomessa käytettiin sähköä EU-maista eniten asukasta kohti laskettuna – 4,1 megawattituntia eli 4100 kilowattituntia. Vain Ruotsi on meitä lähellä 3,9 megawattitunnilla.
Eurostatin uudetkin tilastot kertovat toki mennyttä saagaa, mutta suuria muutoksia suomalaisten sähkönkäytössä ei viime vuosina ole tapahtunut. Suomessa sähköistyminen on jo pitkällä ja siirtymä puhtaaseen energiantuotantoon tehty.
Tämä on yksi kestävän kasvun kivijaloista Suomelle, kuten energiajätti Vattenfall uudessa sähkömarkkinakatsauksessaan visioi.
Siviili-infraa tuhotaan surutta
Asiassa on kuitenkin ikävä kääntöpuoli. Venäjä käy jo neljättä vuotta aloittamaansa sotaa Ukrainassa. Jos ja kun sota joskus loppuu, varoitukset pitkin Eurooppaa ovat raikuneet siitä että Ukrainan jälkeen Venäjän tähtäimessä muutaman vuoden kuluessa yhteenotto jonkin Nato-maan kanssa.
Olivatpa varoitukset ylimitoitettuja tai ei, ne koskettavat myös Suomea. Siitä hyvä esimerkki on Petteri Orpon (kok) hallituksen esitys Suomen puolustusbudjetin radikaalista kasvattamisesta usealla miljardilla eurolla, jolla varaudutaan idästä tulevaan uhkaan.
Venäjän häikäilemätön siviili-infrastruktuurin ja energiahuollon pommitus Ukrainassa kertoo konkreettisesti, miten varautuminen koskettaa kriiseissä ja sodassa koko yhteiskuntaa.
Siksi se, että sähköllä on jo nyt suurempi rooli energialähteenä kuin valtaosassa muita EU-maita, nostaa selvästi Suomen riskejä kriisitilanteessa.
Huoltovarmuuskeskus arvioi jo muutama vuosi sitten, että vaikka öljyn ja kaasun käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa on oleellisesti vähentynyt, niiden merkitys huoltovarmuuden varapolttoaineena on jopa kasvamassa lähivuosina.
Energiapaletti oli aiemmin monipuolisempi
Tämä sama ongelmatiikka koskee nyt myös kivihiilen käytön loppumista. Suomen energiahuoltovarmuuden valtti on aiemmin ollut monipuolisuus, kun sähköä ja lämpöä on tehty fossiilisilla polttoaineilla turpeesta kivihiileen, biopohjaisella puuhakkeella, energiapuilla, ydin- ja tuulivoimalla sekä vesi- ja aurinkovoimalla.
Turpeen osalta keskustelu jäi lähtötelineisiin.
Nyt tämä paletti on tapahtuneen energiamurroksen vuoksi selvästi kaventunut ilman, että asiasta on käyty laajaa poliittista keskustelua. Turpeen osalta keskustelu jäi lähtötelineisiin. Suomen geopoliittinen asema on kuitenkin aivan toinen kuin viisi vuotta sitten.
Nyt viimein olisi uuden keskustelun ja uusien päätösten aika huolto- ja kriisivalmiuden parantamisesta.