Venäjä|Venäjän mediassa varoitellaan, että Suomi tahtoo tehdä itärajasta miinakentän. Samaan aikaan rajan avautumisesta kirjoitellaan toiveikkaasti.
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Venäjän mediassa leviää väite, jonka mukaan Suomen irtautuminen Ottawan sopimuksesta voi johtua sen halusta luoda maiden väliselle rajalle ”miinakenttien linja”.
Väite perustuu venäläisen politiikan tutkija Konstantin Hudolein kommenttiin suositulla Kremlin kontrolloimalla uutissivustolla.
Venäjä ei ole liittynyt Ottawan sopimukseen ja käyttää miinoja sodassaan Ukrainassa.
Samaan aikaan Venäjän mediassa kirjoitellaan toiveikkaasti Suomen ja Venäjän välisen rajan mahdollisesta avautumisesta vuoden 2025 lopulla.
Venäjän mediassa on kuluneella viikolla levitetty väitettä, jonka mukaan Suomen irtautuminen Ottawan jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta johtuisi Suomen vallanpitäjien halusta tehdä maiden välisestä rajasta miinakenttä.
”Suomea epäillään halusta luoda miinakenttä Venäjän rajalle”, kirjoitti Lenta.ru -verkkolehti varhain perjantaina. Lenta on yksi Venäjän suosituimmista uutissivustoista ja Kremlin kontrolloima media.
Kyseisen epäilyn takana on venäläinen politiikan tutkija Konstantin Hudolei. Hudolei on Pietarin valtionyliopiston kansainvälisten suhteiden Eurooppa-tutkimuksen johtaja ja Venäjän kansainvälisten asioiden neuvoston jäsen.
Kommentti liittyy Suomen ilmoitukseen aloittaa irrottautuminen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Hudolein kommentteja julkaistiin Lentan laajassa jutussa, jonka otsikko kuuluu ”He valmistautuvat sotaan”.
”He” tarkoittaa suomalaisia.
Tarkalleen Hudolein kommentti kuuluu: ”Siinä tapauksessa Venäjän ja Suomen rajalle voi ilmestyä miinakenttien linja”.
Jutussa käydään pitkästi ja numeroin läpi Suomen, ennen niin hyvän naapurin, liittymistä Natoon sekä ”Euroopan taisteluvalmiimman armeijan” sotilaallista vahvuutta ja bunkkeriverkostoa. Viimeisimpänä tarkastellaan päätöstä nostaa puolustusmenoja.
Hudolein kommenteista ja mahdollisista ”kielletyistä miinoista” ja ”miinakentistä” ovat tämän jälkeen puhuneet muun muassa samaan mediaryhmään kuuluva Gazeta.ru sekä venäläinen uutisportaali OSN-media.
Johtopäätös ”miinakenttien linjasta” vaikuttaa Hudolein omalta, eikä sitä jutussa perustella sitaattia enempää.
Miinakenttäväitteistä on uutisoinut aiemmin Ilta-Sanomat.
Venäjäkään ei ole liittynyt jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Kuva: Matti Björkman / Lehtikuva
Venäläismedian jutuissa mainitaan esimerkiksi, että naapurimaa Norja on kritisoinut Suomen miinapäätöstä.
Miinahuoli on Venäjältä sinänsä erikoista, sillä maa ole itsekään liittynyt Ottawan sopimukseen. Se käyttää parhaillaan jalkaväkimiinoja sodassaan Ukrainassa, ja juuri tällä uhalla Suomi perustelee sopimuksesta irrottautumista.
Venäjään kohdistuvasta miinauhasta ja Suomen ”sotapsykoosista” kertovissa jutuissa näitä seikkoja ei mainita.
Miinakysymykseen ja Suomen uhkaan sekoittuvat Venäjän mediassa ja viranomaisten puheissa myös kysymykset väitetystä Venäjä-vihasta sekä, ehkä hieman yllättäen, suljetusta itärajasta.
Itärajan avaamisesta on viime päivinä jaettu Venäjän mediassa varsin toiveikkailta kuulostavia uutisia. Ilta-Sanomien juttuun pohjautuvien tietojen mukaan raja voisi alkaa avautua tämän vuoden lopulla.
Huomiota ovat saaneet myös tasavallan presidentti Alexander Stubbin puheet valmistautumisesta siihen, että suhteita Venäjään on jossain vaiheessa alettava avaamaan.
Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova esitti tällä viikolla uutistoimisto Tassin mukaan, että sanojen lisäksi Suomen tulisi tehdä konkreettisia tekoja, jos se tahtoo parantaa suhteitaan Venäjään.
Zaharova kehotti Suomea lopettamaan venäjänvastaiset narratiivit ja avaamaan ”laittomasti suljetun” rajan.
Myös politiikan tutkija Hudolei arvioi, että kahdenvälisten suhteiden osittaista palauttamista ja itärajan avaamista voidaan odottaa sotatoimien hiljennyttyä.
”Jos sotatoimet [Ukrainassa] loppuvat, Suomen ja Venäjän välisen rajan avaamisesta ja rajoitusten löysäämisestä tulee mahdollista”, Hudolei arvioi.
Hän myöntää kuitenkin odottavansa Suomelta tämän suhteen ”hyvin, hyvin pidättyväistä asennetta”.