Tänään6:30
EU:n ulkomaankauppaministerit kokoontuvat maanantaina Luxemburgissa pidettävään ylimääräiseen ministerikokoukseen keskustelemaan siitä, millä keinoin EU:n pitäisi vastata Yhdysvaltain asettamiin tulleihin.
Suomea kokouksessa edustaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio (ps), joka pitää USA:n tulleja ”valitettavina ja vahingollisina”, myös Suomelle.
Maanantaina pidettävän kokouksen ykköstavoite on, että EU olisi yhtenäinen.
Trump on jo määrännyt EU:lle 25 prosentin teräs- ja alumiinitullit sekä autotullit. Niiden lisäksi Trump ilmoitti viime viikolla uusista 20 prosentin tuontitulleista EU:lle.
EU:n yhtenäisyyttä haastaa se, että tullit iskevät 27 jäsenmaahan eri lailla, samoin kuin EU:n asettamat vastatullit.
Komissio on kertonut jo aiemmin teräs- ja alumiinitullien vastatullien kohteista. Aiempin tietojen mukaan vastatullit kohdistuisivat muun muassa amerikkalaisiin viskeihin, Levi’s-farkkuhin ja Harley Davidson -moottoripyöriin.
Maanantaina selviää, mitkä tuotteet teräs- ja alumiinitullien vastatulleihin lopulta kuuluvat. Niiden hyväksymisestä on tarkoitus äänestää tiistaina.
Jäsenmaista etenkin Ranska on vaatinut, että amerikkalaiset viskit jätettäisiin EU:n vastatullien ulkopuolelle, jotta Trump ei rankaisisi ranskalaisia viinejä 200 prosentin lisätulleilla, kuten hän on jo uhannut.
Komission linjana on, että vastatullien pitää olla oikeudenmukaisia. Linjaa kuvaa sanomalla, että ”kaikkia pitää sattua yhtä paljon”.
Asiasta tietävät lähteet arvioivat Kauppalehdelle, että EU:n asettamat teräksen ja alumiinin vastatullit ”eivät varmaan Suomen asemaa heikennä”.
Myös tuoreimpien vastatullitoimien suhteen EU-maissa on jo syntynyt jakolinjoja sen suhteen, kuinka tiukka linja Yhdysvaltain suhteen pitää ottaa. Etenkin Italia ja Espanja kehottavat välttämään yhteenottoa USA:n kanssa, kun taas Saksa ja Ranska vaativat tiukempaa linjaa.
EU:n yhtenäisyys repeää myös siinä tapauksessa, jos jäsenmaat alkavat neuvotella kahdenvälisiä sopimuksia Trumpin kanssa, kuten esimerkiksi Italia näyttää haluavan tehdä.
EU vai Suomi?
EU:n yhtenäisyys ei ole helppoa poliittisesti myöskään jäsenmaiden sisällä. Esimerkiksi Suomessa elinkeinoministeri Wille Rydman (ps) ehti jo perätä kahdenvälisiä tullineuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa, kun taas pääministeri Petteri Orpo (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) painottavat kauppaneuvotteluja EU-tasolla, koska kauppasopimukset kuuluvat EU:n toimivaltaan.
Toki Suomi käy myös kahdenvälisiä neuvotteluja Yhdysvaltain kanssa, esimerkiksi jäänmurtajista, joiden neuvottelujen toivotaan tullisodasta huolimatta etenevän.
Yhdysvaltain asettamat tullit lisäävät kuitenkin mahdollisten jäänmurtajakauppojen kustannuksia.
Kiina-politiikka tärkeää
Yhdysvaltain jo aiemmin päättämät teräs- ja alumiinitullit voivat rokottaa Suomea myös Kiinan kautta, itseasiassa enemmän kuin mikä USA:n tullien vaikutus suoraan Suomeen on.
Suomalaistaustaisilla teräsyhtiöillä Outokummulla ja SSAB:llä on tuotantolaitoksia Yhdysvalloissa, mikä voi jopa parantaa yhtiöiden markkina-asemaa.
Uhkana on kuitenkin Kiina, jota kohtaan Trumpilla on ankara tariffilinja.
Nyt on pelkona, että Kiina työntää entistä enemmän halpaa terästä Euroopan markkinoille.
EU:n kauppapoliittisista neuvotteluista vastaava komissaari Maroš Šefčovič on vieraillut sekä Washingtonissa, että Pekingissä.
Maanantaina hän aikoo kertoa EU:n kauppaministereille neuvotteluistaan amerikkalaisten kanssa, ja myös Kiinan vierailunsa tuloksista eli EU:n ja Kiinan kauppasuhteiden tilanteesta.
Suomelle on tärkeää, että Kiina-suhteet hoidetaan niin, ettei Aasian jätti ala dumppaamaan enempään halpaa terästään Eurooppaan, mikä on ollut EU:lle ongelma jo ennen nykyistä tullisotaa.
Lähteiden mukaan Suomelle olisi haitallista joutua ”kahden rintaman taisteluun” Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa, koska teräs on Suomelle tärkeä tavarakaupan vientiryhmä, ja siksi Suomi yrittää vaikuttaa siihen, että EU pelaa mahdollisimman taitavasti tämän kahden rintaman taistelun.
Neuvotteluratkaisuun pyritään
EU:n kauppaministerit ottavat maanantaina kantaa myös Eurooppaan kohdistuviin uusiin 20 prosentin tulleihin.
Komissio on korostanut neuvotteluratkaisua, mutta on samalla valmis tiukkoihin vastatoimiin, jos Yhdysvallat ei suostu neuvotteluihin.
Suomi on tukenut komission neuvottelulinjaa sekä näkemystä, että Yhdysvalloille asetettavilla vastatoimien kanssa ”ei kannata hosua”.
Tärkeintä on, että kauppasota vältettäisiin neuvottelemalla ja päästäisiin transatlanttista vapaakauppaa parhaiten edistävään ratkaisuun, ja huomioitaisiin se, että Yhdysvaltojen ja Euroopan kauppa ja turvallisuus kytkeytyvät yhteen.
Kauppalehden tietojen mukaan mahdollisten vastatoimien osalta Suomi on pitänyt komission suuntaan esillä etenkin sitä, että teknologiayhteistyön Yhdysvaltain kanssa pitäisi jatkua.
Suomi ei halua, että meille tärkeät kvanttiteknologia, verkot ja komponentit joutuvat tariffitoimenpiteiden kohteiksi.
”Suomelle on haastavaa, jos esimerkiksi komponenttien tuontia Yhdysvalloista vaikeutetaan”, neuvotteluista tietävä lähde kertoo.
Monia muita Euroopan maita vahvemmin digitalisoituneelle Suomelle olisi myös ongelmallista, jos Yhdysvaltain vastatulleihin otettaisiin mukaan digitaaliset palvelut, kuten on jo väläytetty.