Yksityiseen viestintään halutaan kajota sekä EU- että Suomen perustuslain tasolla.
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
EU-komissio käynnisti ProtectEU-hankkeen, joka mahdollistaisi yksityisen pikaviestinnän salakuuntelun ilman rikosepäilyä.
Hanke heikentäisi todennäköisesti pikaviestipalveluiden käyttämää vahvaa päästä päähän -salausta.
Samaan aikaan Suomessa selvitetään perustuslain muuttamista tavalla, jossa kajotaan yksityiseen viestintään rikostorjunnan tehostamiseksi.
Sekä EU:ssa että Suomessa on vireillä hankkeita, jotka mahdollistavat ihmisten yksityisen pikaviestinnän salakuuntelun myös ilman rikosepäilyä.
EU-komissio käynnisti 1.4. ProtectEU-nimisen hankkeen, jonka tarkoitus on parantaa EU:n sisäistä turvallisuutta. Siihen kuuluu muun muassa Europolin laajentaminen laajaksi operatiiviseksi viranomaiseksi.
EU:n uhkakuviksi on listattu muun muassa järjestäytynyt rikollisuus sekä terrorismi sekä riskit, joita lapset ja nuoret kohtaavat verkossa. Yksi osa hanketta on ”luoda suunnitelma teknologioille, joilla viranomaiset voivat päästä laillisesti tietoihin käsiksi”.
Tarkempia yksityiskohtia komission hankkeesta ei ole vielä tiedossa. Nykyiset pikaviestimet käyttävät vahvaa päästä päähän -salausta, joka estää kolmansia osapuolia seuraamasta viestintää. Kyse olisi mitä todennäköisimmin salauksen heikentämisestä takaovi luomalla tai vaihtoehtoisesti viestinnän sisällön tarkastelu päätelaitteella ennen sen lähettämistä tai vastaanottamisen jälkeen.
Englanniksi end to end encryption, lyhennetään toisinaan E2EE.
Viestinnän salaava tekniikka, joka mahdollistaa sen, että viesti on vain lähettäjän ja vastaanottajan luettavissa.
Estää ”välimiehiä” lukemasta viestintää – näitä voivat olla muun muassa sovelluksen tekijä, teleoperaattorit, verkkorikolliset, poliisi tai tiedustelupalvelut.
Viestit salakirjoitetaan ja puretaan salausavaimella, joka on vain keskustelun osapuolten laitteissa, ei esimerkiksi palveluntarjoajan palvelimella.
Päästä päähän salattuja viestipalveluita ovat muun muassa WhatsApp, iMessage, Google Meet, Signal, kahdenkeskiset Facebook Messenger -keskustelut sekä uuden rcs-standardin mukaiset tekstiviestit.
Tekstiviestit tai sähköposti eivät ole päästä päähän salattuja. Sitä eivät ole myöskään oletusasetuksin käytetty Telegram, sms-tekstiviestit, mms-multimediaviestit tai Facebook Messenger -ryhmäkeskustelut.
Samansisältöistä lakia on yritetty ajaa EU:ssa läpi jo useita kertoja. CSAM- eli CAM-lain oli määrä estää lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa tunnistamalla kansalaisten laitteilta lähetettävää laitonta materiaalia. Jos ehdotus olisi toteutunut, kaikki puhelimella lähetettävä video- ja kuvamateriaali olisi käyty automaattisesti läpi ilman erillistä rikosepäilyä.
Lakiesityksen vastustajat alkoivat käyttää laista nimeä Chat control, mikä viittaa yksityiskeskustelujen seuraamiseen.
Kriitikoiden mukaan lailla olisi luotu puhelimiin ja tietokoneisiin pysyvä takaovi, joka olisi mahdollistanut muun muassa itsevaltaisille maille laajan kansalaistensa tarkkailun. He ovat myös huomauttaneet, että viestinnän salaus on hyvin suoraviivainen asia: se joko on olemassa tai sitten ei.
Viime vuonna Unkarin ajama lakiesitys kaatui, sillä se ei saanut EU-maiden enemmistöä taakseen. Suomessa hanke kaatui eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.
Unkarin lakialoitteessa puolestaan oli kyse Espanjan aikaisemmin ajaman lain uudelleenlämmittelystä.
ProtectEU-hankkeesta kertoi aikaisemmin AfterDawn.
Lue lisää: Kiistelty ”puhelimien urkintalaki” tyrmättiin valiokunnassa – käsittely eduskunnassa jatkuu
Lue lisää: Eduskunnassa tehdään kauaskantoinen päätös – Petteri Järviseltä täystyrmäys
Samaan aikaan Suomessa selvitetään, tulisiko perustuslakia muuttaa niin, että se mahdollistaisi kansalaisten entistä tehokkaamman seurannan rikostiedustelun sekä siviili- ja sotilastiedustelun keinoin. Selvitys on kirjattu hallitusohjelmaan.
Parhaillaan työtään tekee hallituksen asettama parlamentaarinen ohjausryhmä, jonka on määrä tukea perustuslakiin tehtäviä muutoksia selvittävää oikeusministeriön työryhmää. Työryhmä istuu marraskuun loppuun asti.
Perustuslakiin tehtävät tarkistukset koskisivat 10. pykälää, jossa turvataan kansalaisten yksityiselämä, kunnia ja kotirauha. Lain mukaan myös kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.
Lue lisää: Hallitus pohtii perustuslain muuttamista – taustalla turvallisuussyyt
Hanke liittyy sisäministeriössä valmisteltavaan hallituksen esityksestä tehtävään poliisilain muutokseen. Siinä luotaisiin poliisille rikostiedustelusäännökset, jotka mahdollistavat tiedonhankintakeinojen käytön nykyistä varhaisemmassa vaiheessa uhkaperusteisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että konkreettista ja yksilöityä rikosepäilyä ei tarvitse olla.
Esitys poliisilain muutoksesta on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2025. Hankkeen toimikausi päättyy toukokuussa 2026.
Kyse on laajemmasta kansainvälisestä trendistä. Apple ei enää tarjoa Britanniassa iCloud-palvelussaan korkeinta turvatasoaan Advanced Data Protectionia uusille asiakkaille hallituksen tietopyyntöjen vuoksi. Myös nykyiset käyttäjät saattavat menettää sen.