Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) lakiesitys datakeskusten ja kaivosten sähkötuen poistamisesta tyrmistytti elinkeinoelämän täysin.
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Hallitus suunnittelee datakeskusten ja kaivosten sähköveron nostamista, mikä on saanut ankaraa kritiikkiä elinkeinoelämältä.
Esimerkiksi Google varoittaa, että veronkorotus voi vaarantaa yhtiön kaksi suurta investointia Suomeen.
Elinkeinoelämän mukaan lakiehdotus uhkaa Suomen mainetta vakaana ja investoinneille houkuttelevana maana.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) aikomus nostaa datakeskusten ja kaivosten sähköveroa on saanut tyrmäävän vastaanoton elinkeinoelämältä.
Purra laittoi lausuntokierrokselle hallituksen esityksen, jonka mukaan kaivokset ja datakeskukset maksaisivat jatkossa nykyistä enemmän sähköstään, kun niiltä poistetaan verotuki.
Niiden käyttämän sähkön vero korotettaisiin alemmasta sähköveroluokasta (0,05 senttiä kilowattitunnilta) yleiseen sähköveroluokkaan (2,24 senttiä).
Muutos olisi siis 44-kertainen.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) lakiehdotus keräsi murskaavan kritiikkiryöpyn elinkeinoelämältä. Kuva: Mikko Stig
Lakiesitys saa elinkeinoelämältä poikkeuksellisen murskaavaa kritiikkiä. IS:n selvityksen mukaan 118 lausunnosta vain muutama tukee hallituksen esitystä.
Jos ehdotus toteutuu, Suomen maine vakaana ja investoinneille houkuttelevana maana uhkaa särkyä, useat elinkeinoelämän toimijat sanovat.
Datakeskusjätti Google uhkaa, että sähköveron nosto voisi peruuttaa yhtiön kaksi suurta investointia Suomeen. Haminassa datakeskusta pyörittävä Google on jo ostanut maata pohjoisesta.
– Google ei ole vielä tehnyt investointipäätöstä Kajaanin ja Muhoksen tonttien osalta. Globaalina yrityksenä hallinnoimme suurta määrää datakeskusprojekteja kaikkialla maailmassa ja teemme investointipäätökset useiden vertailutekijöiden perusteella, joista sääntelyn vakaus ja ennustettavat toimintaolosuhteet ovat tärkeimpien joukossa, Google kirjoittaa lausunnossaan.
Miltei kaikki elinkeinoelämän toimijat sanovat, että investoinnit Suomeen voivat pysähtyä lakiehdotuksen toteutuessa.
– Katsomme, että hallituksen esittämä veronkorotus uhkaa pysäyttää datakeskusinvestoinnit Suomeen. Siten on suuri riski, että esitys heikentäisi Suomen talouskasvua, työllisyyttä ja verotuloja, Vaasan Sähkö lausuu.
Googlella on datakeskus Haminassa entisessä paperitehtaassa. Sitä on laajennettu jo useita kertoja. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Ehdotus lakiluonnoksesta lähti lausunnoille viime viikon keskiviikkona, ja aikaa lausuntojen antamiselle oli vain viikko.
Hallitusta on aiemminkin kritisoitu siitä, että lakiehdotuksia laitetaan lausuntokierrokselle kiireessä ja liian lyhyellä lausuntoajalla.
ElinkeinoelämäN mukaan lakiehdotus olisi nyt tehty kiireessä ja ilman riittäviä vaikutusarvioita tai analyysiä.
”
Muutos merkitsee täyskäännöstä politiikkaan, jonka tarkoituksena on ollut nimenomaan luoda Suomesta kilpailukykyinen toimintaympäristö datakeskuksille.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK syyttää hallitusta huonosta lainvalmistelusta. Sen mukaan myös lausuntoaika on poikkeuksellisen lyhyt.
– Tätä on syytä pitää hyvän lainvalmistelukäytännön vastaisena, EK kirjoittaa lausunnossaan.
Säästöpaineissa kärvistelevä hallitus hakee sähköveromuutoksella kassaansa 58 miljoonan euron lisätuloja vuodesta 2026 alkaen.
Hallitus kokoontuu kasvuriiheensä pääsiäisen jälkeen.
Keskuskauppakamarin mukaan kiireessä tehty lakiehdotus tekee Suomesta veropolitiikaltaan vaikeasti ennakoitavan maan.
– Yritykset edellyttävät toimintaympäristöltään riittävää lainsäädännön ennakoitavuutta. Nyt ehdotettu muutos on tullut täytenä yllätyksenä eikä siihen ole ollut mahdollista varautua. Lisäksi erityisesti datakeskusten osalta muutos merkitsee täyskäännöstä politiikkaan, jonka tarkoituksena on ollut nimenomaan luoda Suomesta kilpailukykyinen toimintaympäristö datakeskuksille, Keskuskauppakamari toteaa.
Myös valtio-omisteinen energiayhtiö Fortum kritisoi lakiesitystä. Se houkutteli Suomeen Microsoftin, joka parhaillaan rakentaa isoja datakeskuksiaan Espooseen, Kirkkonummelle ja Vihtiin.
– Ennakoimattomat verolinjaukset ovat uhka Suomen maineelle vakaana ja ennustettavana toimintaympäristönä. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti myös muihin Suomen kipeästi kaipaamiin teollisiin investointeihin, Fortum kirjoittaa.
Rakennustyömaa Hepokorvessa Espoossa maaliskuussa 2025. Alueelle (ylempänä) on rakenteilla Microsoftin datakeskus, jonka on määrä valmistua vuonna 2027. Kuva: Antti Aimo-Koivisto
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus aikoo ”edistää datakeskuksien sijoittumista Suomeen huomioiden sähköverkkojen liityntämahdollisuudet sekä hukkalämmön hyödyntämisen kaukolämmössä”.
”
Pelkästään spekulaatio ja valmistelu sähköveron nostamisesta on vaurioittanut Suomen mainetta datakeskusten investointikohteena.
Investointeja toivotaan myös itäiseen Suomeen, joka on kärsinyt pahoin itärajan mentyä kiinni. Esimerkiksi Lappeenrannassa iloittiin vastikään Polarnoden aikeista rakentaa iso datakeskus kaupunkiin. Itä-Suomen kunnat ja elinkeinoelämän edustajat tyrmäävätkin hallituksen kaavailut.
Myös Kainuun liitto syyttää hallitusta linjattomuudesta. Brittiläinen datayhtiö XTX on juuri alkanut rakentaa Kajaaniin konesaliaan. Maakuntaliiton mukaan hallitus on vetämässä mattoa itäisen Suomen talouskasvulta, vaikka hallitus on laatinut alueelle oman talousohjelman.
– Pelkästään spekulaatio ja valmistelu sähköveron nostamisesta on vaurioittanut Suomen mainetta datakeskusten investointikohteena, vaikka hallituksen tavoitteena on ollut edistää investointeja maahamme, Kainuun liitto toteaa.
Lausunnoissa nostetaan esiin myös se, että datakeskukset tuottavat sivutuotteena hukkalämpöä, jota voidaan hyödyntää monien kuntien kaukolämmön tuotannossa.
Esimerkiksi Sotkamon kunnan mukaan esitys heikentäisi polttoon perustumatonta lämmöntuotantoa Suomessa.
– Hukkalämmön hyödyntäminen on lisäksi itsessään yksi monista mahdollisuuksista kehittää datakeskuksista uutta liiketoimintaa. Ne kaikki jäävät toteutumatta, mikäli datakeskusinvestoinnit suuntautuvat Suomen ulkopuolelle, mikä myös hallituksen esityksessä todettiin riskinä, Sotkamon kunta toteaa.
Euroopan unioni pyrkii lisäämään omavaraisuutta kaivostoiminnassa ja tekoälyn kehittämisessä. Tällä hetkellä suuri osa tekoälyinnovaatioista sekä mineraaleista ja malmeista tulee Euroopan ulkopuolelta.
Lausunnoissa epäillään, että tästä kehityksestä Suomi voisi pudota, mikäli kaivokset ja datakeskukset joutuisivat maksamaan sähköstään enemmän jatkossa.
Näin Purra vastaa
Ilmaista sähköä datajäteille?
Datakeskuksista on kiistelty näkyvästi viime aikoina sekä Suomessa että maailmalla.
Tekoälybuumi on kasvattanut niiden sähkönkulutusta räjähdysmäisesti, mikä huolestuttaa monia asiantuntijoita.
Heidän mielestään Suomen ei kannata houkutella liki ilmaisella sähköllä maahan liikaa konesaleja, jotka työllistävätkin suhteellisen vähän. Vaarana heidän mukaansa on, että Suomesta tulee alhaisen jalostusasteen banaanivaltio.
Jos datakeskusten sähkönkulutus riistäytyy käsistä, myös kotitaloudet voivat joutua kärsimään, asiantuntijat sanovat.
Datakeskuksia alettiin houkutella Suomeen alennetulla sähköverolla kymmenen vuotta sitten.
Kotitaloudet maksavat sähköveroa 2,24 senttiä kilowattitunnilta (ilman arvonlisäveroa), teollisuus vain 0,05 senttiä.
Esimerkiksi kantaverkkoyhtiö Fingridin entinen johtaja Jukka Ruusunen on hämmästellyt sitä, miksi Suomi maksaa tukia Googlen ja Microsoftin kaltaisille IT-jäteille.
– Minusta alemmalle verokannalle ei enää ole perusteita. Meillä on puhdas sähkö ja se on yksi Euroopan halvimmista. En ymmärrä, minkä takia vielä verokannankin pitäisi olla alempi suurille sähkönkuluttajille, Ruusunen sanoi Ylelle.
Myös Helsingin Sanomat laski, että Suomen valtio tukee teknologiajättien datakeskuksia satojen miljoonien eurojen verohelpotuksilla.
– Verovapautuksen lahjoittaminen datajäteille on kansantaloudellisesti ja moraalisesti kestämätöntä, kun samanaikaisesti nuorilta ja hädänalaisilta leikataan, vihreän siirtymän asiantuntija Juha Solantie sanoi HS:lle.
Datakeskuksia vetää Suomeen tuulivoimalla tuotettava uusiutuva sähkö sekä yhteiskunnan rakentama vakaa siirtoverkko, johon Fingrid aikoo investoida neljä miljardia euroa lisää.
Vihreys on datajäteille tärkeää imagosyistäkin, sillä IT-alan ilmastopäästöt ovat laskemien mukaan ylittäneet jo paljon parjatun lentoliikenteen päästöt.
Maailmalla datakeskuksia on arvosteltu ankarasti myös niiden runsaasta vedenkäytöstä. Brittilehti Guardian kertoi juuri Microsoftin, Googlen ja Amazonin kohtaamasta vastustuksesta kuivuudesta kärsivillä alueilla.
Suomen valttina onkin viileä ilmasto, jolloin datakeskusten IT-laitteistojen jäähdytykseen voidaan veden sijaan käyttää ulkoilmaa.
Valiovarainministeri Riikka Purra (ps) puolusti sähkötuen poistoa mielipidekirjoituksessaan Kauppalehdessä. Hänen mukaansa hallituksen linjaamien muutosten perusteina ovat sähkön riittävyys ja hinta.
Purran mukaan Suomi säilyy houkuttelevana maana ”ylimääräisen verotuen” poistamisen jälkeenkin. Hän huomautti myös, että Ruotsi poisti datakeskustensa verotuen vuonna 2023, kuten Norjakin on tehnyt.
– Suomen sähkövero korkeammassa luokassa on selvästi alempi kuin Ruotsissa. Suomen verotuelle ei tässäkään mielessä ole enää perusteita, Purra kirjoitti.