Kunta- ja aluevaalien tulos on perussuomalaisille ehkäpä viimeinen varoitus siitä, mitä puolueelle tapahtuu, jos sen sisällä ei sallita aitoa kilpailua vallasta ja puolueen linjasta.
Kuntavaaleissa perussuomalaiset (PS) sai koko maassa vain 184 188 ääntä (7,6 %). Niillä heltisi 649 kunnanvaltuutettua. Perussuomalaiset menetti vaaleissa 702 valtuutetun paikkaa. Puolueen kenttäkoneisto on kuihtunut monilla paikkakunnilla lähes olemattomiin.
Esimerkiksi yli 8 000 asukkaan Karkkilan kaupungissa perussuomalaisia äänesti vain 66 ihmistä. Pertti Lehtonen oli puolueen ainoa ehdokas, eikä tullut valituksi. Perussuomalaiset menettivät kaikki kolme kaupunginvaltuutetun paikkaansa.
Protestihenki kanavoitui Uudenmaan maaseudulla sijaitsevassa Karkkilassa vasemmiston ehdokkaille. Vasemmistoliitto sai yli 800 ääntä, demarit nelisensataa.
Varkaus on koviakin kokenut 20 000 asukkaan teollisuuskaupunki Savossa. Jatkossa Tiina Grönlund on Varkauden ainoa PS-valtuutettu. Puolue menetti peräti viisi paikkaa ja yli 700 ääntä. Perussuomalaisia äänesti vain 420 varkautelaista.
PS:n päävastustaja SDP keräsi Varkaudessa 48,5 prosenttia (3 859) äänistä. Demareilla on Varkauden 35-paikkaisessa kaupunginvaltuustossa jatkossa 18 paikkaa, siis ehdoton enemmistö.
Suomi on pullollaan Karkkilan ja Varkauden kaltaisia paikkakuntia, joissa perussuomalaiset ui kuntavaalien jälkeen sameissa vesissä.
Protestihenkisellä populistipuolueella pitäisi periaatteessa olla edellytykset menestyä näillä paikkakunnilla.
Perussuomalaisia painaa hallitusvastuu, mutta se ei selitä romahdusta.
Suurempi syy veret seisauttavaan tappioon löytyy perussuomalaisten poliittisesta linjasta: pelkkä maahanmuuttovastaisuus ei riitä suurehkolle puolueelle politiikan ainoaksi ydinsisällöksi eikä varsinkaan julkisuuskuvaksi.
Jussi Halla-ahon ja hänen hengenheimolaistensa on osattava päästää irti suvereenista vallastaan perussuomalaisten sisällä.
Huhtikuun 2025 kuntavaaleissa tuli eräänlaiseen päätökseensä tarina, joka alkoi 20 vuotta sitten.
Keväällä 2005 Halla-aho antoi blogilleen nimeksi ”Scripta – kirjoituksia uppoavasta lännestä” ja avasi lukijoilleen vieraskirjan kommentointia varten.
Näin alkoi muodostua halla-aholainen maahanmuuttokriittinen yhteisö, joka muutamaa vuotta myöhemmin perusti keskusteluareenakseen Hommaforum-sivuston.
Politiikka kiinnosti Halla-ahoa, ja hän mieli sitoutumattomana perussuomalaisten ehdokkaaksi kevään 2009 eurovaaleissa. Perussuomalaisten kantaisä Timo Soini torppasi aikeen.
Osa Halla-ahon kannattajista raivostui, mutta analyyttisimmat verkkoaktivistit näkivät kauas poliittiseen tulevaisuuteen.
Soinin johtama puolue saattaisi avata halla-aholaisille tien valtaan.
– Ymmärtääkseni maahanmuuttokritiikki ei ole ongelma Soinille tai perussuomalaisille, joten pidän puoluetta edelleen ensisijaisena vaikutuskanavana hommalaisille, eräs kirjoittaja pohti vuonna 2009.
Perussuomalaista puoluetta halla-aholaiset pitivät ennen kaikkea työkaluna maahanmuuttoa vastustaneelle liikkeelle.
– Yhteistyömahdollisuudet persujen kanssa kannattaisi kyllä selvittää huolella ennen minkään sortin hätiköintiä. –– Erityisesti nyt kannattaa ymmärtää, että paras skenaario vuoden 2011 eduskuntavaaleissa on, että eduskuntaan saadaan sekä Jussi että nuivahko puolue yli 10 prosentin kannatuksella. Tällä hetkellä perussuomalaiset on ainoa työkalu tavoitteen saavuttamiseksi. Kyllähän Jussi yksinkin eduskuntaan pääsee, mutta yhden ihmisen on siellä vaikea saada mitään aikaiseksi, nimimerkki Braeden arvioi.
Tavoite alkoi hahmottua varhain: perussuomalaisen puolueen haltuun ottaminen järjestödemokratian keinoin.
Halla-aho kieltäytyi eurovaaliehdokkuudesta, vaikka valitsijayhdistys keräsi hänen ehdokkuutensa tueksi lähes 3 700 nimeä. Varsinaiseen ehdokkuuteen olisi riittänyt 2 000 allekirjoitusta.
– En voi ottaa vastuuta maahanmuuttokriittisen liikkeen hajottamisesta, joka olisi väistämätön seuraus ehdolle asettumisesta, Halla-aho perusteli maanantaina 27. huhtikuuta 2009 julkaisemassaan tiedotteessa.
Yksi liikkeen aktiivisista jäsenistä oli Riikka Purra, jatko-opiskelija Turun yliopistosta.
Hän oli vaikuttunut jo vuosina 2005–2006 Scriptan kirjoituksista ja alkanut kommentoida niitä Riikka-nimimerkillä.
Scriptan vieraskirjan kautta Purra sai kutsun Keskiviikkokerhoon. Ne olivat Suomen Sisun aktiivien kokoontumisia. Pienen piirin tapaamiset järjestettiin Helsingin kantakaupungin olutravintoloissa.
Puheenjohtajana Purra seurasi Halla-ahoa. Kaikki PS:n sisäpiiriläiset tiesivät, että Halla-aho oli kasvattanut Purrasta seuraajansa ja tuki tätä puheenjohtajaksi.
Aitoa kamppailua vallasta ei käyty, koska monet tunnetut perussuomalaiset pelkäsivät Purran haastamista. Se olisi tarkoittanut samalla Halla-ahon tahdon kyseenalaistamista. Sakari Puisto oli näennäisehdokas, jotta etukäteen pedattu vallanvaihto ei olisi näyttänyt julkisuudessa liian pahalta.
Perussuomalaisten nykytilaa arvioitaessa kannattaa kiinnittää huomio siihen, mitä Halla-aho sanoi kesäkuussa 2017 Jyväskylän puoluekokouksessa, kun hän nousi Soinin seuraajaksi.
– Tämä puolue on meille työkalu.
”Meillä” Halla-aho ei tarkoittanut kaikkia perussuomalaisia – ei esimerkiksi vanhoja smp:läisiä.
Kesästä 2017 alkaen perussuomalaisia ovat hallinneet Halla-aho ja Purra ja ensin mainitun verkkokirjoituksista aikanaan innostuneet sisulaiset ja hommaforumilaiset.
Jos joku on kyseenalaistanut puolueen linjaa julkisuudessa, puoluehallitus on saattanut erottaa kriitikon ilman perusteluita. Verkossa halla-aholaiset ovat ivanneet niitä perussuomalaisia, jotka rohkaistuneet kysymään, voisiko muillakin asioilla olla painoarvoa kuin maahanmuuttokysymyksillä.
PS:n sisälle on hiipinyt pelko.
Kahdeksan vuotta puolueen sisäistä harvainvaltaa on pitkä aika. Samassa ajassa muut eduskuntapuolueet ovat tiukentaneet maahanmuuttokantojaan.
Kuva elokuulta 2019: Jussi Halla-aho ja Riikka Purra PS:n kesäkokouksessa Joensuussa. Mauri Ratilainen
Venäjän hyökkäysuhan alla ja terveyspalveluiden heikentyessä maahanmuuton vastustaminen ei myöskään ole ensisijainen äänestyspäätöksen peruste kuin harvoille.
Halla-aho ja Purra ovat epäonnistuneet perussuomalaisten politiikan sisällön monipuolistamisessa. Tämän seurauksena demarit on noussut vaaleissa takaisin duunareiden suosituimmaksi puolueeksi.
Saksien heiluttaminen valokuvassa oli valtiovarainministeri Purralta virhe, joka on kannatusmielessä osoittautumassa kohtalokkaaksi.
– Talouspolitiikkamme keskiössä on julkisten menojen priorisointi. Meillä ei ole varaa näin valtavaan julkiseen sektoriin eikä siihen, että menojamme ei laitettaisi tärkeysjärjestykseen. Veronkorotusten tie on nähty. Veroja ei voida enää korottaa, Purra korosti jo neljä vuotta sitten, ennen hallitustaivaltaan.
Julkisen sektorin pienentäminen lienee Purralle ideologinen tavoite, mutta menoleikkauksista ei ollut viisasta tehdä iloista saksikarnevaalia.
SDP loihti kunta- ja aluevaaleihin yksinkertaisen kampanjalauseen: ”Kaiken voi tehdä reilummin.”
Se ei sisällä lupausta menoleikkausten perumisesta vaan painotuksen, että niitä olisi ollut mahdollista kohdentaa toisin.
Purran toimintatapaan eivät vaikuta kuuluvan myönnytykset.
Jääräpäisyys on vaarassa muuttua poliittiseksi tyhmyydeksi, sillä nykyisellä linjallaan ja imagollaan perussuomalaisilla ei ole vaaleissa paluuta suureksi puolueeksi.
Halla-aho, Purra ja heidän lähipiirinsä tekisivät palveluksen perussuomalaisille, jos he sallisivat puolueessa aidon kilpailun puheenjohtajuudesta – ilman pelkoa vihakirjoittelun kohteeksi joutumisesta.
Purraa ei haasteta vielä tämän kesän puoluekokouksessa, mutta kesällä 2027 perussuomalaisten on uudistettava kasvonsa ja kirkastettava politiikkansa.
Halla-ahon ja muiden entisten sisulaisten ja hommalaisten aika puolueen hallitsijoina alkaa olla ohitse. Jos he eivät osaa luopua vallastaan, perussuomalaiset marginalisoi itsensä.
Tavoitteensa he ovat saavuttaneet: Suomen maahanmuuttopolitiikka on kiristynyt.
Kun Halla-aho aikanaan lähti haastamaan Soinia julkisuudessa, hän lausui seuraavasti: ”Suuri osa kentästä alkaa uskoa istuvan johdon täydellisyyteen, välttämättömyyteen ja kuolemattomuuteen. On tärkeää, että puoluejohto joutuu pelkäämään asemansa puolesta.”
Tämä viisaus on taidettu unohtaa Purran perussuomalaisissa.