Happamista sulfaattimaista vapautuu maaperään metalleja, jotka aiheuttavat monenlaisia ympäristöongelmia.
Avaa kuvien katselu
Happamat sulfaattimaat syntyivät jääkauden jälkeen. Ne ovat entistä merenpohjaa. Metsäojitukset lisäävät sulfaattimaiden aiheuttamia ongelmia. Arkistokuva. Kuva: Sami Jumppanen / Yle
Happamien sulfaattimaiden aiheuttamia ongelmia pyritään nyt ratkaisemaan yhteistyössä ruotsalaisten kanssa.
Sulfaattimaat ovat yksi keskeisimmistä syistä siihen, että monet vesistöt eivät ole terveitä.
Erityisen yleistä tämä on Pohjanmaan maankohoamisrannikolla sekä lahden toisella puolella Västerbottenin ympäristössä.
Happamilta sulfaattimailta vapautuu metalleja. Happamuus ja metallit aiheuttavat muun muassa kalakuolemia ja pohjaeläinlajien häviämistä sekä haittaa eläinlajien lisääntymiselle.
Hankkeessa pyritään kehittämään toimia, miten maaperää pystytään parantamaan ilman että se rajoittaa elintarviketuotantoa.
Hankkeen pääkoordinaattori Miriam Nystrand Åbo Akademista kertoo, että esimerkiksi pohjavesien pinnan pitäminen vakaana on yksi tehokas keino hallita sulfaattimaiden huuhtoutumista.
Kun pohjavesialueet kuivuvat, sulfaattimaat altistuvat ilman hapelle. Tämän seurauksena muodostuu happamia aineita, maan pH-arvo laskee ja maaperästä alkaa vapautua metalleja.
– Ilmastonmuutoksen myötä kuivat kaudet sekä rankkasateet lisääntyvät. On myös maanviljelijöiden etu, että pohjavedet eivät laske, silloin kasvit saavat paremmin vettä.
Nystrandin mukaan Pohjanmaalla pohjavesialueille on jo esimerkiksi paikoin pumpattu lisävettä kun pinta on vajonnut liian alas.
Paljon tietoa, vähemmän hyviä keinoja
Happamista sulfaattimaista on paljon tutkimustietoa, hyviä menetelmiä sen sijaan vähemmän. Nyt pyritäänkin pääkoordinaattori Miriam Nystrandin mukaan löytämään yhdessä maanomistajien kanssa ongelmien hallintaan erityisesti paikallisia keinoja, joita voidaan myös skaalata muualle.
Toinen painopiste on tiedon jakaminen maanomistajille, päättäjille ja esimerkiksi ely-keskuksille. Tietoa tarvitaan muun muassa infrahankkeiden ja metsätalouden tueksi.
MASSIW-hanketta johtaa Åbo Akademi. Lisäksi mukana ovat Geologian tutkimuskeskus, ely-keskus, Linné-yliopisto, Sveriges geologiska undersökning ja Västerbottenin lääninhallitus
Hankkeen budjetti on 2,4 miljoonaa euroa.