Asiantuntijan mukaan itärajan takaiseen kehitykseen on syytä suhtautua vakavuudella.
Yhdysvaltalaislehti Wall Street Journal julkaisi sunnuntaina pahaenteisen selvityksen, jonka ydinviesti on seuraava: Venäjä vahvistaa sotilastukikohtaansa Petroskoissa ja rakentaa Suomen lähelle rautateitä, jotta se olisi valmiimpi sotaan Naton kanssa.
Lisäksi Venäjä tehostaa asetuotantoaan ja rekrytoi sotilaita kiihtyvään tahtiin.
WSJ perustaa väitteensä satelliittikuviin sekä useisiin haastateltuihin lähteisiin ja asiantuntijoihin.
Myös Venäjän sotilaspiirejä remontoitiin viime vuonna. Yhdysvaltalaisen ajatushautomon Institute for the Study of Warin mukaan Leningradin ja Moskovan sotilaspiirien perustaminen on osa pitkän aikavälin strategiaa, jonka tarkoituksena on valmistautua täysimittaiseen sotaan Natoa vastaan.
Pasi Paroinen analysoi Venäjän hyökkäyssotaa Black Bird Group -ryhmässä, joka hyödyntää avoimia lähteitä. Kuva: Pasi Paroisen kuvat
Varautuuko Venäjä sotaan, Black Bird Group -analyysiryhmän asiantuntija Pasi Paroinen?
– Ainahan varaudutaan sotaan, kun asevoimia laajennetaan, Paroinen naurahtaa.
– Mutta Suomi varautuu sotaan panostamalla asevoimiinsa, jotta sotaa ei koskaan tulisi. Venäjän kohdalla on syytä epäillä lopullista motivaatiota.
WSJ:n mukaan Petroskoihin rakennetaan uusia varastorakennuksia ja majoitusta sotilaille. Myös Kamenkan tukikohtaan Karjalankannaksella rakennetaan majoitustiloja, kun taas Pietarissa kunnostetaan sotilassairaalaa.
IS analysoi huhtikuun alussa Kamenkan tukikohdan tilannetta tuorein satelliittikuvin. Tuolloin Paroinen kiinnitti huomionsa Kamenkaan ilmestyneeseen telttakylään ja siihen, miten nopeasti Venäjä kykenee kasaamaan uusia sotilasyksiköitä.
Myös Norjan läheisyydessä sijaitsevaa Sputnikin tukikohtaan rakennetaan esimerkiksi varastotiloja, WSJ kirjoittaa.
Kamenkan sotilastukikohdasta maaliskuussa otetussa satelliittikuvassa vaikuttaa näkyvän telttoja. Kuva: Planet Labs PBC
Paroisen mukaan muutokset venäläisvaruskunnissa eivät toistaiseksi ole ”hirveän radikaaleja”.
– Kuvissa ei näy isoja rakennuksia, uusia harjoitusalueita tai uusia ampumaratoja. Ne signaloisivat siitä, että tukikohdan kapasiteettia joukkojen kouluttamiseen kasvatettaisiin, Paroinen kuvailee.
– Suhtautuisin toki vakavuudella siihen, että Venäjä kehittää joukkojaan lähialueellamme. Esimerkiksi prikaateja laajennetaan divisiooniksi, jolloin yksikön koko kolminkertaistetaan. Venäjällä on sotatalous, jolloin tämä onnistuu huomattavasti nopeammin kuin rauhan aikana.
Jos Ukrainaan saadaan kevään aikana rauha, mitä Suomen lähialueilla saattaa tapahtua?
Paroinen esittelee kaksi skenaariota:
Sotilaita ei kotiuteta, vaan Venäjä siirtää joukkojaan Suomen lähialueiden tukikohtiin. Varuskuntiin ilmestyy telttakyliä ja ajoneuvoja.
Sotilaat kotiutetaan ja liikekannallepano puretaan ainakin osittain.
– Ensimmäisestä skenaariosta olisin hyvin huolissani. Siitä heräisi kysymys, että aikooko Venäjä hyökätä Suomeen, Paroinen sanoo.
”
Esimerkiksi prikaateja laajennetaan divisiooniksi, jolloin yksikön koko kolminkertaistetaan. Venäjällä on sotatalous, jolloin tämä onnistuu huomattavasti nopeammin kuin rauhan aikana.
On Venäjän näkökulmasta loogista, että Petroskoin tukikohtaan panostetaan. Karjalankannaksen ja Kuolan niemimaan tukikohtiin on hiljattain investoitu, mutta Petroskoi on jäänyt vähälle huomiolle kylmän sodan päättymisen jälkeen.
– Siellä on paljon rapistunutta neuvostoaikaista sotilasinfrastruktuuria. Sinne on myös perustettu armeijakunta, mikä tarkoittaa yhtä divisioonaa, yhtä prikaatia ja ehkä yhtä tykistöprikaatia, Paroinen kertoo.
Armeijakunnan sotilaat tosin ovat nyt kiinni Ukrainan rintamalla.
– Petroskoihin tuleva divisioona taistelee Harkovan suunnalla. Yksikkö on siis olemassa, mutta sillä ei vielä ole kunnon kotivaruskuntaa.
Paroisen mielestä Suomen lähitukikohtia suurempi kysymys kuitenkin on Venäjän asevoimien kokonaisvaltainen vahvistuminen. Konfliktitilanteessa Venäjä siirtäisi Suomen lähialueille joukkoja muualtakin, hän huomauttaa.
Rautateitä puolestaan rakennetaan WSJ:n mukaan Suomen, Norjan ja Viron rajojen läheisyyteen. Lisäksi Venäjä huoltaa jo olemassa olevia raideyhteyksiä raja-alueillaan.
– Venäjän ja Suomen rajalla on noin tusinan verran paikkoja, joissa rajan voi ylittää mekanisoiduin joukoin. Jos he rakentavat uusia rautateitä tai remontoivat vanhoja, on syytä olla tarkkana, majuri Juha Kukkola kommentoi WSJ:lle.
Millainen merkitys rautateillä on Venäjän asevoimille?
– Venäjän armeija on riippuvainen rautateistä. Rautatieinfrastruktuurin tulee olla hyvällä tolalla niin puolustettaessa kuin hyökätessäkin. Venäjän asevoimissa on jopa oma rautatiejoukkojen haaransa, joka kykenee konfliktin aikana rakentamaan kokonaisia rautateitä, Paroinen sanoo.
Samalla hän huomauttaa, että Venäjä on pitänyt esimerkiksi Suomen lähialueen maantiet hyvässä kunnossa.
– Erämaan poikki kulkevia pitkiä, suoria ja leveitä teitä, joilta löytyy esimerkiksi helikopterien laskeutumispaikkoja. Rautateiden kunnostaminen on samaa logistista jatkumoa, jolla pyritään mahdollistamaan puolustus ja hyökkäys aika haastavissa olosuhteissa.
T-90M-panssarivaunuja voitonpäivän paraatissa toukokuussa 2022. Kuva: CHINE NOUVELLE/SIPA/Shutterstock
WSJ:n suomalaislähteen mukaan Venäjä valmistaa länsimaisten arvioiden mukaan noin 300 T-90M-tankkia vuodessa, mutta näistä vain harva lähetetään etulinjaan Ukrainassa.
Sen sijaan ne varastoidaan myöhempää käyttöä varten.
Yhdysvaltain Euroopan-joukkojen komentaja, kenraali Christopher Cavoli puolestaan kertoi Yhdysvaltojen senaatille aiemmin tässä kuussa, että Venäjän armeija kasvaa odotettua nopeampaa tahtia ja on suurempi kuin ennen sotaa siitä huolimatta, että Venäjä on kärsinyt Ukrainassa valtavat menetykset.
– Jos tuotantotahtia ylläpidetään vaikka viisi vuotta ja sota Ukrainassa päättyy, niin kalustoa kertyy nopeasti paljon. Uskon silti, että länsi kykenee vastamaan kolmensadan vaunun vuositahtiin. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että Venäjällä on nyt sotatalous, Paroinen sanoo.