Mestareista häviäjiksi – neljä syytä, miksi Suomi jää MM-jääkiekossa toistuvasti mitalipelien ulkopuolelle | Urheilu

Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue on pudonnut kolme kertaa peräkkäin MM-kisojen puolivälierissä. Tässä jutussa selitetään tapahtuneen merkitys niille, jotka eivät aktiivisesti seuraa jääkiekkoa.

Logan Cooleyn (oik.) edustama Yhdysvallat oli Suomea ja Nikolas Matinpaloa vahvempi jääkiekon MM-puolivälierässä. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Mistä nyt puhutaan?

Suomen jääkiekkomaajoukkue Leijonat hävisi MM-kisojen puolivälierässä Yhdysvalloille maalein 2–5 torstaina.

Suomi jäi kolmatta vuotta peräkkäin mitalipelien ulkopuolelle. Viimeksi vastaava kolmen puolivälierätappion putki koettiin 2003–2005.

Miksi tämä on iso juttu?

Jääkiekko on Suomen seuratuin urheilulaji, ja maajoukkueen menestys on kansallisesti merkittävä asia. Leijonat on totuttu näkemään yhtenä maailman huippujoukkueista, joka taistelee aina maailmanmestaruudesta.

Suomi pelasi kolmesti peräkkäin MM-finaalissa vuosina 2019, 2021 ja 2022. Vuonna 2020 MM-kisoja ei pelattu koronaviruksen takia.

Vuosina 2023–25 mitalipeleissä on nähty Yhdysvallat, Saksa, Kanada, Latvia, Sveitsi, Tšekki, Ruotsi ja Tanska – mutta ei Suomea.

Toimittaja Kati Nummelin selittää, miksi Leijonien putoaminen mitalipeleistä on iso juttu.

Kaikki parhaat jääkiekkoilijat eivät ole mukana MM-kisoissa, koska samaan aikaan maailman parhaassa jääkiekkosarjassa NHL:ssä pelataan pudotuspelejä.

Tästä huolimatta turnaus on Suomessa merkittävässä asemassa – Leijonien ottelut keräävät miljoonayleisön.

Mistä tässä on tarkemmin kyse?

USA-puolivälierän jälkeisissä analyyseissä Leijonien alakuloon on nähty ainakin neljä syytä:

1. NHL-pelaajien puute

Jääkiekon MM-kisojen erityispiirre on, että joukkueet odottavat NHL:n pudotuspeleistä karsiutuvia pelaajia, jotka vapautuvat maajoukkueiden käyttöön. Suomen MM-joukkueessa on viime vuosina ollut vähemmän NHL-pelaajia kuin muilla huippumailla. Tämä on herättänyt kysymyksen, miten houkuttelevana maajoukkue nähdään NHL-pelaajien silmissä.

2. Sukupolvenvaihdos

Tämän vuoden MM-joukkueessa oli seitsemän pelaajaa, jotka pelasivat vähintään yhdessä vuosien 2019–22 finaalijoukkueista.

Suomi ei saanut mukaan parhaita pelaajia edes Euroopasta. Esimerkiksi kokeneet olympiavoittajat Sakari Manninen, Teemu Hartikainen, Markus Granlund ja Sami Vatanen jättivät kisat väliin.

Uuden sukupolven pelaajista ei ole noussut vielä samanlaisia johtajia.

3. Taktisen kilpailuedun menettäminen

Kun Jukka Jalonen oli päävalmentajana (2018–2024), Suomi loi kilpailuedun pelitavallaan. Leijonat pelasi kiekonhallintaan perustuvaa jääkiekkoa, joka turhautti vastustajia.

Viime vuosien aikana vastustajat ovat oppineet vastalääkkeet Leijonien pelityyliin. Uusi päävalmentaja Antti Pennanen yritti tällä kaudella uudistaa pelitapaa, mutta toistaiseksi tulokset ovat laihoja. Suomi pettyi myös talvella pelatussa NHL:n järjestämässä neljän maan turnauksessa, jossa Leijonat jäi viimeiseksi.

4. Turnausformaatti

MM-kisoissa yhden ottelun merkitys on valtava. Puolivälierä on aina kerrasta poikki ja määrittelee turnauksen onnistumisen.

Tästä hyvä esimerkki on pienen kiekkomaan Tanskan yllätysvoitto NHL-tähtiä vilisevästä Kanadasta tämän vuoden kisoissa. Tanska voittaa Kanadan ehkä kerran sadassa ottelussa, mutta nyt se ottelu osui MM-puolivälierään.

Suomen kolme perättäistä puolivälierätappiota voi olla myös osittain huonoa onnea.

Pettyneitä Suomen pelaajia MM-puolivälierän jälkeen. Kuva: Lehtikuva

Ensi talvena pelataan olympialaiset, joissa NHL-pelaajat ovat mukana 12 vuoden tauon jälkeen. Suomi lähtee alavireisenä vuosikymmenen odotetuimpaan kiekkoturnaukseen, jossa mukana ovat maailman parhaat pelaajat.

Toisaalta Suomen joukkue on olympialaisissa hyvin erilainen kuin MM-kisoissa, kun NHL-pelaajat ovat mukana.

Mitä tästä sanotaan?