Suomen talous on lähtenyt kasvuun, joka kansainvälisten arvioiden mukaan jää lähiaikoina vaatimattomaksi. Euroopan komissio ennustaa Suomen talouskasvuksi tälle vuodelle 1,0 prosentin ja ensi vuodelle 1,3 prosentin kasvua. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n luvut ovat 0,7 ja 1,1.
Tällä viikolla ennusteensa antaneet komissio ja OECD kiinnittävät huomiota Suomen julkisen talouden ongelmiin. Komissio ennustaa Suomen julkisen velan suhteessa bkt:hen nousevan 87,5 prosenttiin ensi vuonna.
OECD:n mukaan Suomen julkisen talouden alijäämät ja velkaantuminen heijastavat kasvavia menoja puolustuksessa, terveydenhuollossa ja eläkkeissä. Hallituksen huhtikuussa ilmoittamat veronkevennykset ja puolustusmenojen lisäykset tulevat hidastamaan julkisen talouden vakauttamista. OECD pitää veronkevennysten kasvuvaikutuksia epävarmoina.
OECD kannustaa laajassa maaraportissaan Suomea vauhdittamaan kestävää talouskasvua. Järjestön mukaan Suomi voi hyötyä vihreästä siirtymästä enemmän kuin useimmat OECD-maat, sillä Suomen kilpailuetuja ovat halpa uusiutuva energia, insinööriosaaminen ja innovaatiot.
Tuottavuuden piristyminen vahvistaa Suomen elpymistä, mutta elintason nostaminen pidemmällä aikavälillä edellyttää lisäuudistuksia eli jatkuvaa teknologista innovointia, korkeasti koulutetun työvoiman saatavuuden varmistamista ja yksityisten investointien lisäämistä, myös vihreässä siirtymässä.
Suomen pitää kehittää osaamistaan ja nostaa koulutustasoa.
Suomi on 2000-luvulla pudonnut kärkikahinoista sijalle 30, kun vertaillaan korkeasti koulutettujen osuutta väestöstä 38:ssa OECD-maassa. Korkeakoulutuksen lisäämiseksi Suomen tulisi OECD:n mukaan kohdistaa resurssit ensimmäistä tutkintoa opiskeleville ja muuttaa toinen tutkinto maksulliseksi. OECD ehdottaa lisäksi korkeakoulujen erikoistumisen mahdollistamista ja samalla yhteistyön lisäämistä.
Korkeasti koulutettujen houkuttelemista Suomeen OECD vauhdittaisi laajentamalla kielikoulutusta, tarjoamalla ulkomaisille opiskelijoille enemmän työharjoittelumahdollisuuksia ja tehostamalla kotouttamistoimia.
OECD nostaa esille tuttuja kipukohtia, mutta hyvät neuvot ovat tarpeen, jotta Suomi nousee 15 vuotta jatkuneesta tahmean kasvun ajasta. Suomen pitää kehittää osaamistaan ja nostaa koulutustasoa, jotta maa pysyy mukana kansainvälisessä kilpailussa. Talouspolitiikassa tarvitaan jatkuvuutta yli hallituskausien, sillä neljän vuoden välein vaihtuvat linjaukset aiheuttavat epävarmuutta.
Varsinainen kasvu tehdään yrityksissä, jotka odottavat valtiovallalta kannustavaa ja ennustettavaa toimintaympäristöä. Suomalaisilta yrityksiltä kaivataan lisää rohkeutta luoda innovaatiota ja kasvua.