Seitsemän maata lähettää upseerejaan kallion sisään Mikkeliin, kirjoittaa Ylen Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos.

Suomen ja Naton liput liehuvat rinnakkain lipputangoissa.

Avaa kuvien katselu

Mikkelin varuskunnassa Karkialammella liehuu myös Nato-lippu. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Ylen Nato-kirjeenvaihtaja Maria Stenroos.

Maria StenroosNato-erikoistoimittaja

Aiemmin Suomi valmistautui puolustamaan itseään, jos Venäjä hyökkäisi. Nyt Suomesta on tullut Naton itäraja ja etulinja, joka valmistautuu puolustamaan koko sotilasliittoa, jos Venäjä hyökkää.

Se tarkoittaa lisää valmistautumista ja suunnitelmia, joukkoja ja asevarastoja. Sitä varten Suomi vahvistaa omaa puolustustaan ja Nato tuo Suomeen lisää voimaa.

Suomi toivoi, että Nato olisi Suomessa myös pysyvästi läsnä. Nyt läsnäoloa on tulossa etelään ja pohjoiseen.

Ensimmäinen Nato-tukikohta aloittaa syksyllä, kun Pohjois-Euroopan maavoimaesikunta tulee Mikkeliin. Puolustusvoimat ja Nato kertoivat esikunnasta tarkemmin tiistaina Mikkelissä.

Toinen tukikohta tulee Lappiin. Eri maiden FLF-joukkoja, forward land forces, on tulossa Rovaniemelle ja Sodankylään. Joukkoja lähettävät maat kertovat päätöksistään pian.

Kun Mikkelin esikunta syksyllä aloittaa työnsä, sillä on kaksi tehtävää. Esikunta suunnittelee, miten pohjoista parhaiten puolustetaan, yhdessä suomalaisten kanssa. Se myös koordinoi Suomessa tapahtuvaa harjoittelua.

Kriisitilanteessa Mikkeli ottaisi johdettavakseen eri maiden Natolle osoittamia joukkoja, jotka Nato puolustussuunnitelmissaan ohjaa esimerkiksi Suomeen. Suomesta johdettaisiin koko Pohjois-Euroopan maasodankäyntiä.

Suomi on Mikkelin esikunnalle kehysvaltio samaan tapaan kuin Ruotsi on kehysvaltio Suomeen sijoitettaville FLF-joukoille. Kehysvaltio johtaa esikunnan toimintaa.

Itse esikunta on sijoitettu kiven sisään Mikkelin Karkialammelle.

Nato on yrittänyt varoa, että Pohjoismaat eivät klikkiydy viikinkien omaksi alueeksi. Siksi esikunnassakin on seitsemän maan edustus. Upseerit suunnittelevat, miten maata puolustetaan hankalissa pohjoisen oloissa. He eivät itse kuitenkaan rämmi metsissä, vaan istuvat toimistossa.

Esikuntaa komentaa Suomen maavoimien komentaja. Kakkosmies, Nato-upseerien päällikkö, tulee toisesta Nato-maasta. Ensimmäisenä tehtävässä aloittaa norjalainen upseeri, joka muuttaa Suomeen kesällä.

Naton LANDCOMin varaesikuntapäällikkö Chris Gent selittää, mitä Naton esikunnan tulo Suomeen tarkoittaa.

Upseereja esikuntaan lähettää seitsemän maata: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Hollanti, Britannia ja Yhdysvallat.

Mikkelin esikunta on luotu yhdistelemällä Naton mutkikkaita rakenteita.

Mikkeliin tulevat Nato-upseerit tekevät töitä Naton maavoimaesikunnalle LANDCOMille, joka toimii Turkissa Izmirissä. 50 upseeria on sijoitettu Mikkeliin.

Samalla esikunta on Norfolkin johtoportaan JFC Norfolk, Joint Force Command, edustaja Suomessa. Sieltä johdetaan Pohjois-Atlantin ja myös Pohjoismaiden yhteistä puolustusta. Yhdysvalloista olisi kriisitilanteessa hankala johtaa maasodankäyntiä Suomessa, ja siksi esikunta on tuotu Mikkeliin.

Kaikki esikunnan (MCLCC, Multicore Land Command Component) upseerit ovat maista, jotka ovat Norfolkin komennossa.

Viime viikkoina on uutisoitu, että Venäjä rakentaa varuskuntiaan itärajan takana. Suomen puolustusvoimat ei ole satelliittikuvista säpsähtänyt, sillä Venäjä on kertonut jo ennen hyökkäystään Ukrainaan, että se vahvistaa asevoimiaan luoteessa. Rakentaminen on Suomen puolustusvoimien mukaan johdonmukaista.

Näin Venäjä reagoi siihen, että Suomi ja Ruotsi ovat Natossa.

Naton rakenteet alkavat nyt toden teolla näkyä Suomessa. Valmistautumista ei ole tarkoitettu hyökkäystä varten vaan luomaan pelote, jotta kenenkään mieleen ei tulisi kokeilla, kestääkö puolustus.