Puolustusvoimat esitteli Niinisalossa ensi kertaa FPV-laseilla lennätettävien lennokkien käyttöä.

Niinisalon Arrow -harjoituksen videolla nähdään FPV-laseja käyttävä lennokin lennättäjä. Puolustusvoimat ei ole aiemmin esitellyt FPV-droonien käyttöä. Kuvakaappaus / Puolustusvoimat

Maavoimat väläytteli ensimmäistä kertaa Puolustusvoimissa täysin uutta lennokkitoimintaa Niinisalossa järjestetystä isosta Mighty Arrow -harjoituksesta julkaistulla suositulla videolla. Kyseessä on FPV-droonien käyttö, jossa lentämisestä välitetään videokuvaa suoraan lennättäjän yllä oleviin laseihin. Ukrainassa FPV-droonit ovat nousseet isoon rooliin sodankäynnissä ja uutistoimisto Reutersin mukaan Ukraina suunnittelee valmistavansa pelkästään tänä vuonna noin 4,5 miljoonaa FPV-droonia.

Maavoimien ilmailun päällikkö, everstiluutnantti Jaakko Kauppinen vahvistaa videolla nähdyn toiminnan Iltalehdelle ja kertoo, että Suomessa hankitaan nyt kokemuksia ja kehitetään FPV-suorituskykyä Ukrainan oppien mukaisesti.

– Lennokkien massamainen käyttö, mukaan lukien FPV:t ja useiden erilaisten lennokkien monikerroksinen käyttö, on keskeinen osa nykyistä taistelua. Merkittävä osa tulenkäytöstä tehdään nykyään lennokeilla ja erilaiset lennokit täydentävät muiden suorituskykyjen kokonaisuutta, hän sanoo.

Kauppinen muistuttaa, että lennokkitoimintaan kuuluu myös joukkojen suojautuminen niiltä.

Pitkä prosessi

Maavoimien käyttämät mikrolennokit oli Niinisalon Pohjankankaalla varustettu pudotuslaitteistolla, sekä jauhopusseilla tai vesipullolla osuman todentamiseksi. Videolla lennokki osuu panssarivaunun torniin. Kuvakaappaus / Puolustusvoimat

Hänen mukaansa uuden suorituskyvyn rakentaminen Puolustusvoimille on pitkä, tarkka ja aikaa vievä prosessi, joka sisältää lennokkien hankinnan.

– Tähän kuuluu useita huomioitavia asioita, esimerkiksi järjestelmien ja niiden käytön turvallisuuden varmistaminen, testaustoimintaa, koulutusohjeiden laadintaa sekä varomääräysten kirjoittamista.

Kauppinen ei kuitenkaan lähde avaamaan millaisia määriä FPV-varusteita on jo hankittu tai tullaan hankkimaan Maavoimille. Sama koskee myös järjestelmän koulutuksen laajuutta henkilökunnalle tai varusmiehille. Hän muistuttaa, että kyky lennokkien massamaiseen omaan tuotantoon ja ketterään kehittämiseen on tärkeää olla olemassa Suomessa.

Kotimaisia osia

Puolustusvoimissa opetellaan nyt käyttämään FPV-ohjattuja lennokkeja, koska ne ovat nousseet merkittävään rooliin Ukrainan sodassa. Kuvakaappaus Arrow -harjoituksen videolta. Kuvakaappaus / Puolustusvoimat

Kauppinen kertoo, että Niinisalossa oli huhti-toukokuun vaihteen harjoituksessa käytössä kaupalliseen teknologiaan perustuvia mikrolennokkeja, joiden komponentit oli hankittu kotimaasta.

– Käytimme lennätystoiminnassa 8- ja 10-tuumaisia lennokkeja, jotka oli muokattu pudotuslaitteistolla. Maalitoimintaan ja suorituskykyjen näyttämiseen käytimme 1-2 kilon jauhopusseja sekä puolen litran vesipulloja todentamaan osumia.

Kauppisen mukaan yleisestä FPV-lennättämisestä poiketen Niinisalossa ohjausaseman antenni oli nostettu korkeaan mastoon signaalin ulottuvuuden parantamiseksi. Lisäksi lennätys oli linkitetty tilannekuvajärjestelmään.

Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja Jyri Kosola kertoi helmikuussa järjestetyssä Suomen droonistrategian julkistuksessa, että Ukrainan sodassa jo 75 prosenttia tappioista aiheutetaan drooneilla. Maarit pohjanpalo