Suomi tarvitsee liberaalin hallituksen – Vain yksi puolue suljettu pois

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta on kovassa vauhdissa. Iltalehden haastattelussa hän lyö pöytään kovan tavoitteen keväälle 2027.

– Tulen tekemään puheenjohtajana ihan kaikkeni, että me yllätetään -27 keväällä. Se on tavoite.

Mikä on sellainen tulos, johon sinä olet tyytyväinen?

– Voitto.

Mitä voitto tarkoittaa? .

– Kyllä minä haluan saada kaikki viime eduskuntavaaleissa menetetyt paikat takaisin.

Hän viittaa kevään 2023 eduskuntavaaleihin, jolloin vihreät romahtivat. Puolue menetti 20 paikasta seitsemän. Kannatus painui seitsemään prosenttiin.

Virta ei halua ottaa kantaa siihen, mistä suunnasta uusia kannattajia haetaan. Yhden termin hän kuitenkin haastattelussa yhdistää vihreisiin useaan kertaan: liberaali.

– Ei meille varmasti ihan nopeasti äänestäjiä tule ihmisistä, jotka vaikka on sitä mieltä, että naisten ja miesten ei tarvitse olla tasa-arvoisia, Virta sanoo.

– Heidän ei varmaan ei kannata äänestää meitä. Eikä tarvitsekaan äänestää, koska sitten meillä olisi aika isot arvoristiriidat.

Mikä mättää?

Voisi kuvitella, että Suomessa olisi nyt mitä otollisin hetki ulosmitata tiukan oppositiopolitiikan tuloksia, kun maata johtaa historiallisen oikeistolainen ja kovaa talouspolitiikkaa ajava hallitus.

Siitä huolimatta vihreiden kannatuskäyrä näyttää varsin aneemiselta. Tuorein gallup antaa tulokseksi 8,7 prosentin kannatuksen. Se alle puolet puolueen huippuajoista. Samaan aikaan pääoppositiopuolue sdp porskuttaa selkeässä kannatusjohdossa.

Miksei tilanne näy vihreiden kannatuksessa?

– Se työ on kesken ja se kestää aikaa. Meissä on ollut kiinni häviäjän leima tosi vahvasti, Virta kertoo Iltalehden haastattelussa.

– Mielikuvien laventaminen. Olen puhunut siitä asti, kun minut valittiin puheenjohtajaksi, mitä on vihreys ja kuka voi olla vihreä. Muutos ei se tapahdu ihan nopeasti.

Virran mukaan käsitys vihreistä on jo kuitenkin muuttunut. Hän perustelee sitä esimerkillä. Kun hän aloitti puheenjohtajana kesällä 2023, oli uutinen, että vihreiden puheenjohtaja stereotypian vastaisesti ajaa omalla autolla ja syö lihaa.

– Me haluamme rakentaa kestävämpää maailmaan, mutta en ajattele, että meidän kuuluu osoitella toisemme lautasia.

Pelko ei toteutunut

Virta ei saa lauantaina alkavassa puoluekokouksessa haastajaa. Syy on todennäköisesti se, että vihreät eivät kokeneet pelkäämäänsä vaalitappiota kevään kunta- ja aluevaaleissa. Lisäksi Virta on ollut puheenjohtajana varsin vähän aikaa. Hän aloitti pestissään kesällä 2023.

Virta kertoo, että osa puolueväestä pelkäsi huonompaa tulosta, mutta tv-tenttien alkaessa tunnelma alkoi muuttua.

– Silloin minulla tuli ensimmäisen kerran tunne, että okei, tässä voi olla mahdollisuus, että ne vaalit menevät paremmin kuin osa pelkäsi, miten ne voisivat mennä eduskuntavaalien jatkumona, Virta sanoo.

Käräjäviikko alla

Iltalehden haastattelussa Virta vaikuttaa olevan täynnä intoa, vaikka takana on raskas viikko. Hän on joutunut istumaan Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa, sillä hänen ex-puolisonsa on syytettynä Virtaan kohdistuvasta törkeästä kunnianloukkauksesta ja lähestymiskiellon rikkomisista.

– Olen joutunut olemaan käräjäoikeudessa jo niin monta kertaa, että sanotaanko, että se menee surullisen vankalla kokemuksella, Virta kuvailee oikeudenkäynnin vaikutusta omaan mielialaansa.

Takavuosiin verrattuna varsin matalaa kannatusta nauttivien vihreiden kannalta vaalikevät loi kuitenkin uutta uskoa. Virta kertoo, että puolueeseen on tullut paljon uutta väkeä. Hänen järjestämälleen politiikan mentorointikurssille ilmoittautui yli 500 ihmistä, vaikka siihen odotettiin joitain kymmeniä.

– Minulla ja muilla oli sellainen fiilis, että tällaista ei ole koskaan tapahtunut. Tämä indikoi, että johonkin suuntaan tapahtuu oikeaa liikettä. He olivat nimenomaan uusia ihmisiä, jotka haluavat lähteä mukaan.

Kiinnostus vihreitä kohtaan auttoi keräämään myös ehdokaslistoille väkeä aivan viime metreillä. Virta kuvailee vaalien jälkeisen tilanteen olleen sellainen, että ”on kivaa olla vihreä”.

Uudet kannattajat

Vihreiden keskuudessa on puitu heikon menestyksen syitä. Kuntavaaleissa vihreät menettivät Helsingissä toiseksi suurimman puolueen aseman SDP:lle ja vasemmistoliitto hätyytteli jo niskassa.

Virran analyysi on se, että Helsingissä puolueen kannatusta painoi vastuun kantaminen ja virheelliset käsitykset koskien vihreiden toimintaa esimerkiksi lähiluonnon puolustamisessa.

– Siinä mielessä ajattelen, että se tulos oli kuitenkin kohtuullinen. Helsinki on voitettava takaisin, se on ilmiselvää, Virta vakuuttaa.

Edellisissä kuntavaaleissa vihreillä oli ajatus nousta pormestaripuolueeksi?

– Kyllä. Ja kyllä se skaba käydään vielä jonain päivänä. Ei välttämättä seuraavissa kuntavaaleissa, mutta sitä seuraavissa, Virta sanoo.

Vihreiden entinen puheenjohtaja Osmo Soininvaara moitti Iltalehden haastattelussa vihreitä siitä, että puolueen pitäisi Helsingissä perustella kantansa rohkeammin eikä pyrkiä miellyttämään kaikkia.

Mitä ajattelet tästä kritiikistä?

– Tuo koskee mielestäni ihan koko Suomen politiikkaa ja meidän kantoja ylipäätään, Virta myöntää.

Hän nostaa esimerkin viime vaaleista. Hän huomasi, että ”tykitellessään” kantojaan suurpedoista, kasvisruoasta, yksityisautoilun kielloista ja maahanmuutosta, oli palaute hämmästyttävän positiivista.

– Ilahduin siitä, että tosi moni suomalainen on itse asiassa meidän kanssa samaa mieltä. Vielä enemmän, mitä olin kuvitellut. Meille soitti yksi tukkirekan kuski jostain Kajaanista ja kiitteli tenttiä, Virta sanoo.

– Minulle se Ylen tentti oli tietynlainen virstanpylväs siitä, että meidän nimenomaan pitää rohkeasti uskaltaa kertoa, mitä me ajatellaan, ja perustella se. Ja kyllä, se aiheuttaa kritiikkiä, mutta tarkoittaako se, että pitäisi lopettaa? Mielestäni ei, vaan tunteita pitääkin herättää, Virta sanoo.

– Mikään muutu, jos kukaan ei koskaan suutu.

Yllättävä kehu perussuomalaisille

Toinen vihreisiin yhdistetty asia on identiteettipolitiikan korostuminen. Virta sanoo, ettei ei ymmärrä, mitä identiteettipoliittiset kysymykset ovat.

Listaan Virralle teemoja, kuten sukupuolten välinen tasa-arvo, vähemmistöjen oikeudet ja saamelaiskysymys. Hän sanoo, ettei tunnista tällaista identiteettipolitiikkaa vaan yhdistää ne enemmän liberaali-konservatiivi-akselille.

– Sellaisissa kysymyksissä ei tehdä kompromisseja, kun puhutaan ihmisten kohtelusta, tasa-arvosta ja naisten oikeuksista.

Virta katsoo vihreiden olevan selkeästi liberaalipuolue. Sen vuoksi arvokonservatiiviselle perussuomalaisen kanssa ei voida tehdä yhteistyötä. Virta kuitenkin kehuu perussuomalaisia läpinäkyvyydestä.

– Se on aika rehellistä, että he sanovat, mikä on heidän ihmiskäsitys, mitä he ajattelevat, ja miten puhuvat maahanmuutosta niin kuin he puhuvat, Virta sanoo.

– Me puhutaan sitten varmaan siellä toisessa päässä aika lailla suoraan.

Seuraavaksi Virta antaa palautetta kaikille muille puolueille, jotka sijoittuvat perussuomalaisten ja vihreiden väliin. Ne eivät Virran mukaan ”saa kakistettua ulos”, miten esimerkiksi tasa-arvokysymyksiin suhtaudutaan tai mistä ollaan valmiita neuvottelemaan.

– Jos puhutaan tasa-arvosta, puhutaan rasismin torjunnasta, puhutaan ihmisoikeuksien edistämisestä, väkivallan torjumisesta, naisten oikeuksista, niin ne ovat politiikkaa. Niihin vaikutetaan sekä budjeteilla että lainsäädännöllä.

Talouspolitiikka

Talousakselilla Virta katsoo, että vihreät liikkuu vasemmiston ja oikeiston välillä. Hän korostaa talouden realiteetteja, vahvaa julkista taloutta, elinkeinoelämää, kestävää kasvua ja yrittäjyyttä.

– Samaan aikaan vihreät on puolue, joka ymmärtää, että ihmiset ei lähde samoista taustoista, eivät pelaa samoilla pelikorteilla, Virta sanoo.

Virta innostuu keksimästään allegoriasta, joka kuvaa suomalaista yhteiskuntaa. Siinä suomalainen yhteiskunta on laituri, joka on alkanut lahota. Suomen kansa seisoo rapistuvalla laiturilla.

– On tahoja, jotka vain sanovat, että ei, ei, kaikki voi jatkuu ennallaan. Pitäkää kiinni laiturin tolpista, niin kaikki menee hyvin, Virta kuvailee.

Toinen porukka tuumii, että meressä on saari, johon voidaan uida. Sinne pitää päästä osasi porukka uida tai ei. Tarvittaessa annetaan keppiä. Osalla porukasta on kuitenkin vesijetit ja toisilla on varaa käydä uimakoulu. Kukin pääsee saareen, miten pääsee.

Kolmas porukka ajattelee, että kaikille tehdään samanlaiset lautat, vaikka uintitaito tai resurssit olisivat millaiset tahansa.

Virran tarinassa vihreät on se porukka, joka turvaa kellukkeet ja uimarenkaan niille, jotka sitä tarvitsevat. Saarella odottaa ”toimivampi Suomi”.

– Siellä on ihmisiä, jotka kykenevät toimimaan itse, joilla on päämäärä, jotka haluavat edetä, joita kannustetaan etenemään. Samaan aikaan jeesataan niitä, jotka syystä tai toisesta ei siinä hetkessä pysty, Virta kuvailee.

Jos kaikki ovat siellä mädällä laiturilla, niin miksi he eivät kävele takaisin mantereelle?

– Koska se mantere palaa, Virta vastaa.

Allegorian päätteeksi Virta heittää yllättävän vasta kysymyksen: miksi vihreät on ainoa taho, joka voi saada porukan kuvitteelliseen saareen?

– Me ollaan ainoa taho, joka on varmistanut, että vesi on uimakelpoista, Virta vastaa omaan kysymykseensä.

Haluatko vielä kertoa, että kuka kukin puolue tässä kauniissa sadussa sitten oli?

– Minun ei tarvitse ehkä nimetä. Minä ajattelen, että se on semmoinen ihmisten iltapuhde, Virta naurahtaa.

Mieluisin hallituspohja

Haastattelussa Virta ei ota suoraan kantaa mieluisimpaan hallituspohjaan, mutta katsoo, että nyt tarvittaisiin mahdollisimman liberaali hallitus.

–  Näkisin erittäin mieluusti sellaisen pohjan, joka nojaisi enemmän liberaaliin kuin konservatiiviseen pohjaan. Minun mielestä se on sellainen, mitä Suomessa tarvittaisiin, Virta sanoo.

Vain perussuomalaiset Virta jälleen kerran sulkee ulos mahdollisten hallituskumppaneiden listalta.

Jos Virta saisi päättää koulutusleikkaukset peruttaisiin kokonaisuudessaan. Lisäksi sote-järjestelmään pitäisi löytää liikkumavaraa. Hän korostaa myös ennaltaehkäiseviä palveluja.

Millä tämä kaikki hyvä sitten rahoitetaan?

– Jos yksin saisin päättää, niin me leikattaisiin tosi reippaasti niitä ympäristönhaitallisia tukia, Virta sanoo.

Hän myös katsoo, että työtä ja yrittäjyyttä tulisi verottaa kevyemmin. Virta sanoo, että vihreät ymmärtävät, ettei rahaa riitä jaettavaksi. Hoito- ja ilmastovelka tulevat kuitenkin kalliiksi.

– Jos niitä ei päästä torjumaan, niin myös valtion velka kasvaa räjähdysmäisesti, Virta sanoo.