Israel pyrkii hartiavoimin vetämään Iranin konfliktiin mukaan sotilaallisesti voimakkainta liittolaistaan: Yhdysvaltoja. Muu maailma voi vain seurata, valitseeko Yhdysvaltain presidentti Donald Trump roolin rauhanneuvottelijana vai sitooko hän maansa osaksi Israelin hyökkäystä.
Everstiluutnantti Juha Mäkelä Puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta toteaa, että Trumpin hallinnolle Israelin asettama tilanne ei ole suotuisa. Hän arvioi, että Yhdysvallat suhtautuu erityisen vastahakoisesti Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun tavoitteeseen surmata Iranin ylin johtaja, ajatollah Ali Khamenei.
Tiistaina Trump sanoi, että Yhdysvallat tietää tarkalleen, missä Ali Khamenei piileskelee. Trumpin mukaan hän olisi helppo kohde, mutta häntä ei aiota surmata – ainakaan vielä.
Mediatietojen mukaan Trump eväsi viikonloppuna Israelin suunnitelman surmata Khamenei. Mäkelän mukaan taustalla painaa viimeisin kerta, kun Yhdysvallat aiheutti vallan tyhjiön Lähi-itään.
– Hän ei halunnut avata tapahtumaketjua, jossa Iranin valtio voisi hajota, kuten Irakin kohdalla nähtiin vuonna 2003 Saddam Husseinin kaatumisen jälkeen. Se ajoi maan sisäpoliittiseen kaaokseen, Mäkelä kertoo.
Mäkelä arvioi, että Yhdysvaltojen ja Israelin johdon välit ovat kiristyneet perjantaina alkaneen hyökkäyksen myötä.
– Trump tunnetaan siitä, että hän haluaisi esiintyä rauhantekijänä. Israelin pääministeri toimi omapäisesti iskiessään Iraniin, hän sanoo.
– Tilannehan ei ole Yhdysvaltain pitkän strategian mukainen. Se on pyrkinyt vähentämään läsnäoloaan Lähi-idässä, että voisi painottaa voimiaan Kiinan suhteen. Valkoisen talon suunnitelmissa tuskin oli, että he joutuvat sitomaan Yhdysvaltoja liittolaisen suojaamiseen.
Everstiluutnantti Juha Mäkelä. Kuva: Puolustusvoimat / Lehtikuva
Trump kirjoitti vielä tunteja ennen Israelin viime perjantain hyökkäystä Iraniin Truth Social -viestipalvelussaan, että Yhdysvallat on sitoutunut diplomaattiseen ratkaisuun Iranin ydinohjelman suhteen.
Sitten ääni kellossa alkoi muuttua. Israelin hyökättyä Iraniin Trump on uhkaillut maata iskujen pahenemisella.
Mitä Trump siis nyt ajattelee – ja aikoo?
Maanantaina Trump osallistui G-7-maiden kokoukseen Kanadassa, mutta palasi Washingtoniin suunniteltua aikaisemmin Lähi-idän tilanteen vuoksi. Valkoisen talon mukaan Trumpilla on Washingtonissa hoidettavana ”paljon tärkeitä asioita”.
Kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron väitti, että Trump oli tehnyt Israelille ja Iranille tulitaukoehdotuksen, Trump kiisti tämän jyrkästi.
– Sillä [kokouksesta lähtemisellä] ei taatusti ole mitään tekemistä tulitauon kanssa, vaan jonkun paljon isomman asian, Trump kirjoitti.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoi tiistaina keskustelleensa Trumpin kanssa tekstiviestitse, eikä Trump Stubbin mukaan avannut suunnitelmiaan. Voidaan olettaa, että Yhdysvallat tukee muodossa tai toisessa Israelia, Stubb sanoi.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart ei täysin allekirjoita teoriaa Trumpin yhtäkkisestä muutoksesta sotahaukaksi.
– En näkisi, että hän on mennyt täysin sodan puolesta -linjalle. Hän on ollut vastustamatta Israelia, kun Israel on halunnut tämän sodan aloittaa, Stewart sanoo.
Hänen mukaansa Israel on tilanteessa kuskin paikalla. Yhdysvallat on lähinnä antanut Israelille vapauden toimia niin kuin se toimii.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart ei näe Trumpilla olevan syytä ryhtyä sotimaan Irania vastaan. Kuva: Seppo Kärki / IS
Kun Iranin kanssa vielä neuvoteltiin maan ydinohjelmasta, ilmaisi Trump Stewartin mukaan, ettei Israelin olisi hyvä ryhtyä tekemään mitään iskua. Kun Israel sitten hyökkäsi, oli Trump tietoinen iskusta etukäteen. Hän ei jostain syystä kategorisesti vastustanut sitä.
Stewartin mielestä saattoi olla, että Trump oli heikko, eikä halunnut suoraan kieltää iskua. Mahdollisesti hän nyt antaa Israelin kokeilla ja katsoo, mitä siitä seuraa. Samaan aikaan Trump on kuitenkin puhunut siitä, että neuvotteluihin voitaisiin palata, Stewart muistuttaa.
– Netanjahun voisi kuvitella sanoneen Trumpille, että anna meille aikaa tehdä tämä loppuun, kun me kerran aloitettiin.
Kun puhutaan Yhdysvaltojen mahdollisesta osallistumisesta sotaan, täytyy Stewartin mukaan muistaa, että maa osallistuu siihen jo ampumalla alas Iranin Israeliin laukaisemia ohjuksia ja lennokkeja.
Yhdysvallat voisi liittyä aktiivisemmin mukaan sotaan, jos Iran alkaisi iskeä Yhdysvaltojen kohteisiin Lähi-idässä, Stewart arvioi.
Puolustusvoimien tutkimuskeskuksen osastojohtaja Mäkelä puolestaan näkee, että todennäköisemmin Iran katsoo ensin, osallistuuko Yhdysvallat Israelin hyökkäykseen.
– Iran haluaisi pitää konfliktin kahdenvälisenä, hän painottaa.
– Yhdysvaltojen lentotukialukset ja ohjusristeilijät olisivat merkittävä voimanlisäys, ja silloin Iran alkaisi olla alivoimainen.
Mäkelä toteaa, että Israel puolestaan tarvitsee Yhdysvaltojen apua, jos se todella haluaisi aiheuttaa pitkällä aikavälillä vahinkoa Iranin ydinohjelmalle. Israelilla ei ole pommikalustoa, jos se todella haluaisi vaikuttaa syvällä vuoristossa sijaistaviin Iranin kohteisiin.
Mäkelä itse toivoo, että Trump puhaltaisi ”pelin poikki” ja pakottaisi osapuolet tulitaukoon.
Maanantaina uutisoitiin, että Yhdysvallat siirsi useita ilmatankkauskoneita Eurooppaan. The Washington Postin mukaan Yhdysvallat lähetti Eurooppaan yli 24 lentokonetta. Sen mukaan koneet laskeutuivat Espanjaan, Kreikkaan, Saksaan, Italiaan ja Skotlantiin. Lisäksi laivaston lentotukialus lähti suunniteltua aiemmin Etelä-Kiinan mereltä kohti Lähi-itää.
Stewartin mukaan joukkojen liikkeet viestivät Iranille siitä, ettei tämän kannata iskeä Yhdysvaltojen kohteisiin.
Trump poistui maanantaina suunniteltua aikaisemmin G7-maiden kokouksesta Kanadasta. Valkoisen talon mukaan presidentillä oli ”tärkeitä asioita” hoidettavana. Kuva: Kevin Lamarque / Reuters
Trump on aiemmin korostanut haluavansa lopettaa Yhdysvaltojen käymät ”ikuiset sodat”. Tähän tavoitteeseen ei sopisi maan raahaaminen syvemmälle sotaan Lähi-idässä. Vaikka Trumpin retoriikka on viime päivinä ollut kovin sanoin Irania uhkailevaa, voisi hän tässäkin sodassa hakea rauhantekijän viittaa.
– Voi hyvin olla, että tässä on joku yhteisymmärrys Israelin ja Yhdysvaltojen välillä, että Israel tekee sen, mitä he nyt kokevat tarpeelliseksi tehdä. Ja sen jälkeen Washington tavallaan astuu sisään ja sanoo ”nyt loppu”.
Näin Trump voitaisiin kehystää tulitauon aikaansaajana ja neuvottelupöytään palata, Stewart arvioi.