Suomi on romahtamassa huutavaan sähköpulaan jo 5 vuodessa – Tarvitaan jopa 2000 MW joustoja: Valtio ja firmat ristiriidassa jo nyt

Tänään7:26

Matti Kankare

Suomen sähkömarkkinoiden hintapiikit ovat nyt ja tulevaisuudessa sähkömarkkinoiden ominaisuus – ei enää poikkeus. Energia-alalta tämä viesti on kuultu jo jonkin aikaa, eikä Helsingin energiayhtiön Helenin talousjohtaja Timo Rajala tee asiassa poikkeusta.

”Jouston vaade on yhä enemmän siirtynyt tuotannosta kysyntään ja tilanne on akuutti, siksi kysyntäjouston opettelu laajasti on välttämätöntä”, Rajala sanoo.

Tilaa tästä T&T:n maksuton uutiskirje – Kokoamme kiinnostavimmat artikkelit sähköpostiisi joka päivä.

Rajalan mukaan tarpeeksi laaja jousto parantaa koko sähköjärjestelmän toimintaa ja hintavakautta.

”Se ei välttämättä kuitenkaan ratkaise villeimpiä sähkön kulutuksen ja tuotannon volyymiskenaarioita, joiden varalle ehkä tarvitaan tammikuun työkalu.”

Sähkön teho-ongelma pahenee tulevaisuudessa

Energia-alalla käydään parhaillaan kuumaa keskustelua mahdollisista kapasiteettimekanismeista ja niihin liittyvästä tukimekanismista liittyen sähkön teho-ongelmaan, joka pääsääntöisesti tulee esille talvisin.

Suomessa lisäksi sään vaikutus on suurempi kuin monessa muussa Euroopan maassa, koska merkittävä osa sähköstä tuotetaan tuuli-, aurinko- ja vesivoimalla.

Tähän tuotannon ja jouston ongelmaan ja sen ratkaisemiseen mahdollisella fossiilittoman sähköntuotannon kapasiteettituella työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) perustama työryhmä otti erimielisen, mutta enemmistön voimin varovaisen myönteisen kannan muutama viikko sitten.

Työryhmän kantaan jättivät niin kantaverkkoyhtiö Fingrid kuin Paikallisvoima eriävän mielipiteen. Energiateollisuuskaan ei ollut työryhmän päätelmiin tyytyväinen.

Työryhmään kuului edellä mainittujen lisäksi edustajia niin TEMistä, valtiovarainministeriöstä, Kilpailu- ja kuluttajavirastosta, Energiavirastosta, Teknologiateollisuus ry:stä ja Suomen sähkönkäyttäjät ry:stä eli Elfistä.

Hinta voi nousta satoihin miljooniin

Työryhmä ehdottaa tarjouskilpailuun perustuvaa investointitukea, jota voisi saada mikä tahansa riittävän nopeasti käynnistettävissä oleva fossiiliton sähköntuotanto. Tukea voitaisiin myöntää niin uusiin investointeihin kuin nykyisten laitosten käyttöikien pidentämiseenkin.

Karkea arvio oli, että tuettavaa kapasiteettia pitäisi rakentaa 800 megawatin edestä, jos sähkönkulutus kasvaa niin kovaa vauhtia kuin kantaverkkoyhtiö Fingrid ennustaa. Tällainen megawattitarve nostaisi tukitarpeen mahdollisesti satoihin miljooniin euroihin.

Ennustusta on myös kyseenalaistettu joko liian pienenä tai liian suurena. Työryhmän pohjana oli Fingridin malli, koska varsinainen konsulttiselvitys jouston tarpeesta ei ehtinyt työryhmän käsittelyyn.

Energia-ala nostikin huoleksi sen, että uuden tuen vaikutukset sähkömarkkinoihin ja muihin sähköntuotannon investointeihin jäivät auki, koska selvitystä tästä ei ehditty saada mukaan työryhmän työhön.

Myös Helenin Timo Rajala näkee, että toimivaan sähkömarkkinajärjestelmään ei pitäisi tuoda tuotantomuotokohtaisia rajoituksia tai kannustimia, koska ne vinouttavat markkinaa ja aiheuttavat epävarmuutta investoijille.

Ongelmana on vain se, että Suomen energiajärjestelmän joustomahdollisuus heikkenee puhtaan siirtymän myötä merkittävästi, sillä uusiutuvat energialähteet eivät ole niin joustavia kuin fossiiliset polttoaineet.

Elfi laskee kansantaloudellisen hyödyn olevan suurempi

Suuria sähkönkäyttäjiä edustava Elfi pitää energia-alan huolia osin liioiteltuina.

Elfi oli teettänyt konsulttiyhtiö Afrylla oman selvityksen tilanteesta, jonka viesti oli synkkä: Suomen sähköjärjestelmä on menossa kohti todennäköistä tehopulaa jo vuoteen 2030 mennessä, ja Suomen energiajärjestelmässä näyttäisi olevan tarve jopa 2 000 megawatin joustokapasiteetille vuoteen 2035 mennessä.

Elfin mukaan investoinnit vaativat tukea, mutta maltillisella ja tarkkaan kohdennetulla tuella sen kansantaloudellinen vaikutus olisi selvästi suurempi kuin maksetut tukieurot. Eli kokonaishyöty yhteiskunnalle olisi positiivinen.

Ongelmana on tietenkin se, miten hyvin tuki saataisiin kohdennettua niin, että sen vaikutukset koko sähkömarkkinan toimintaan jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Miten hoidetaan lyhyen aikavälin jouston tarve ja miten pidemmän? Tarkoittaako joustokyky minuutteja, tunteja vai päiviä?

Teknisesti asialla on todella suuri merkitys, puhutaanko vaikka Wärtsilän moottorilaitoksista, kaasuturbiinilaitoksista, pumppuvoimaloista tai akkuvarastoista.

Työryhmä ei päässyt lyhyen aikavälin jouston määritelmästä yhteisymmärrykseen.

Sen sijaan työryhmän enemmistö päätyi lopulta esittämään tarjouskilpailuun perustuvaa investointitukea, jota voisi saada mikä tahansa riittävän nopeasti käynnistettävissä oleva fossiiliton sähköntuotanto.

Vaatimuksena on, että tuettavan joustokapasiteetin on kyettävä säästä riippumatta vähintään 18 tunnin yhtäjaksoiseen sähköntuotantoon tai kuorman laskemiseen ensimmäisen vuorokauden osalta ja vähintään 15 tuntiin seuraavan neljän vuorokauden osalta.

Työryhmän mietinnön lausuntoaika päättyy 24. kesäkuuta.

Kylmä talvi.

Suomen sähköverkko on kriittisimmillään erittäin kylmänä talvipäivänä, jolloin tuuli on tyyntynyt ja sähkönkulutus on huipussaan. Kaiken päälle laiterikkoriski on silloin myös suurimmillaan.

KUVA: OUTI JÄRVINEN