Yhdysvallat|Trumpin päätös pommittaa Iranin ydinohjelmaa on herättänyt ristiriitaisia reaktioita Yhdysvalloissa.
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Yhdysvaltojen iskut Iraniin ovat herättäneet ristiriitaisia reaktioita kansalaisten keskuudessa.
Reutersin kyselyn mukaan vain 36 prosenttia yhdysvaltalaisista tuki iskuja, ja mielipiteet jakautuvat vahvasti puoluelinjojen mukaan.
Osa kansalaisista pelkää pitkittynyttä sotaa, kun taas toiset toivovat vielä voimakkaampaa toimintaa Irania vastaan.
”Olen enemmän huolissani siitä, että tienaanko tarpeeksi rahaa ja pääseekö lapseni yliopistoon kuin mistään ajatollista”, neljän lapsen isä Andrew Staff kertoo HS:lle puhelimitse Carbondalen kaupungista Illinoisista.
Staff viittaa Iranin tilanteeseen ja siihen, mitä mieltä hän on Yhdysvaltojen sotilaallisesta osallistumisesta Iranin ydinohjelman tuhoamiseen.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätös pommittaa Iranin ydinlaitoksia on otettu vaihtelevasti vastaan Yhdysvalloissa. Maan ylin ulkopoliittinen johtokin on antanut asiasta ristiriitaisia kommentteja viime viikkoina.
Staff kertoo äänestäneensä Trumpia mutta olevansa väsynyt kaikkiin presidentteihin ja poliitikkoihin.
Hänen mielestä Yhdysvaltojen sisäpolitiikassa on paljon tärkeämpiä ja isompia asioita, joihin pitäisi nyt keskittyä.
Trumpin tukena oleva MAGA-liike on vahvasti ajanut ideologiaa, jonka mukaan Yhdysvaltojen pitäisi lopettaa olemasta niin sanottu maailmanpoliisi. Republikaaneista toisaalta löytyy myös ”sotahaukkojen” siipi, joka ei olisi aikaillut iskeä Iraniin.
Uutistoimisto Reutersin tekemän kyselyn mukaan vain 36 prosenttia yhdysvaltalaisista tuki Yhdysvaltain viime viikonloppuisia iskuja. Mielipiteet ovat hyvin pitkälle jakautuneet puoluepoliittisesti.
Esimerkiksi iskujen jatkamista tuki republikaanipuolueen kannattajista 72 prosenttia, kun taas demokraattipuolueesta tukijoita löytyi vain 12 prosenttia.
Andrew Staffin huolestuttaa eniten lastensa koulutus. Kuva: Julia Rendleman
Pappina ja opettajana työskentelevä Staff sanoo, ettei hän ole koskaan ollut täysin varma äänestyspäätöksestään presidentinvaaleissa. Viime vaaleissa hän päätyi Trumpiin. Syynä oli Trumpin lupaus keskittyä yhdysvaltalaisten asioihin ja lopettaa maailmanpoliisina toimiminen.
”Nyt minusta tuntuu, että ehkä olin vähän naiivi”, Staff sanoo.
Kun hän kuuli iskuista Iraniin, hän mietti ensimmäisenä, miksi teemme näin, miksi asetamme ihmisiä vaaraan.
Hänen mieleensä tuli Yhdysvaltojen hyökkäys Irakiin vuonna 2003.
”Yksi lapsistani on jo tarpeeksi vanha palvelemaan armeijassa. Toinen on muutaman vuoden päästä. En halua heidän heidän joutuvan sotaan, en ainakaan tällaisen asian takia”, hän sanoo.
Illinoisissa asuva konsultti Ned Schoenfeld sen sijaan piti Yhdysvaltojen ilmaiskuja Iraniin perusteltuina.
”Jo oli aikakin”, Schoenfeld sanoo HS:lle puhelimessa.
Iranin hallinto on Schoenfeldin mukaan ”paha ja kauhea regiimi”, joka on vastuussa sadoistatuhansista kuolemista maailmanlaajuisesti.
Tällä hän viittaa maan teokraattiseen hallintoon ja Iranin vallankumouskaartiin.
Schoenfeldin mielestä iranilaisille pitäisi antaa mahdollisuus, vaikka sitten sotilaallisesti, vaihtaa maan johtoa.
”Olisin iloinen, jos Yhdysvallat ja Israel olisivat menneet vielä pidemmälle.”
Yhdysvaltalainen Ned Schoenfeld puhui Helsingin Sanomille. Kuva: Robert Salzbank
Antropologian tohtoriopiskelija Miles Jordan Louisianasta pitää Trumpin ulkopolitiikkaa monella tapaa hölynpölynä.
Hänen mukaansa Trump tekee Yhdysvalloista koko ajan heikomman. Tulleillaan, kehitysavun poistamisella ja hyökkäyksellään Irania vastaan.
Jordan kertoo todella pelänneensä, että Trump ajaisi Yhdysvallat pitkittyneeseen sotaan, joka pahimmillaan olisi vaatinut amerikkalaisten joukkojen läsnäoloa.
”Amerikan kauneus juontuu siitä, että olemme diplomaattisia ja yritämme auttaa ihmisiä ympäri maailman”, Jordan sanoo HS:lle.
Yhdysvaltojen pitäisi Jordanin mielestä päivittää ymmärrystään diplomatiasta.
”Emme voi enää tuputtaa omia arvojamme, vaan meidän pitää tukea paikallisia valintoja.”
Entä onko Trumpilla kykyä diplomatiaan?
”Sehän on hänen työnsä”, Jordan pohtii.
”Mutta hän on niin epänormaali ja outo!”
Tuskin hän diplomatiaa tekee tavalla, johon me olemme tottuneet vaan ennemminkin omilla ehdoillaan, Jordan sanoo.