Petteri Orpon hallituksen valmistelema valtionosuusjärjestelmän uudistus on pahoissa vaikeuksissa.

Hallitus päätti viime vuoden loppupuolella, että kuntien valtionosuusuudistus siirtyy vuodella eteenpäin. Alkuperäinen tavoite oli, että uudistus olisi saatu voimaan jo vuoden 2026 alusta, mutta sitä siirrettiin vuoteen 2027.

Vaikka hallituksessa asia myönnettiin kitsaasti, tuolloin siirtoon vaikutti myös se, että poliittisesti tulenarkaa aihetta ei haluttu laajaan keskusteluun ennen alue- ja kuntavaaleja.

Hallitusohjelman mukaan kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia ja sote-uudistuksen voimaantulon sekä TE-uudistuksen jälkeistä tilannetta.

Asiaa on työstetty työryhmässä, seurattu valtiosihteeritasolta ja Iltalehdelle kerrotaan, että aivan viime viikkoina kysymyksiä on yritetty ratkoa useamman kerran myös nelikossa eli hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken.

Iltalehdelle myönnetään nyt suoraan hallituslähteistä, että voi käydä niin, ettei uudistusta saada maaliin tällä vaalikaudella. Sen verran pahassa juntturassa tilanne on.

Lausunnoille saaminen tavoite

Iltalehdelle kerrotaan, että hallituksessa on jo oltu tilanteessa, jossa kolme puoluetta olisi voinut kuitata lausunnolle lähtevän esityksen, mutta RKP:lle se ei ole käynyt. On epäilyä, että puolue haluaisi kaataa hankkeen.

Nyt pidetään mahdollisena, että asia lähtisi eteenpäin riitaisena ministerin nimissä. Jos kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok) toimisi näin, todellinen uhkaksi mainitaan, että lopulta varsinaiseksi hallituksen esitykseksi valtionosuusuudistus ei tällä kaudella muodostu.

Uudistus pyritään kuitenkin nyt tavalla tai toisella saattamaan lausunnoille elokuussa ja tavoitteesta vallitsee yksimielisyys. Tosin asia saattaa kaatua myös jo nelikkoon, arvioidaan. Ylipäänsä mahdollisesta epäonnistumisesta pyritään siirtelemään vastuuta hallituksen sisällä.

Iltalehdelle kerrotaan hallituslähteistä, että avoinna on uudistuksen useita kohtia, mutta eniten hiertävät niin kutsutut sote-erät, jotka vaikuttavat isosti valtionosuusuudistuksen tasausjärjestelmään.

Pöydällä on ollut malli, jossa lausunnoille lähtevään tasausjärjestelmään tulisi viiden vuoden siirtymäaika ja tähän liittyen peräti kolme tai neljä eri vaihtoehtoa siitä, mikä suurin hyväksytty valtionosuuden lisäys tai vähennys olisi asukasta kohden.

Nyt on puhuttu siitä, että suurin lisäys tai vähennys voisi olla 180 euroa asukasta kohden, kun uudistusta taustoittaneet selvityshenkilöt aikoinaan katsoivat, että suurin hyväksytty valtionosuuden lisäys kolmen vuoden siirtymäkautena olisi 240 euroa asukasta kohden.

Sote-erillä tasataan kuntien talouteen viime vaalikaudella tehdystä sote-uudistuksesta tulleita muutoksia ja veivataanpa hallituksessa näitä eriä mihin suuntaan tahansa, osa kunnista pettyy ja osa ei. Häviäjiä ja voittajia on niin isojen kaupunkien kuin pientenkin kuntien joukossa mallista riippuen.

oliitikoille tuppaa tulemaan kylmä hiki sen mukaan, mitkä alueet tai kunnat kärsisivät kulloinkin ehdotetusta mallista eniten. IL:lle luonnehditaankin, että heti kun kuntakohtaisia rahalistoja on jaossa, vaikeuskerroin kasvaa.

Julkisuudessa on ollut yhtenä esimerkkinä esillä muun muassa se, että jos sote-erät poistetaan tai niitä vähennetään merkittävästi, esimerkiksi sote-uudistuksessa paljon verotulojaan menettänyt ja siksi tällä hetkellä suuria sote-eriä saava Espoo häviäisi. Toisaalta jos muutokset sote-eriin ovat vähäisiä, esimerkiksi miinusmerkkisten sote-erien Tampereen (kuntaministeri Ikosen kotipaikka) tilanne ei juurikaan helpottaisi.

Sote-erät ovat kunnille iso kysymys. Esimerkiksi Vaasa, Jyväskylä, Kuopio, Pori, Kouvola ja Mikkeli jättivät taannoin valtiovarainministerille ja kuntaministerille kannanoton, jossa ne vaativat nykyiseen valtionosuusjärjestelmään sisältyvien sote-siirtoerien poistamista.

Ylipäänsä uhkana on, että viime kauden sote-uudistuksen sote-asiansa hyvin hoitaneet kunnat ovat hyötyneet

Pelaako Ikonen Tampereelle?

Nyt siis RKP:ssä ei katsota hyvällä sote-erien poistoa.

RKP:lle kuvataan olevan periaatteellinen kysymys, että viime kauden sote-uudistukseen liittyvät soten siirtoerät eivät ole virhe.

Jos etenkin perussuomalaisissa on halua laittaa uudistuksen takkuaminen RKP:n syyksi, RKP:ssä tätä ei niellä.

Puolueessa nähdään, että tasauseriin pitäisi koskea mahdollisimman vähän, koska ne eivät ole järkevä kuva kuntien taloudesta. Lähtökohtaisesti niihin pitäisi olla koskematta lainkaan.

RKP:ssä katsotaan, että hallituksen linjaus on ollut myöskin se, että valtionosuuksissa pitää keskittyä erityisesti siihen, että kuntiin jääviä menoja rahoitetaan ja sote-erät ovat nimenomaan kompensointia kuntiin näihin.

RKP:stä kiistetään, että kyseessä olisi ruotsinkielisten kuntien etujen ajaminen ja todetaan, että vaikka sote-erien poisto iskee pääkaupunkiseutuun, se iskee myös esimerkiksi Pohjois- ja Itä-Suomen kuntiin. Myös muista puolueista myönnetään, että muutosten vaikutukset erilaisiin kuntiin ovat varsin sattumanvaraisia.

RKP:ssä puolestaan nähdään myös, että kuntaministeri Ikonen vaikuttaa olevan huolissaan Tampereen rahoituksesta ja pyrkii edistämään mallia, jossa sen asema tulisi turvatuksi.

Tuulivoima hiertää yhä

Sote-erien ohella hallituksessa hiertää yhä myös kysymys kiinteistöverosta ja sen liittymisestä valtionosuusuudistukseen.

Uudistuksen valmistelussa on ollut lähtökohtana, että tasausmekanismin piiriin kuuluisivat nykyiseen tapaan kunnallisvero ja kuntien osuus yhteisöveron tuotosta. Kiinteistövero olisi nykyiseen tapaan tasauksessa 50 prosentin osuudella.

Siitä on taitettu peistä, tulisiko voimalaitosten kiinteistöveron olla nykyisestä poiketen mukana tasauksessa jollakin osuudella.

Valtionosuusjärjestelmäuudistuksen valmistelun tueksi nimetyt selvityshenkilöt esittivät omassa raportissaan, että voimalaitoskiinteistöt aurinko- ja tuulivoima mukaan lukien olisivat mukana tasauksessa samalla prosenttiosuudella kuin muut kiinteistöt eli 50 prosentin osuudella. Tämä on närästänyt tuulivoimakunnissa ja aiheuttanut huolta siltä kannalta, miten muutos vaikuttaisi investointihalukkuuteen.

Vuoden alussa hallituksesta onkin pääministeri Petteri Orpoa (kok) myöten vakuutettu, että kiinteistövero pysyy voimalaitoskunnilla.

Petteri Orpo on linjannut, että tuu­li­voi­ma­kun­nat saavat pitää ve­ro­tu­lon­sa. ATTE KAJOVA

Iltalehdelle kerrotaan, että tästä huolimatta hallituksen aikeena on nyt ollut lähettää lausunnoille vaihtoehtoisina mahdollisuuksina niin selvityshenkilöiden ehdotus kuin nykymallikin voimalaitosten osalta.

Ainakin RKP:llä on tiukka kanta siihen, että selvityshenkilöiden mallia ei tarvitsisi edes lausunnoille lähettää.

”Poikkeuksellista”

Kuntaliitossa valtionosuusuudistuksen etenemistä on seurattu huolestuneena. Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen istuu myös kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistusta valmistelemassa kuntaministerin työryhmässä.

Lehtonen muistuttaa, että valtionosuusuudistusta tehdään kustannusneutraalisti. Toisaalta tämäkin voidaan kyseenalaistaa, koska hallitus päätti kevään kehysriihessä 75 miljoonan euron valtionosuuksien lisäleikkauksesta vuodesta 2026 alkaen.

– Käytännössä se tulee olemaan niin, että isompi osa kunnista häviää ja vain pienempi osa voittaa, Lehtonen toteaa.

Jotta julkinen ja poliittinen keskustelu valtionosuusuudistuksesta ehdittäisiin käymään, sitä suurimmalla syyllä esityksen pitäisi Lehtosen mukaan lähteä lausunnoille heti lomien jälkeen.

Lehtonen on alkanut kutsua valtionosuusuudistuksen valmisteluryhmää seurantaryhmäksi, sillä tällä hetkellä valmistelu pyörii vain poliittisella tasolla ja valtiovarainministeriön viranhaltijoiden kesken.

– Se on kyllä ihan poikkeuksellista. Minä olen melkein 20 vuotta ollut mukana eri rooleissa tekemässä valtionosuusuudistuksia, myös VM:ssä työssä ollessani, mutta näin kategorisesti kuntia ja kaupunkeja ei ole jätetty aiemmin valmistelussa ulkopuolelle.

Kikkakolmosia ei ole

Lehtonen tietää hyvin, että nimenomaan sote-erät ja se, ovatko voimalaitoksiin liittyvät kiinteistöverot kuntien välisen tasauksen piirissä vai eivät, ovat uudistuksen vaikeimpia kysymyksiä.

Hän summaa myös, että RKP:n osalta ruotsinkielisten kuntien asema on tärkeä ja esimerkiksi kokoomuksen osalta se, miten uudistus kohtelee isoja kaupunkeja.

– Kun valtionosuusjärjestelmä tällä hetkellä on niin umpisolmussa, sellaisia kikkakolmosia, jotka parantaisivat vaikkapa kaikkien kuuden suurimman tilannetta, niitä on tosi vaikea leipoa sinne sisään. Kuusi suurintakin kaupunkia ovat tosi erilaisia rahoitusjärjestelmän näkökulmasta. Teknisesti määräytymisperusteita säätämällä se on tosi hankalaa. Meillä on pääministeri Turusta ja kunta- ja alueministeri Tampereelta, nämä kaksi kuntaa ovat olleet siinä roolissa jo pitkään, että ne saavat hyvin vähän valtionosuuksia. Kyllähän se aiheuttaa pohdintaa, että haetaanko sinne jotain.

Lehtonen summaa, että valtionosuusjärjestelmässä on käytännössä pitkälti kyse poliittisista arvokysymyksistä. Nyt kysytään, onko poliittista selkärankaa viedä päätöksiä eteenpäin.

Kunnat laiminlyötyjä

Ylipäänsä Lehtonen katsoo, että kunnat ovat jääneet nykyisen hallituksen osalta vähälle huomiolle, vaikka kuntien osuus rahoituksesta on yhtä iso kuin sote-puolellakin.

Kuntien normien purku on edennyt hitaasti ja kiinteistöverouudistus sekä valtionosuusuudistus takkuavat.

Jos valtionosuusuudistus ei tällä kaudella etene, kuntien palvelujen järjestäminen hankaloituisi entisestään.

Lehtonen ennakoi, että todellinen keskustelu valtionosuusuudistuksesta alkaa vasta sitten, kun esitys lähtee lausunnoille ja samalla julkaistaan kuntakohtaiset laskelmat siitä, miten uudistus kohtelisi eri kuntia.

Lehtonen haluaa vielä tässä vaiheessa uskoa, että hallitus kykenee ainakin jonkinlaiseen uudistukseen ja eteenpäin meneviin askeliin.