Kelan pääjohtaja ehdottaa lapsilisään muutosta: nuorille parempi lisä | Politiikka

Uudella pääjohtajalla on asiaa.

Kelan rahoitusta pitäisi jotenkin rukata.

– Mielestäni yhtä lailla, kun keskustellaan siitä, että mihin ne Kelan rahat menee, niin täytyy keskustella siitä, mistä ne Kelan rahat tulee, Lasse Lehtonen sanoo.

Sosiaaliturvan taso halutaan hänen mukaansa pitää samalla tasolla millä se nyt on, toisaalta valtion taloutta halutaan tasapainottaa.

Kelan rahoituksen rukkaaminen olisi Lehtosen mielestä ratkaisu tähän:

– Pitäisikö lisätä vakuutusperusteisuutta? Se ei toki veronmaksajan kannalta valitettavasti tarkoita maksujen vähenemistä, mutta valtion budjettitalouden kannalta se helpottaisi paineita valtion alijäämän pienentämiseen, Lehtonen sanoo.

Kelan rahoitus koostuu tällä hetkellä valtion osuudesta (70 %), työntekijöiden ja työnantajien maksamasta vakuutusmaksuista (25 %), kuntien maksamasta pienestä osuudesta sekä Kelan rahastojen tuotoista. Lehtonen korottaisi siis työntekijöiden ja työnantajien maksamien vakuutusmaksujen osuutta.

Avaa kuvien katselu

Kelan pääkonttori kaipaisi Lehtosen mukaan jo perusteellisempaa remonttia. Sisääntulokerroksessa, nykyisessä Kela-salissa, oli aikanaan riveittäin etuuskäsittelijöitä ottamassa vastaan asiakkaita. Nyt täällä järjestetään harvakseltaan erilaisia tilaisuuksia. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle

Kelan pitää Lehtosen mukaan uudistua ajan mukana. Siksi esimerkiksi tekoälyyn pitäisi investoida, sillä se voi nostaa tuottavuutta, Lehtonen sanoo.

Akuuttia mylläystä Kelaan ei hänestä ole tarpeen kuitenkaan tehdä.

Kela voisi olla kymmenen vuoden kuluttua kuitenkin ketterämpi.

– Toivottavasti ainakin entistä asiakaslähtöisempi. Sellainen, joka käy keskustelua muiden valtion viranomaisten kanssa. Tietojen käsittelyn kannalta voitaisiin hakea samanlaista mallia kuin mikä on vaikka verottajalla. Verottaja saa tulorekistereistä tiedot, yhtä lailla Kela voisi sieltä tulorekistereistä nähdä henkilön tuen tarpeen ja antaa tukea, jos sitä tarvitaan.

Entä miltä Suomen sosiaaliturva näyttää Lehtosen mielestä?

Hänen mielestään siinä ollaan nyt oikealla tasolla. Suomen sosiaaliturvan taso on muiden Pohjoismaiden kanssa samalla tasolla.

Siitä voitaisiin kuitenkin keskustella Lehtosen mukaan yhteiskunnallisesti enemmänkin, kohdistuuko sosiaaliturva oikein.

– Vaikka syntyvyys on laskenut, vanhempainetuudet ovat lisääntyneet. Niillä on tietysti oma funktionsa, mutta samalla meillä on vanhusväestö ongelmissa. Voin oikeasti kysyä, että olisiko tuottavampaa ja järkevämpää kohdentaa sitä rahaa niihin ikäluokkiin, jotka ovat varmasti enemmän sosiaaliturvan tarpeessa.

Lehtonen muuttaisi esimerkiksi lapsilisää enemmän ikäsidonnaiseksi eli niin, että mitä nuorempana ensimmäisen lapsen saisi, sitä suurempi lisä olisi.

Sosiaali- ja terveysministeriön viime vuonna julkaiseman selvityksen mukaan ensisynnyttäjien ikää pitäisi pyrkiä laskemaan, jotta syntyvyys saataisiin nousuun. Yhdeksi keinoksi selvityksessä esitettiin, että lapsilisän suuruus riippuisi synnyttäjän iästä.

Lehtonen ehdottaa myös, että ensimmäisestä lapsesta saisi eniten lapsilisää.

Nyt lapsilisän määrä on kaikille sama, ja ensimmäisestä lapsesta lapsilisää saa vähiten. Lapsilisän määrä per lapsi kasvaa lapsimäärän kasvaessa.

Kokonaisuutena Suomen sosiaaliturva on Lehtosen mukaan hyvä, mutta siellä on yksittäisiä hankalia kohtia.

– Usein, jos puhutaan toimeentulotuesta, sitä hakevat henkilöt ovat muunkin avun kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeessa. Voi olla vaikkapa päihde- tai mielenterveysongelmia, Lehtonen aloittaa.

Se on kompastuskivi toimeentulotuen kanssa.

Viimeisin toimeentulotukeen tehty muutos velvoittaa tuensaajia hakemaan ensisijaisesti ensisijaisia etuuksia ja kokoaikatöitä. Ensisijaisia etuuksia ovat muun muassa työttömyysturvaetuudet ja opintotuki. Toimeentulotuki on viimesijainen tuki, eli sitä voi saada, jos tulot ja varat eivät riitä muuten elämiseen.

Ja tässä tullaan Lehtosen mukaan byrokratian viidakkoon.

Summaten. Jos vaikkapa työttömyyskorvauksen hakija ei täytä työllistymisen ehtoja eli vaikkapa kieltäytyy tarjotusta työstä, hän joutuu toimeentulotuelle. Sitä alennetaan, koska hän on rikkonut työllistymisen ehtoja. Sitten hän joutuu hakemaan hyvinvointialueilta täydentävää toimeentulotukea.

– Ihminen joutuu siis neljän eri instanssin kanssa asioimaan ja välttämättä lopputulos ei ole sitten kuitenkaan työllistymisen ja toimeentulon kannalta yhtään parempi. Toivoisin hiukan yksinkertaisempia ratkaisuja näihin, esimerkiksi jonkinlaista yleistukea, Lehtonen summaa.

Uutena pääjohtajana Lehtonen aloitti virallisesti kesäkuun alussa.

Valintaprosessia voi kuvailla vähintäänkin myrskyisäksi. Alkujaan Kelan valtuuston piti valita uusi johtaja jo 8.4., mutta päätös siirtyi huhtikuun loppuun. Valintaa soudettiin ja huovattiin pitkään julkisuudessa entisen työministeri Arto Satosen (kok.) ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan toimitusjohtaja Heli Backmanin välillä.

Lehtonen oli mukana haussa, mutta ei viime metrien spekulaatioissa. Lopullinen valinta saattoi siksi tulla monille yllätyksenä. Valinnan jälkeen Kelan valtuutetut kuitenkin tukivat uutta pääjohtajaa, Lehtonen sanoo.

– En nähnyt syytä jäädä katkeraksi. Poliittiset prosessit ovat aina vauhdikkaita, mutta uskon pärjääväni erilaisten poliittisten toimijoiden kanssa.

Uutena johtajana hän haluaa olla innostava ja vastuuta jakava, sillä isossa organisaatiossa yksi ihminen ei voi tehdä kaikkea.

Lisäksi hän sanoo olevansa kunnianhimoinen tiedolla johtaja. Tavoitteiden pitää olla kovempia kuin aiemmin.

– Sanotaan, että jos kaikki tavoitteet saavutetaan, niin sitten tavoitteet ovat olleet vähän liian helppoja. Se on usein jo hirveän hyvä saavutus, jos vaikka 60–70 prosenttia niistä tavoitteista saavutetaan.

Helsingin Sanomien toukokuisessa henkilöjutussa Lehtosta kuvailtiin harvinaisen hankalaksi mieheksi. Lehtonen ei tunnista itseään kuvailusta.

Kelan pääjohtajana Lehtonen aikoo olla näkyvä yhteiskunnallinen keskustelija.

– Akateeminen taustani tukee sitä ja Kelalla on paljon tietopohjaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Meidän pitää osallistua keskusteluun sosiaaliturvasta ja maan taloudesta.

Heinäkuussa Kelan käytävillä on hiljaista.

Lehtonen ei aio pitää kesälomaa. Ehkä muutama etätyöpäivä tulee vielä eteen, mutta muuten hän viihtyy uudella työpaikalla.

Uudet kuviot ehti aloittaa kollegoiden kanssa, ennen kuin talo tyhjeni lähes koko Suomen tavoin juhannuksen jälkeen.

Onko jokin yllättänyt reilun kuukauden aikana?

– Mielestäni Kelan raportointijärjestelmät on paremmassa kunnossa kuin mitä olin itse odottanut. Erittäin hyvin eri asioista löytyy tietoa ja meillä on hyvät seurantajärjestelmät, jotka mahdollistavat tiedolla johtamiseen.

Tiedolla johtaminen mainittiin jo aiemmin. Millaisen Kelan Lehtonen haluaa jättää jälkeensä, johdettuaan tiedolla?

– Kela toimii edelläkävijänä näiden uusien teknologioiden kanssa ja asiakaskokemus on hyvä, että ihmisille jää hyvä ja turvallinen olo.

– Suomi on luottamusyhteiskunta ja sosiaaliturva on keskeinen osa tätä sisäisen turvallisuuden järjestelmää. Kyllä minä haluan omalta osaltani myötävaikuttaa siihen, että se luottamus tähän hyvinvointivaltioon säilyy.

Muokattu 11.7.2024 kello 7.59: Lisätty juttuun maininta sosiaali-ja terveysministeriön viime vuoden selvityksestä syntyvyydestä.