Venäjä-asiantuntija valottaa, kuinka Venäjän suhteet sen liittolaisiin ovat erittäin jännitteisiä.
Venäjän presidentti Vladimir Putinista julkaistiin tyly arvio. ZumaWire / MVPHOTOS
Venäjä on Ukrainan sodan aikana osoittautunut huonoksi kumppaniksi liittolaisilleen, Venäjä-asiantuntija Ksenija Kirillova kirjoittaa European Policy Analysis -ajatushautomo CEPA:n julkaisemassa analyysissä.
Selkeä esimerkki löytyy Iranista, joka on toimittanut Venäjälle drooneja läpi Ukrainan sodan. Iran ja Venäjä allekirjoittivat keväällä myös sopimuksen ”strategisesta kumppanuussuhteesta”, mutta Iran jäi oman onnensa nojaan Israelia ja Yhdysvaltoja vastaan käydyssä 12 päivän sodassa kesäkuussa.
Tutkivan journalismin sivusto The Insiderin haltuunsa saamien FSB-asiakirjojen mukaan Venäjän ja Iranin välit ovat yhä äärimmäisen epäluuloiset, ja maat vakoilevat toisiaan aktiivisesti.
Iran pyrkii The Insiderin mukaan saamaan tietoja erityisesti Venäjän sotateknologiasta. Venäläisviranomaiset ovat myös huolissaan Iranin levittämästä šiiaislamilaisesta propagandasta Venäjän muslimiyhteisöissä.
Venäjä on puolestaan pyrkinyt soluttautumaan Iranin turvallisuuspalveluihin estääkseen tietovuotoja ja urkkiakseen tietoja Iranin ydinohjelmasta. The Insiderin tietojen mukaan Venäjä vastustaa sitä, että Iran hankkisi ydinaseen, ja pyrkii aktiivisesti estämään Iranin pyrkimykset hankkia Venäjältä tietoa, joka auttaisi sen hankkimisessa.
Kirillova huomauttaa myös, kuinka Venäjä on jättänyt Armenian vaille tukea sen konfliktissa Azerbaidžanin kanssa. Venäjää on myös epäilty sekaantumisesta vallankaappaussuunnitelmaan, minkä vuoksi Armenia pidätti kesäkuussa muun muassa kaksi Armenian kirkon arkkipiispaa sekä armenialaisvenäläisen miljardöörin.
Putin tapasi Iranin ylimmän johtajan Ali Khamenein Teheranissa kesällä 2022. EPA / AOP
Kiina
Venäjän ja Kiinan suhteet ovat syventyneet Ukrainan sodan aikana, mutta ensisijaisesti kyse on siitä, että Venäjästä on tullut taloudellisesti entistä riippuvaisempi Kiinasta.
Kirillovan mukaan venäläisiä on ärsyttänyt se, etteivät suuret kiinalaispankit suostu asioimaan sanktioiden alla olevien venäläisyhtiöiden kanssa. Ennen kaikkea Venäjä haluaisi Kiinalta sotateknologiaa, jota se ei ole suostunut tarjoamaan.
Venäjällä on myös nostettu sodan alusta lähtien vähintään 10 syytettä tutkijoita kohtaan, joita syytetään vakoilusta Kiinan hyväksi. Ainakin neljä tutkijaa on pidätetty syytettyinä ohjusteknologian välittämisestä Kiinalle, vaikka tutkijat väittävät FSB:n hyväksyneen heidän tutkimustensa julkaisun.
Novosibirskiläinen fyysikko Dmitrii Kolker pidätettiin kesällä 2022 Kiinassa pitämänsä luennon vuoksi. Haimasyöpää sairastanut Kolker kuoli kolme päivää sen jälkeen, kun hänet oli siirretty pahamaineiseen Lefortovon vankilaan Moskovassa.
Moskovan ilmailuinstituutin dosentti Aleksei Vorobjov puolestaan sai 20 vuoden tuomion maanpetoksesta. Tutkinta-asiakirjoissa viitattiin ”kiinalaiseen pölyyn” muistitikussa, jossa oli väitetysti Kiinaan lähetettyä tutkimustietoa.
– Kreml ottaa liittolaisiltaan kaiken, mitä se voi saada, samalla kun se harjoittaa vakoilua näiden intressien vastaisesti, asettuu vihollisten puolelle konflikteissa ja tarjoaa vain tyhjiä lupauksia kriisien puhjetessa, Kirillova kirjoittaa analyysissään.